Suomen urheilu 1948
Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1948
Suomen urheilu 1948 käsittelee vuoden 1948 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
muokkaaUrheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Heikki Hasu | Hiihto |
| 2. | Veikko Huhtanen | Voimistelu |
| 3. | Tapio Rautavaara | Yleisurheilu |
| 4. | Lenni Viitala | Paini |
| 5. | Erkki Kataja | Yleisurheilu |
| 6. | Paavo Aaltonen | Voimistelu |
| 7. | Martti Huhtala | Hiihto |
| 8. | Sakari Salo | Jääpallo ja tennis |
| 9. | Kelpo Gröndahl | Paini |
| 10. | Ture Axelsson ja Nils Björklöf | Melonta |
| Lähde: [1] | ||
Olympialaiset
muokkaa- Sankt Moritzin talviolympialaisissa Suomi saavutti yhden kultamitalin, kolme hopeaa sekä kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli kahdeksas.[2]
- Lontoon kesäolympialaisissa Suomi saavutti kahdeksan kultamitalia, seitsemän hopeaa sekä viisi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli kuudes.[3]
Ammunta
muokkaa- Lontoon kesäolympialaisten ampumakilpailuissa Pauli Janhonen saavutti vapaakiväärillä hopeaa.[4]
Jalkapallo
muokkaa- Suomen maajoukkue pelasi viisi ottelua, joista tuloksena oli 2–2-tasapeli Ruotsin kanssa syyskuussa Helsingin olympiastadionilla sekä neljä tappiota. Yksi Suomen voittaneista maista oli ensi kertaa vastustajana ollut Islanti, joka oli Reykjavikissa parempi maalein 2–0. Suomen ainoat maalintekijät koko vuonna olivat Kalevi Lehtovirta ja Aulis Rytkönen Ruotsi-ottelussa.[5][6]
- Suomen-mestaruuden voitti Vaasan Palloseura, hopeaa sai Turun Palloseura ja pronssille sijoittui Helsingin Palloseura.[7]
Jääkiekko
muokkaa- Suomen-mestaruuden voitti Hämeenlinnan Tarmo, hopeaa sai Tampereen Ilves ja pronssille sijoittui Tammerfors Bollklubb.[8]
Jääpallo
muokkaa- Suomen maajoukkue hävisi helmikuussa Helsingissä Ruotsille 4–7 mutta voitti viikkoa myöhemmin samassa kaupungissa Norjan 2–0.[9]
- Suomen-mestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran Warkauden Pallo -35, hopeaa sai Oulun Palloseura ja pronssille sijoittui Lappeenrannan Urheilu-Miehet.[10]
Koripallo
muokkaa- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Kiri-Veikot, hopeaa sai Helsingin NMKY ja pronssille sijoittui niinikään helsinkiläinen Elannon Isku.[11]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Tarmo, hopeaa sai helsinkiläinen Eiran Kisa-Veikot ja pronssille sijoittui Turun Urheiluliitto.[12]
Melonta
muokkaa- Lontoon kesäolympialaisissa Suomi saavutti historiansa ensimmäiset melontamitalit. Kurt Wires sijoittui kajakkiyksiköiden 10 000 metrillä hopealle ja pari Ture Axelsson – Nils Björklöf saavutti pronssia kajakkikaksikoissa sekä tuhannella että 10 000 metrillä.[13]
Paini
muokkaa- Lontoon kesäolympialaisten painikilpailuissa Lenni Viitala voitti kultaa vapaapainin alle 52-kiloisten sarjassa. Kreikkalais-roomalaisessa painissa Kelpo Gröndahl saavutti hopeaa alle 87-kiloisten sarjassa sekä Reino Kangasmäki pronssia alle 52-kiloisissa.[14]
Pikaluistelu
muokkaa- Sankt Moritzin talviolympialaisten pikaluistelukilpailujen 10 000 metrillä Lassi Parkkinen saavutti hopeaa ja Pentti Lammio pronssia.[15]
Pohjoismaiset hiihtolajit
muokkaa- Sankt Moritzin talviolympialaisten pohjoismaisissa hiihtolajeissa Suomi saavutti neljä mitalia. Yhdistetyssä Heikki Hasu voitti kultaa ja Martti Huhtala saavutti hopeaa. Miesten viestihiihdossa suomalaiset Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky ja August Kiuru saavuttivat hopeaa ja 50 kilometrin hiihdossa Benjamin Vanninen sijoittui pronssille. Mäkihypyssä paras suomalainen Matti Pietikäinen oli neljäs.[16]
Voimistelu
muokkaa- Lontoon kesäolympialaisissa Suomen voimistelijat ylsivät kaikkien aikojen parhaimpiin saavutuksiinsa. Suomi voitti kultaa joukkuekilpailussa, Veikko Huhtanen 12-ottelussa ja Paavo Aaltonen hypyssä. Huipentumana oli hevonen, jolla Huhtanen, Aaltonen ja Heikki Savolainen saivat kaikki kolme kultamitalin heidän oltuaan kilpailun kärjessä tasapistein. Huhtanen sai hopeaa nojapuilla ja Olavi Rove hypyssä. Aaltonen oli pronssilla 12-ottelussa ja Huhtanen rekillä. Joukkueeseen kuuluivat mainittujen lisäksi Kalevi Laitinen, Einari Teräsvirta, Ale Saarvala ja Sulo Salmi.[17]
Yleisurheilu
muokkaa- Lontoon kesäolympialaisten yleisurheilukilpailuissa Tapio Rautavaara voitti keihäänheitossa kultaa. Hopeaa saavuttivat Erkki Kataja seiväshypyssä ja Kaisa Parviainen keihäänheitossa.[18]
- Mikko Hietanen teki 23.5. Kokkolassa 25 000 metrin juoksun maailmanennätyksen 1.20.14,0. Hänen 15 mailin väliaikansa 1.17.28,6 oli myös maailmanennätys. Hietanen juoksi 20.6. Jyväskylässä 30 000 metrin maailmanennätyksen 1.40.46,4.[19]
Lähteet
muokkaa- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 24. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3
- ↑ Arponen, s. 408
- ↑ Arponen, s. 139
- ↑ Arponen, s. 138, 147–148
- ↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 134, 136–137. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8
- ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 372. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
- ↑ Pihlaja, s. 201
- ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 139. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
- ↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 33–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411
- ↑ Pihlaja, s. 269
- ↑ Pihlaja, s. 315
- ↑ Pihlaja, s. 316
- ↑ Arponen, s. 138, 147
- ↑ Arponen, s. 138, 143–144
- ↑ Arponen, s. 407, 409–410
- ↑ Arponen, s. 407–409
- ↑ Arponen, s. 138, 145–146
- ↑ Arponen, s. 138–142
- ↑ Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1