Hubblen luokittelu
Hubblen järjestelmä on galaksityyppien luokittelutapa, jonka keksi Edwin Hubble vuonna 1926[1]. Tätä luokittelua kutsutaan myös äänirautadiagrammiksi. Nimitys tulee luokittelun graafisesta ulkoasusta. Galaksityypit on jaoteltu seuraavasti:
- Elliptinen galaksi (E0–7): Omaa ellipsin muodon ja sen tähdet jakautuvat tasaisesti koko galaksin pinta-alalle. Koodinumero annetaan galaksin muodon mukaan. E0 galaksit ovat lähes pyöreitä, kun taas E7 galaksit ovat huomattavasti soikeampia. Numero kertoo kuitenkin vain galaksin leposuunnan avaruudessa eikä todellista muotoa.
- Linssimäinen galaksi (S0–SB0): Omaa kiekkomaisen rakenteen ja sen keskellä on pallon muotoinen ulkonema molemmin puolin. Linssimäisellä galaksilla ei ole spiraalisia ominaisuuksia muodossaan.
- Kierteisgalaksilla (Sa–d) on myös pallon muotoinen ydin ja sitä ympäröi galaksin ”kiekko”, joka koostuu spiraalimaisista galaksin osista. Osat lähtevät kiertymään ytimestä ja ne voivat olla joko todella tiheästi ytimen ympärillä (Sa), taikka löyhästi (Sc ja Sd). Myös jälkimmäisillä galaksityypeillä on keskuskohouma, mutta se ei ole niin merkittävä.
- Sauvaspiraaligalakseja (SBa–d) on vastaavia tyyppejä, kuin kierteisgalaksilla, mutta olennainen ero löytyy galaksin keskustasta, missä spiraaliset osat keskustan ympäriltä lähtemisen sijaan lähtevätkin galaksin ”sauvan” päästä, joka on sen ydin. SBa – SBd kertoo jälleen, kuinka tiheästi tai löyhästi galaksin kierteiset osat ovat kapulan (ytimen) ympärillä.
- Epäsäännöllinen galaksi (Irr) voi olla tyyppiä Irr-I, mikä kertoo galaksin rakenteen olevan spiraalin muotoinen, mutta sen olevan epämuodostunut jollain tavalla ja Irr-II, mikä kertoo sen, että galaksia ei voitu sijoittaa mihinkään muuhun luokkaan.
| Galaksityyppi | Massa (Auringon massaa) | Kirkkaus (Auringon kirkkautta) | halkaisija (kiloparsekia) | Havaittujen galaksien prosenttiosuudet |
|---|---|---|---|---|
| Spiraali / Sauva Spiraali |
109 – 1011 | 108 – 1010 | 5–250 | 77% |
| Elliptinen | 105 – 1013 | 105 – 1011 | 1–205 | 20% |
| Epäsäännöllinen | 108 – 1010 | 107 – 109 | 1–10 | 3% |
Hubble perusti järjestelmänsä ajansaatossa ottamiinsa valokuviin galakseista. Hän uskoi, että elliptiset galaksit olivat kaikkien galaksien ensimmäinen muoto, josta ne sitten kehittyivät lopulliseen muotoonsa. Tämä aikainen ajatus jätti jälkeensä tähtitieteilijöiden erikoiskielessä esiintyvät termit; ”aikainen tyyppi” ja ”myöhäinen tyyppi”.
Seuraavat tiedot perustuvat uusiin tutkimuksiin galaksityypeistä.
- Elliptiset galaksit ovat yleensä vähäkaasuisia ja vähätomuisia, ja ne ovat muodostuneet suurimmaksi osaksi vanhoista tähdistä.
- Kierteisgalaksit omaavat yleensä suuret määrät kaasua ja tomua ja ne koostuvat vanhojen ja uusien tähtien sekoituksesta.
- Epäsäännöllisissä galakseissa on usein paljon kaasua ja tomua ja ne koostuvat pääosin uusista tähdistä.
Näiden tietojen perusteella tähtitieteilijät kehittivät teorian galaksien kehityksestä, jonka mukaan elliptiset galaksit ovatkin todellisuudessa kierteisgalaksien ja epäsäännöllisten galaksien törmäyksen tulos.
| Nimi | Rektaskensio | Deklinaatio | Hubble tyyppi |
|---|---|---|---|
| M49 (NGC 4472) | 12h 29.8m | 8° 00′ | E4 |
| M59 (NGC 4621) | 12h 42.0m | 11° 39′ | E3 |
| M60 (NGC 4649) | 12h 43.7m | 11° 33′ | E1 |
| M84 (NGC 4374) | 12h 25.1m | 12° 53′ | E1 |
| M86 (NGC 4406) | 12h 26.2m | 12° 57′ | E3 |
| M89 (NGC 4552) | 12h 35.7m | 12° 33′ | E0 |
| M110 (NGC 205) | 00h 40.4m | 41° 41′ | E6 |
Lähteet
muokkaa- ↑ Hubble, E. P.: Extra-galactic nebulae. Contributions from the Mount Wilson Observatory / Carnegie Institution of Washington, 1926, 324. vsk, s. 1–49. Bibcode:1926CMWCI.324....1H