Põltsamaa (saks. Oberpahlen) on Põltsamaan kuntaan kuuluva epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Jõgevamaan maakunnassa Keski-Virossa.

Põltsamaa linn
Põltsamaan linna ja kirkko
Põltsamaan linna ja kirkko
Põltsamaa sijaitsee Keski-Virossa.
Põltsamaa sijaitsee Keski-Virossa.

Koordinaatit: 58°39′19″N, 25°58′37″E

Valtio  Viro
Maakunta Jõgevamaa
Kunta Põltsamaan kunta
Kaupunkioikeudet 30.6.1926
Põltsamaan kunnan osaksi 21.10.2017
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi epäitsenäinen kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5,99 km²
Väkiluku (2010) 4 642
 – Väestötiheys 775,0 as./km²











Vuoden 2017 kuntauudistuksessa vanha Põltsamaan kunta, Põltsamaan kaupunki sekä pääosa Pajusin ja Puurmanin kunnista yhdistettiin uudeksi Põltsamaan kunnaksi. Tällöin Põltsamaan kaupunki menetti itsenäisen asemansa ja siitä tuli kunnan osa.[1]

Vuonna 2010 kaupungin asukasluku oli 4 642. Sen pinta-ala on 5,99 neliökilometriä ja asukastiheys 775,0 asukasta neliökilometrillä.[2] Põltsamaa sijaitsee Põltsamaan joen varrella.

Historia

muokkaa

Põltsamaalle annettiin 20. heinäkuuta 1920 kauppalan itsehallinto-oikeus. Samana vuonna perustettiin myös ETK Põltsamaan Tehtaat. Tehtaiden tuotannon kasvu nostatti myös kauppa-alaa, ja Viron hallituksen päätöksellä Põltsamaasta tuli kaupunki 30. kesäkuuta 1926. Ensimmäisenä kaupunginjohtajana vuosina 1927–1930 oli eversti Martin Terras.

Uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin vuonna 1929 Georg Kold, joka alkoi kehittää kaupunkia: hän perusti koulun, korjautti linnaa ja päällystytti teitä. Rantaan rakennettiin paviljonki ja raivattiin uimaranta. Perustettiin Põltsamaan Kaunistamisen Yhdistys, jolla kaupungin asukkaat saataisiin toimintaan mukaan. 1930-luvulla kaikki kadut varustettiin katulampuilla, joihin saatiin sähkö omasta sähkölaitoksesta.

Kokoelmaselvennä ”Sakalamaa elu” (”Sakalamaan elämä”) kuvaa 1930-luvun Põltsamaata vaatimattomasti elävän, työteliään väen kaupunkina: viinitehtaan ja hedelmäpuutarhan lisäksi Põltsamaalla oli myös useita raudan- ja puunjalostamoita, kolme ajanmukaista myllyä sekä sahaa, meijeri sekä joukko pienempiä ja suurempia kauppoja, unohtamatta sairaalaa, apteekkia, kolmea koulua sekä kahta pankkia, valtion ja kaupungin virastoja. Koska TartonTallinnan maantie kulki kaupungin läpi, riitti myös kolmelle hotelli-ravintolalle ja viidelle kahvilalle asiakkaita. Samana ajanjaksona Põltsamaalla ilmestyi kolme viikkolehteä viikossa.

Toinen maailmansota tuhosi lähes 75 prosenttia kaupungin rakennuksista. Vuosina 1950–1962 Põltsamaa oli lähialueidensa keskus, ja kyseisellä ajanjaksolla kaupunkiin rakennettiin kulttuuritalo, sauna sekä stadion. Uudessa kirjapainossa painettiin alueen Kiir-lehteä ('Säde'). Mahtava elokuvateatteri ja lennätinrakennus ovat peräisin 1970–1980-luvuilta, mutta uuden kauppahallin rakentaminen jäi puolitiehen. EPT-rakennuskokonaisuuteen perustettiin saunallinen uimahalli ja urheilutilat.

Uuden heräämisen aikana aktiivista työtä teki Põltsamaan muinaismuistoseura, jonka johdolla uudistettiin vanhoja ja pystytettiin uusia muistomerkkejä, anottiin lupaa museon avaamiseksi ja järjestettiin kotiseutupäiviä. Kaupungin itsehallinnollinen asema palautettiin pian Viron jälleenitsenäistymisen jälkeen joulukuussa 1991.

Väestö

muokkaa

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Põltsamaan kaupungissa oli 4 188 asukasta, joista 4 104 (98,0 %) oli virolaisia, 39 (0,9 %) venäläisiä ja 42 (1,0 %) muita kansallisuuksia.[3]

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 4.6.2018. (viroksi)
  2. RV0291: RAHVAARV, PINDALA JA ASUSTUSTIHEDUS HALDUSÜKSUSE VÕI ASUSTUSÜKSUSE LIIGI JÄRGI, 1. JAANUAR Eesti Statistika. 19.4.2010. Statistikaamet. Viitattu 19.7.2010.
  3. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla

muokkaa