kärhi
See also: karhi
Finnish
editEtymology
editIn the current sense, coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1860, based on the dialectal word kärhi (“pine whorl”). Probably a back-formation of the dialectal adjective kärheä (“rough, surly”), itself a fronted variant of karhea.
Pronunciation
editNoun
editkärhi
Declension
editInflection of kärhi (Kotus type 7/ovi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kärhi | kärhet | |
genitive | kärhen | kärhien | |
partitive | kärheä | kärhiä | |
illative | kärheen | kärhiin | |
singular | plural | ||
nominative | kärhi | kärhet | |
accusative | nom. | kärhi | kärhet |
gen. | kärhen | ||
genitive | kärhen | kärhien | |
partitive | kärheä | kärhiä | |
inessive | kärhessä | kärhissä | |
elative | kärhestä | kärhistä | |
illative | kärheen | kärhiin | |
adessive | kärhellä | kärhillä | |
ablative | kärheltä | kärhiltä | |
allative | kärhelle | kärhille | |
essive | kärhenä | kärhinä | |
translative | kärheksi | kärhiksi | |
abessive | kärhettä | kärhittä | |
instructive | — | kärhin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editFurther reading
edit- “kärhi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02