Vaatteet voivat purkaessa olla vielä kosteita käsittelyaineista.
Vaatteita ja tekstiilejä värjätään ja käsitellään esimerkiksi pintäkäsittely- ja kyllästysaineilla uusimman muodin mukaiseksi. Tehtaalla vaatteet pakataan tiiviisti muoviin ja pahviin ja lennätetään Suomeen. Täällä vaatteeseen koskee ensimmäisenä myyjä.
A-studio: Streamille suomalaisyritysten myyjät kertovat, että vaatteita purkaessa voi saada jopa allergisia oireita. Myyjät haluavat pysyä nimettöminä työpaikkojensa takia.
- Vaatteet voivat purkaessa olla vielä kosteita käsittelyaineista. Ne myös haisevat pistävän kemikaalisilta, eikä niihin todellakaan tee mieli koskea, kertoo nuori vantaalaisnainen ja jatkaa:
- Etenkin varastohommissa on ihan tavallista, että alkaa aivastuttaa ja vähän tuntua siltä, kuin ei saisi henkeä. Ei se pelkästä vaatepölystä johdu, kun esimerkiksi myymälän puolella tuntuu heti paremmalta ja helpommalta hengittää.
- Pariin kertaan ihoni on alkanut punoittaa ja kutista uusia vaatteita purkaessa. Kerran kuiva punainen läntti jäi käteen pidemmäksikin aikaa, kertoo puolestaan helsinkiläinen nainen.
Kuluttajaa suojaa pesu, myyjää ei
Palvelualojen ammattiliiton PAMin työympäristöasiantuntija Seija Virralle myyjien kokemukset kuulostavat tutuilta, PAMillekin tulee kyselyjä vaatteiden aiheuttamista iho-oireista, kutinasta ja hengitysoireista. Hänen mukaansa työnantajalla on vastuu tiedottaa vaatteiden kemikaaleista ja velvoittaa myyjiä käyttämään hanskoja.
- Aina ajatellaan, että mitä vaaraa kuluttajalle voi koitua. Mutta jos vaatteiden kemikaaleista voi olla haittaa kuluttajalle, niin kyllä sitten myyjällekin, Virta muistuttaa.
Kuluttajaa kehotetaan aina pesemään uusi vaate ennen käyttöä. Myyjä kuitenkin käsittelee vaatetta ennen pesua, pohtii Virta.
- Riski on siinä, että ihmiset ovat yksilöllisiä. Ei sitä koskaan tiedä, milloin henkilökohtainen sietokyky kemikaalien kanssa ylittyy.
Vaarallisimmat kemikaalit jäävät rajalle
Suurin osa vaarallisia kemikaaleja sisältävistä vaatteista ja tekstiileistä pysähtyy rajalle. Suomen Tulli testasi riskianalyysiin perustuen viime vuoden aikana yli 500 vaatekuormaa, joista 46 jäi rajalle. Tullin laboratoriojohtaja Janne Nieminen kertoo, että yleensä rajalle jäävä tuote on Tullille tutulta tuottajalta.
Jos kemikaaleista voi olla haittaa kuluttajalle, niin kyllä myyjällekin.
Seija Virta
Tulli seuraa erityisen tarkasti vauvan- ja lastenvaatteiden kemikaalipitoisuuksia. Eniten ongelmallisia vaatteita tulee Aasiasta, Nieminen sanoo.
- Jos me täällä saadaan kemikaalikuorma vaatteista, minkälaisen kuorman tekijät näissä maissa mahtavat saada?
A-studio: Stream käsittelee suomalaisten vaatebrändien yritysvastuuta alihankintamaita kohtaan perjantaina 18.10. Osallistu Facebookissa tai Twitterissä: #a_stream.
Muokattu: Stream käsittelee perjantaina 11.10. ministeri Heidi Hautalan eroa.
Muokattu: Stream käsittelee perjantaina 18.10. vaateteollisuutta.