Määri

See also: maari and määri

Alemannic German

Etymology

From Middle High German mære, from Old High German māri, from Proto-Germanic *mērijaz. Cognate with German Mär (“fairytale”), obsolete English mere (“famous”), Icelandic mærð (“flattery, praise”), Irish mór (“big, great”).

Noun

Määri n

1. (Uri) fairy tale

Synonyms

• Määrli (most of Switzerland)

References

• Abegg, Emil, (1911) Die Mundart von Urseren (Beiträge zur Schweizerdeutschen Grammatik. IV.) [The Dialect of Urseren], Frauenfeld, Switzerland: Huber & Co., page 23.

Finnish

Etymology

From German Mähren.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmæːri/, [ˈmæːri]
• Rhymes: -æːri
• Hyphenation^(key): Mää‧ri

Proper noun

Määri

1. Moravia (region in Czechia)

Declension

Inflection of Määri (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		Määri	—
genitive		Määrin	—
partitive		Määriä	—
illative		Määriin	—
		singular	plural
nominative		Määri	—
accusative	nom.	Määri	—
	gen.	Määrin
genitive		Määrin	—
partitive		Määriä	—
inessive		Määrissä	—
elative		Määristä	—
illative		Määriin	—
adessive		Määrillä	—
ablative		Määriltä	—
allative		Määrille	—
essive		Määrinä	—
translative		Määriksi	—
abessive		Määrittä	—
instructive		—	—
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Määri (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Määrini — accusative nom. Määrini — gen. Määrini genitive Määrini — partitive Määriäni — inessive Määrissäni — elative Määristäni — illative Määriini — adessive Määrilläni — ablative Määriltäni — allative Määrilleni — essive Määrinäni — translative Määrikseni — abessive Määrittäni — instructive — — comitative — — second-person singular possessor singular plural nominative Määrisi — accusative nom. Määrisi — gen. Määrisi genitive Määrisi — partitive Määriäsi — inessive Määrissäsi — elative Määristäsi — illative Määriisi — adessive Määrilläsi — ablative Määriltäsi — allative Määrillesi — essive Määrinäsi — translative Määriksesi — abessive Määrittäsi — instructive — — comitative — — first-person plural possessor singular plural nominative Määrimme — accusative nom. Määrimme — gen. Määrimme genitive Määrimme — partitive Määriämme — inessive Määrissämme — elative Määristämme — illative Määriimme — adessive Määrillämme — ablative Määriltämme — allative Määrillemme — essive Määrinämme — translative Määriksemme — abessive Määrittämme — instructive — — comitative — — second-person plural possessor singular plural nominative Määrinne — accusative nom. Määrinne — gen. Määrinne genitive Määrinne — partitive Määriänne — inessive Määrissänne — elative Määristänne — illative Määriinne — adessive Määrillänne — ablative Määriltänne — allative Määrillenne — essive Määrinänne — translative Määriksenne — abessive Määrittänne — instructive — — comitative — — third-person possessor singular plural nominative Määrinsä — accusative nom. Määrinsä — gen. Määrinsä genitive Määrinsä — partitive Määriään Määriänsä — inessive Määrissään Määrissänsä — elative Määristään Määristänsä — illative Määriinsä — adessive Määrillään Määrillänsä — ablative Määriltään Määriltänsä — allative Määrilleen Määrillensä — essive Määrinään Määrinänsä — translative Määrikseen Määriksensä — abessive Määrittään Määrittänsä — instructive — — comitative — —

Derived terms

• määriläinen