Dachaun linna
Dachaun linna on Baijerin hallitsijoiden entinen asuinpaikka Dachaussa, Baijerissa, Etelä-Saksassa.
Historia
Linnan rakennutti noin vuonna 1100 Wittelsbach-suvun nuorempi haara. Vuonna 1182 Dachaun viimeinen kreivi Konrad III kuoli ilman jälkeläisiä ja pian sen jälkeen Baijerin herttua Otto I otti linnan haltuunsa. Alkuperäinen linna purettiin vuosina 1398-1403. Vuonna 1467 Baijerin herttua Sigismund jätti Baijeri-Münchenin hallitsijan aseman ja piti hallussaan vain uuden Baijeri-Dachaun herttuakunnan kuolemaansa asti vuonna 1501.
Baijerin herttua Vilhelm IV:n ja hänen poikansa Albrekt V:n määräyksestä vanhan linnan paikalle rakennettiin renessanssityylinen nelisiipinen palatsi, jossa oli hovipuutarha. Uuden rakennuksen suunnitteli arkkitehti Heinrich Schött. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1546 ja linna valmistui vuonna 1577. Siitä tuli myöhemmin Baijerin hallitsijoiden suosima asuinpaikka. Dachaun palatsin lähistöllä sijaitsee Schleissheimin linna, jonka rakennushistoria alkoi Baijerin herttua Vilhelm V:n rakennuttamasta renessanssityylisestä maalaistalosta ja erakkomajasta vuonna 1598.
Vuonna 1715 Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian II Emanuel tilasi arkkitehti Joseph Effneriltä uuden barokkityylisen suunnitelman. Julkisivujen 60 takorautaista säleikköä ovat aina olleet olennainen osa linnan ulkonäköä, joista kuudessa metallintyöstö antaa julkisivulle viimeisen silauksen. Ne tilasi vaaliruhtinas Maksimilian Emanuel ja ne valmisti metallikoristetaiteilija Antoine Motté vuosina 1724-1725. Suunnittelu on Joseph Effnerin, muotit on tehnyt flaamilainen kuvanveistäjä Guillielmus de Grof. Linnasta vain lounaissiipi on säilynyt. Baijerin kuningas Maksimilian I Joosef määräsi kolme siipeä purettaviksi 1800-luvun alussa. Ne olivat kärsineet laajoja vahinkoja Napoleonin sotajoukkojen käsissä.
Linnaa hallinnoi Baijerin valtion palatsihallinto, joka on Baijerin osavaltion hallinnollinen osasto. Se on avoinna vierailijoille ja juhlasali on varattavissa erikoistapahtumiin. Sitä käytetään myös klassisen musiikin konserttipaikkana. Portaikko ja länsijulkisivu on rakennettu vuonna 1715 regencytyyliin.
Palatsin tärkein nähtävyys on arkkitehti Hans Wisreutterin vuosina 1564–1566 suunnittelema juhlasali, jossa on renessanssiaikainen kasettikatto joka entistettiin vuonna 1977. Näkymä Schlossbergin huipulta avautuu Müncheniin ja Baijerin Alpeille saakka.
Puisto
Hovipuutarha perustettiin vuonna 1572 Schlossbergillle ja sinne rakennettiin useita paviljonkeja, joista kolme on edelleen säilynyt. Schlossbergin terasseilla kasvatettiin hedelmäpuita sitomalla ne seinäsäleikköihin (ransk. éspalier). Parterrien eli istutusalueiden yläosaan luotiin edelleen olemassa oleva lehmuskujanne. Yhdessä veljensä puutarha-arkkitehti Johann Christoph Effnerin kanssa arkkitehti Joseph Effner suunnitteli barokkityylisen puutarhan vuonna 1717. Vaaliruhtinas Maksimilian III Joosef käski jo vuonna 1765 perustaa englantilaisen maisemapuutarhan. Nykyään puutarhan alaosa on hoitamaton ja odottaa uudelleenelvyttämistä.