Hämekoski (yritys)

  Hämekoski Aktiebolag (Karelia Wood) eli Hämekosken kartonkitehdas oli Laatokan Karjalan Harlun kunnassa Jänisjoen Hämekoskessa toiminut metsäteollisuusyhtiö. Hämekosken tehtaat toimivat aluksi nimellä Hämekoski Aktiebolaget ja sittemmin Karelia Wood-nimellä.

Jänisjoen yläjuoksulle Hämekoskeen oli 1800-luvun lopulla perustettu voimalaitos sekä Suomen ensimmäinen karpiiditehdas. Tehtaan toiminta jouduttiin kuitenkin lopettamaan karpiidin huonon menekin vuoksi ja tilalle valmistui vuonna 1902 puuhiomo ja vuonna 1904 kartonkitehdas. Kartonkitehtaassa oli yksi kartonkikone. Vuonna 1916 Wärtsilä osti yhdessä Läskelän kanssa pääosan Hämekosken osakkeista. Wärtsilä sai haltuunsa kosket, puuhiomon ja kartonkitehtaan. Läskelä sai haltuunsa metsät. Puuhiomo korvattiin vuonna 1918 vaneritehtaalla, koska kartongin menekki romahti rajan sulkeuduttua Venäjälle.

Omistusjärjestelyjen jälkeen yritys vaihtoi nimekseen Ab Karelia Wood Oy omistajanaan Wärtsilä. Vuonna 1921 valmistui vielä rautasulattamo rautaromun sulattamista varten. Hämekosken tehtaiden toiminta lakkasi rakennusten vaurioiduttua pahoin talvisodan pommituksissa. Muut Harlussa sijaitsevat Jänisjoen suuret kosket ovat alempana sijaitsevat Leppäkoski ja Läskelänkoski.

Tuotanto

Tehtaalla oli yksi kartonkikone.

Tehtaan kartonkikone

Kone	Valmistaja	Toiminnassa vuosina	Viiraosa	Viiraleveys	Puristinosa	Nopeus	Kapasiteetti ja tuotteet	Muuta
Kartonkikone	?	1904-1941	?	?	?	?	t/a, Kartonki	Kone tuhoutui sodassa.

Hämekosken vesivoimala

Hämekoskessa oli tehtaisiin liittynyt vesivoimala, joka on edelleen pystyssä. Voimalassa oli alun perin viisi Asean valmistamaa koneistoa vuodelta 1903. Voimalaitoksen omistaa TGK-1. Voimalan nykyinen nimi on HPS-21 ja sen teho on 2,68 MW.^lähde? Voimalaitos on peruskorjattu 2000-luvulla.

Rautatie

Tehdasalueelle oli rautatieyhteys Matkaselkä–Suojärvi-radalta Jänisjärven asemalta. Myöhemmin rakennettiin Aunuksen rata välille Jänisjärvi-Lotinanpelto. Myös tehdasalueella oli oma rautatie ja veturi.

• Veturi: Baldwin 16020/1898, 0-4-0ST, "Aline"

Toiminta Neuvostoliiton ja Venäjän aikana

Tehdas tuhoutui sodassa lähes kokonaan ja sitä ei rakennettu enää uudelleen. Voimalaitos on ollut toiminnassa myös neuvostoaikana.

Katso myös

• Suomen paperiteollisuus
• Läskelän paperitehdas
• Hovinmaan paperitehdas
• Leppäkosken paperitehdas
• Suojärven kartonkitehdas

Lähteet

• TGC-1, pienvesivoima^{[vanhentunut linkki]}
• Resiina-lehti 1/1969

Aiheesta muualla

• Kuvia tehtaasta: Vaneritehdas sisältä 1930-luvulla (suomeksi)