Punakorvakilpikonna

suokilpikonna

Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta elegans) on lemmikkinä pidetty suokilpikonna.

Punakorvakilpikonna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Kilpikonnat Testudines
Heimo: Suokilpikonnat Emydidae
Suku: Trachemys
Laji: scripta
Alalaji: elegans
Kolmiosainen nimi

Trachemys scripta elegans
(Wied-Neuwied, 1839)

Katso myös

  Punakorvakilpikonna Wikispeciesissä
  Punakorvakilpikonna Commonsissa

Punakorvakilpikonna on EU:ssa säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kiellettyä. Jos punakorvakilpikonnan on hankkinut lemmikiksi ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa, lemmikin saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka.[1]

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Punakorvakilpikonnan kuori on sen kuoriutuessa noin kaksisenttinen, eläinkaupasta ostettaessa halkaisijaltaan yleensä noin viisi senttiä. Neljässä vuodessa se kasvaa 15–20 sentin mittaiseksi.[2] Aikuinen naaraskilpikonna on noin 25–30 cm pitkä, koiras 15 cm. Sen pääväri on vihertävän ruskea keltaisin juovin ja sen korvanseutu on punainen. Punakorvaklpikonna on saanut nimensä punaisesta korvanseudusta.

Lisääntyminen

muokkaa

Punakorvakilpikonna munii kerralla 2–20 munaa.[3]

Elintavat

muokkaa

Punakorvakilpikonna viettää vuosittain horroskauden viileässä vedessä. Horroskausi ei kuitenkaan ole millään tavalla välttämätön. Sen uimishalu on huomioitava, ja siksi se tarvitsee 500–700 litran kokoisen akvaarion, jossa on kuiva alue, ja jossa kilpikonna voi kävellä ja kuivatella.

Levinneisyys

muokkaa

Punakorvakilpikonna on alun perin kotoisin Yhdysvaltojen eteläosasta, missä niitä esiintyy virtaamattomissa, pehmeäpohjaisissa vesissä.[4] Karanneet lemmikit ovat villiintyneet vieraslajiksi monin paikoin maailmassa. Punakorvakilpikonna on luokiteltu maailmanlaajuisesti sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.[5]

Elinympäristö

muokkaa

Punakorvakilpikonnaa pidetään lemmikkinä akvaariossa tai vesitäytteisessä terraariossa, mutta sen on päästävä välillä kuivalle maalle kävelemään harjoittaakseen lihaksiaan.

Ravinto

muokkaa

Poikasina punakorvakilpikonnat ovat lähinnä lihansyöjiä, mutta kasvaessaan muuttuvat sekasyöjiksi. Niiden ravintoon kuuluvat muun muassa tuore perkaamaton kala, hyönteiset, kastemadot, kurkku, salaatti, vähärasvainen liha, ravut, katkaravut, osterit, kypsennetty kananmuna ja erilaiset kilpikonnan ruuat. On tärkeää, että ruoka on monipuolista, vähärasvaista ja sisältää tarpeeksi kalkkia ja A- ja D-vitamiineja. Aikuisina konnille on pidettävä joka viikko 2–3 päivän ruokatauko etteivät ne lihoisi ja elimet rasvoittuisi.[2]

Lähteet

muokkaa