Viol vai Al't (angl. i ital.: viola, franc.: alto, saks.: Bratsche) om violiženvuitte soit, no vähäižel tobjemb, sen tagut kulub madalambas registras.

Violan diapazon
Viol

Lugetas kaikiš amuižembaks violiženvuiččeks soitoks. Se libui Italijas 15.-16. voz'sadal kut «viola da braččo» (ital.: viola da braccio) — viol käden täht. Ezmäine mugoine soit nügüdläiženke formanke, pidihe hural ougal. Toine «viola da gamba» pid'oitelihe pol'vel vai pol'viden keskes.

Viol om tarbhaine soit edestamha kameran da simfonižen muzikan sädusid, jändekvartetan pala. Kävutase toižiš kamermülükundoiš paksus: jändetrio, fortepianokvartet, fortepjanokvintet. Opetas väta soitol violižnikoid muzikškolan lopindale lähemba, vändajan kambak hibjansauvuz i sured käded levedanke vibracijanke oma velgusižed. Toine tarbhaičend ezinejan täht om eläban kulumižen mahtuz soiton enambihe suruzihe kacmata.

Homaičendad

vajehta


Irdkosketused

vajehta
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.