laulattaa

Finnish

Etymology

laulaa (“to sing”) +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɑu̯lɑtːɑːˣ/, [ˈlɑ̝u̯lɑ̝t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑulɑtːɑː
• Hyphenation^(key): lau‧lat‧taa

Verb

laulattaa

1. (transitive, usually atelic) to make someone sing

   Martin suunnitelmissa on myös laulattaa yleisöä.

   Martti plans to make the audience sing as well.

2. (intransitive, impersonal + partitive) to feel like singing, to want to sing

   Aina välillä Marttia laulattaa.

   Occasionally Martti feels like singing.

Conjugation

Inflection of laulattaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laulatan	en laulata	1st sing.	olen laulattanut	en ole laulattanut
2nd sing.		laulatat	et laulata	2nd sing.	olet laulattanut	et ole laulattanut
3rd sing.		laulattaa	ei laulata	3rd sing.	on laulattanut	ei ole laulattanut
1st plur.		laulatamme	emme laulata	1st plur.	olemme laulattaneet	emme ole laulattaneet
2nd plur.		laulatatte	ette laulata	2nd plur.	olette laulattaneet	ette ole laulattaneet
3rd plur.		laulattavat	eivät laulata	3rd plur.	ovat laulattaneet	eivät ole laulattaneet
passive		laulatetaan	ei laulateta	passive	on laulatettu	ei ole laulatettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laulatin	en laulattanut	1st sing.	olin laulattanut	en ollut laulattanut
2nd sing.		laulatit	et laulattanut	2nd sing.	olit laulattanut	et ollut laulattanut
3rd sing.		laulatti	ei laulattanut	3rd sing.	oli laulattanut	ei ollut laulattanut
1st plur.		laulatimme	emme laulattaneet	1st plur.	olimme laulattaneet	emme olleet laulattaneet
2nd plur.		laulatitte	ette laulattaneet	2nd plur.	olitte laulattaneet	ette olleet laulattaneet
3rd plur.		laulattivat	eivät laulattaneet	3rd plur.	olivat laulattaneet	eivät olleet laulattaneet
passive		laulatettiin	ei laulatettu	passive	oli laulatettu	ei ollut laulatettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laulattaisin	en laulattaisi	1st sing.	olisin laulattanut	en olisi laulattanut
2nd sing.		laulattaisit	et laulattaisi	2nd sing.	olisit laulattanut	et olisi laulattanut
3rd sing.		laulattaisi	ei laulattaisi	3rd sing.	olisi laulattanut	ei olisi laulattanut
1st plur.		laulattaisimme	emme laulattaisi	1st plur.	olisimme laulattaneet	emme olisi laulattaneet
2nd plur.		laulattaisitte	ette laulattaisi	2nd plur.	olisitte laulattaneet	ette olisi laulattaneet
3rd plur.		laulattaisivat	eivät laulattaisi	3rd plur.	olisivat laulattaneet	eivät olisi laulattaneet
passive		laulatettaisiin	ei laulatettaisi	passive	olisi laulatettu	ei olisi laulatettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		laulata	älä laulata	2nd sing.	—	—
3rd sing.		laulattakoon	älköön laulattako	3rd sing.	olkoon laulattanut	älköön olko laulattanut
1st plur.		laulattakaamme	älkäämme laulattako	1st plur.	—	—
2nd plur.		laulattakaa	älkää laulattako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		laulattakoot	älkööt laulattako	3rd plur.	olkoot laulattaneet	älkööt olko laulattaneet
passive		laulatettakoon	älköön laulatettako	passive	olkoon laulatettu	älköön olko laulatettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laulattanen	en laulattane	1st sing.	lienen laulattanut	en liene laulattanut
2nd sing.		laulattanet	et laulattane	2nd sing.	lienet laulattanut	et liene laulattanut
3rd sing.		laulattanee	ei laulattane	3rd sing.	lienee laulattanut	ei liene laulattanut
1st plur.		laulattanemme	emme laulattane	1st plur.	lienemme laulattaneet	emme liene laulattaneet
2nd plur.		laulattanette	ette laulattane	2nd plur.	lienette laulattaneet	ette liene laulattaneet
3rd plur.		laulattanevat	eivät laulattane	3rd plur.	lienevät laulattaneet	eivät liene laulattaneet
passive		laulatettaneen	ei laulatettane	passive	lienee laulatettu	ei liene laulatettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		laulattaa		present	laulattava	laulatettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st laulattaakseni laulattaaksemme 2nd laulattaaksesi laulattaaksenne 3rd laulattaakseen laulattaaksensa		past	laulattanut	laulatettu
2nd	inessive2	laulattaessa	laulatettaessa	agent4	laulattama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st laulattaessani laulattaessamme 2nd laulattaessasi laulattaessanne 3rd laulattaessaan laulattaessansa		negative	laulattamaton
	instructive	laulattaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form laulattaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	laulattamassa	—
	elative	laulattamasta	—
	illative	laulattamaan	—
	adessive	laulattamalla	—
	abessive	laulattamatta	—
	instructive	laulattaman	laulatettaman
4th3	verbal noun	laulattaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st laulattamaisillani laulattamaisillamme 2nd laulattamaisillasi laulattamaisillanne 3rd laulattamaisillaan laulattamaisillansa

Further reading

• “laulattaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From laulaa (“to sing”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish laulattaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑu̯lɑtːɑː/, [ˈɫɑu̯ɫətːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑu̯lɑtːɑː/, [ˈɫɑu̯ɫɑtːɑː]
• Rhymes: -ɑu̯lɑtːɑː
• Hyphenation: lau‧lat‧taa

Verb

laulattaa

1. (transitive) to make someone sing
2. (transitive) to bless (a dying person before their death)

Conjugation

Conjugation of laulattaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	laulatan	en laulata	1st singular	oon laulattant, oon laulattanut	en oo laulattant, en oo laulattanut
2nd singular	laulatat	et laulata	2nd singular	oot laulattant, oot laulattanut	et oo laulattant, et oo laulattanut
3rd singular	laulattaa	ei laulata	3rd singular	ono laulattant, ono laulattanut	ei oo laulattant, ei oo laulattanut
1st plural	laulatamma	emmä laulata	1st plural	oomma laulattanneet	emmä oo laulattanneet
2nd plural	laulatatta	että laulata	2nd plural	ootta laulattanneet	että oo laulattanneet
3rd plural	laulattaat1), laulattavat2), laulatettaa	evät laulata, ei laulateta	3rd plural	ovat laulattanneet	evät oo laulattanneet, ei oo laulatettu
impersonal	laulatettaa	ei laulateta	impersonal	ono laulatettu	ei oo laulatettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	laulatin	en laulattant, en laulattanut	1st singular	olin laulattant, olin laulattanut	en olt laulattant, en olt laulattanut
2nd singular	laulatit	et laulattant, et laulattanut	2nd singular	olit laulattant, olit laulattanut	et olt laulattant, et olt laulattanut
3rd singular	laulatti	ei laulattant, ei laulattanut	3rd singular	oli laulattant, oli laulattanut	ei olt laulattant, ei olt laulattanut
1st plural	laulatimma	emmä laulattanneet	1st plural	olimma laulattanneet	emmä olleet laulattanneet
2nd plural	laulatitta	että laulattanneet	2nd plural	olitta laulattanneet	että olleet laulattanneet
3rd plural	laulattiit1), laulattivat2), laulatettii	evät laulattanneet, ei laulatettu	3rd plural	olivat laulattanneet	evät olleet laulattanneet, ei olt laulatettu
impersonal	laulatettii	ei laulatettu	impersonal	oli laulatettu	ei olt laulatettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	laulattaisin	en laulattais	1st singular	olisin laulattant, olisin laulattanut	en olis laulattant, en olis laulattanut
2nd singular	laulattaisit, laulattaist1)	et laulattais	2nd singular	olisit laulattant, olisit laulattanut	et olis laulattant, et olis laulattanut
3rd singular	laulattais	ei laulattais	3rd singular	olis laulattant, olis laulattanut	ei olis laulattant, ei olis laulattanut
1st plural	laulattaisimma	emmä laulattais	1st plural	olisimma laulattanneet	emmä olis laulattanneet
2nd plural	laulattaisitta	että laulattais	2nd plural	olisitta laulattanneet	että olis laulattanneet
3rd plural	laulattaisiit1), laulattaisivat2), laulatettais	evät laulattais, ei laulatettais	3rd plural	olisivat laulattanneet	evät olis laulattanneet, ei olis laulatettu
impersonal	laulatettais	ei laulatettais	impersonal	olis laulatettu	ei olis laulatettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	laulata	elä laulata	2nd singular	oo laulattant, oo laulattanut	elä oo laulattant, elä oo laulattanut
3rd singular	laulattakkoo	elköö laulattako	3rd singular	olkoo laulattant, olkoo laulattanut	elköö olko laulattant, elköö olko laulattanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	laulattakkaa	elkää laulattako	2nd plural	olkaa laulattanneet	elkää olko laulattanneet
3rd plural	laulattakkoot	elkööt laulattako, elköö laulatettako	3rd plural	olkoot laulattanneet	elkööt olko laulattanneet, elköö olko laulatettu
impersonal	laulatettakoo	elköö laulatettako	impersonal	olkoo laulatettu	elköö olko laulatettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	laulattanen	en laulattane
2nd singular	laulattanet	et laulattane
3rd singular	laulattannoo	ei laulattane
1st plural	laulattanemma	emmä laulattane
2nd plural	laulattanetta	että laulattane
3rd plural	laulattannoot	evät laulattane, ei laulatettane
impersonal	laulatettanoo	ei laulatettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		laulattaa	present	laulattava	laulatettava
2nd	inessive	laulattaes	past	laulattant, laulattanut	laulatettu
	instructive	laulattaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (laulattakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	laulattammaa
	inessive	laulattamas
	elative	laulattamast
	abessive	laulattamata
4th	nominative	laulattamiin
	partitive	laulattamista, laulattamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 253