Punatauti
Punatauti eli dysenteria on yleisnimitys suolistotulehduksille, joille ovat ominaisia veriset ulosteet.[1] Yleensä termillä tarkoitetaan joko amebapunatautia (amebatauti, amebiaasi, amebadysenteria, dysenteria amoebica)[2] tai bakteeripunatautia (shigelloosi, shigelladysenteria) mutta varsinkin maataloudessa myös esimerkiksi babesioosia (naudan punatauti), joka voi myös tarttua ihmisiin.[3]
Bakteeripunatauti
muokkaaBakteeripunatauti eli shigelloosi on suoliston bakteeritauti. Sitä esiintyy käytännöllisesti katsoen vain kädellisillä. Yleensä tautia esiintyy huonon hygienian oloissa ja poikkeusolojen, kuten sotien, aikana. Olosuhteissa, joissa jätehuolto ei toimi, ulosteita pääsee pintavesiin, joita käytetään juomiseen. Myös kärpäset levittävät tautia lentäessään ulosteista elintarvikkeisiin. Nykyisen nestehoidon aikana kuolleisuus punatautiin on länsimaissa pientä, mutta lapsille ja heikkokuntoisille, kuten AIDS-potilaille, tauti on vaarallinen. Bakteeripunatautia vastaan on myös bakteerilääkkeitä, mutta bakteerien vastustuskyky näyttää kehittyvän helposti.
Aiemmin tauti oli vakava ongelma Suomessakin. Vuonna 1852 pelkästään Hämeenlinnan piirilääkärin alueella lähes 2 000 ihmistä kuoli bakteeripunatautiin. Suomen nykyisissä oloissa punatauti ei leviä. Se tuodaan ulkomailta ja löydetään ripuloivan matkailijan ulostetutkimuksessa.
Taudin aiheuttavat Shigella-suvun bakteerit, esimerkiksi Shigella dysenteriae. Shigellat ovat hieman kolibakteeria muistuttavia sauvabakteereja. Taudinkuva muistuttaa salmonellan aiheuttamaa infektiota. Oireina ovat pahoinvointi, oksentelu, mahakivut ja ripuli. Koska bakteeri aiheuttaa suolen limakalvolle haavaumia, tulee veriulosteita, mistä nimitys "punatauti" juontunee.
Bakteeripunataudin jälkiseurauksena voi silloin tällöin olla niveltulehduksia.
Amebapunatauti
muokkaaAmebapunataudin tärkein aiheuttaja on suoliameba eli Entamoeba histolytica, joka on taudin alussa suolistossa elävä ja monissa maissa levinnyt alkueläin. Koko maapallon väestöstä 10 prosenttia on sairastanut amebapunataudin. Tautitapauksia arvioidaan olevan vuosittain jopa 500 miljoonaa, mutta noin 90 prosenttia ameban kantajista on oireettomia. Tautia esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä, erityisesti lämpimissä ja huonon hygienian oloissa.[4][5]
Tartunta saadaan saastuneen veden, ruoan tai likaisten käsien välityksellä, ja siksi käsi-, vesi- ja elintarvikehygienia ovat tärkeitä. Ameba aiheuttaa pääasiassa suolistotulehduksia, mutta se voi johtaa myös muiden sisäelinten , jopa keuhkon tai aivojen (AIDS-potilaat), sairastumiseen. Joka vuosi noin 50 miljoonaa ihmistä sairastaa paksusuolen tulehdusta tai maksapaisetta. Ripuli on tavallisin oire, ja vaikeimmissa tapauksissa se on veristä ja limaista. Muita tavallisia oireita ovat kouristavat mahakivut, lämpöily, väsymys, ruokahaluttomuus ja päänsärky. Oireet voivat hävitä ja palata esimerkiksi stressin tai rasituksen yhteydessä.[4][5]
Tauti todetaan osoittamalla ameba ulostenäytteestä tai vaikeammissa tapauksissa ameban vasta-aine verinäytteestä. Amebapunatauti paranee yleensä hyvin antibioottihoidolla. Annokset ovat suuria, ja joillakin lääkkeillä voi esiintyä haittavaikutuksia.[4][5]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02810&p_haku=punatauti
- ↑ http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=amebatauti
- ↑ http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/naudat+ja+biisonit/punatauti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c http://www.infektioneuvonta.fi/sairaudet/amebiaasi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00560
Aiheesta muualla
muokkaa- Punatauti – Ruokavirasto
- Amebapunatauti (Arkistoitu – Internet Archive) (Infektioneuvonta.fi)
- Amebapunatauti (Terveyskirjasto)
- Bakteeripunatauti (Arkistoitu – Internet Archive) (Julkaistu aikaisemmin lyhyempänä: Suomen Lääkärilehti 1995: 27: 2874. Tarkistettu ja lisätty marraskuussa 2002.)