Ero sivun ”Elisabeth Rehn” versioiden välillä

''' Märta Elisabeth Rehn''' (o.s. '''Carlberg'''; s. [[6. huhtikuuta]] [[1935]] [[Helsinki]]) on suomalainen [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|ruotsalaisen kansanpuolueen]] entinen [[kansanedustaja]] (1979–1995) sekä Suomen ja Euroopan ensimmäinen naispuolinen [[puolustusministeri]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2017/may/19/europes-defence-minister-roles-become-female-stronghold-sylvie-goulard | Nimeke = Europe's defence minister roles become female stronghold | Julkaisu = The Guardian | Tekijä = Henley, Jon | Ajankohta = 19.5.2017 | Viitattu = 6.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Hän oli [[Martti Ahtisaari|Martti Ahtisaaren]] vastaehdokas [[Suomen presidentinvaali 1994|vuoden 1994 presidentinvaalin]] toisella kierroksella ja oli myös puolueensa ehdokas [[Suomen presidentinvaali 2000|vuoden 2000 presidentinvaalissa]]. Aktiivipoliitikon uran jälkeen Rehn on tullut tunnetuksi paljon maailmalla liikkuvana ihmisoikeustaistelijana.

1980-luvulla Rehn toimi kansanedustajan tehtäviensä ohella aktiivisesti [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]], [[Suomen UNICEF|Suomen Unicef-yhdistyksen]] ja [[WWF|Maailman luonnonsäätiön (WWF)]] Suomen rahaston johtotehtävissä. Valtiollisia luottamustoimia olivat presidentin valitsijamiestehtävät vuosina 1982 ja 1988 sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden (1980–1986) ja taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukuntien (1985–1991) jäsenyydet. Vuonna 1985 Rehn nousi RKP:n työvaliokuntaan. Hän toimi myös [[Vapaan koulutuksen tukisäätiö|Vapaan koulutuksen tukisäätiössä (VKTS)]], jonka tavoitteena oli kamppailla kouluihin tunkeutuvaa sosialismia vastaan. Säätiö muun muassa kokosi ”[[Musta lista|mustaa listaa]]” opettajien poliittisesta suuntautumisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uljas.net/wp-content/uploads/2010/09/Uljas_9_2010.pdf|nimeke=Sairaan viihde|julkaisu=uljas|tiedostomuoto=.pdf|viitattu=10.3.2023|arkisto=https://web.archive.org/web/20230310160828/http://www.uljas.net/wp-content/uploads/2010/09/Uljas_9_2010.pdf|arkistoitu=10.3.2023}}</ref>

Puolustusministeriyden ja presidenttiehdokkuuden jälkeen Rehn siirtyi [[Balkan]]in ihmisoikeusraportoijaksi vuosiksi 1995–1997. Hän kävi ensimmäisten tarkkailijoiden joukossa [[Srebrenica]]n joukkohaudoilla. Vuosina 1995–1996 Rehn toimi myös eduskunnan valitsemana [[Euroopan parlamentin jäsen|europarlamentaarikkona]]. Hän oli usein kansainvälisessä julkisuudessa [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]-tehtäviensä myötä. Rehn toimi [[Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri|YK:n pääsihteerin]] erityisedustajana [[Sarajevo]]ssa 1999, YK:n alipääsihteerinä, [[Bosnia ja Hertsegovina]]n erityislähettiläänä 1998–1999 ja [[United Nations Mission in Bosnia and Herzegovina|UNMIBH:n]] poliittisena johtajana.<ref> {{Kirjaviite| Tekijä=Hinkkala, Marjatta | Nimeke= Leijona-areena: Suomalaiset rauhanrakentajina Balkanilla | Julkaisija= Päivä Oy | Vuosi=2006 | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-475-101-1 | Sivu=120–121 }} </ref>

* Tekoja ihmisarvon puolesta -palkinto 2009 (myöntäjänä [[Kirkon Ulkomaanapu]])<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004698154.html|nimeke=Päivää! {{!}} Uhkarohkea puurtaja sai tunnustusta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2009-12-10|viitattu=2023-03-10}}</ref>

Syksyllä 2012 Rehn sai [[Yle Fem]] -kanavalle oman keskusteluohjelman ''Elisabeth kohtaa'' ({{k-sv|Elisabeth möter}}). Siinä hän haastatteli tapaamiaan mielenkiintoisia ihmisiä. Rehnin vieraina nähtiin muun muassa hänen vanha kilpakumppaninsa [[Martti Ahtisaari]], YK:n entinen pääsihteeri [[Kofi Annan]] ja Afrikan ensimmäinen naispresidentti, ja Rehnin ystävä, [[Ellen Johnson Sirleaf]].<ref name="virtanen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/radiotelevisio/Keskusteluohjelma/a1371012449749?src=haku&ref=radiotelevisio%2FElisabeth%2BRehnin%2Bvieraana%2Bl%25C3%25A4%25C3%25A4k%25C3%25A4ri%2Bjoka%2Btorstaina%2Byritettiin%2Bmurhata%2BKongossa%2Fa1351224885742 | Nimeke = Keskusteluohjelma | Tekijä = Virtanen, Leena | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.6.2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140811172100/http://www.hs.fi/paivanlehti/radiotelevisio/Keskusteluohjelma/a1371012449749?src=haku&ref=radiotelevisio%2FElisabeth+Rehnin+vieraana+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+joka+torstaina+yritettiin+murhata+Kongossa%2Fa1351224885742 | arkistoitu = 11.8.2014 }}</ref><ref name="HS-lyhyesti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/kulttuuri/Elisabeth+Rehnin+keskusteluohjelma+alkaa+syyskuussa/a1344225259689 | Nimeke = Elisabeth Rehnin keskusteluohjelma alkaa syyskuussa | Tekijä = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.8.2012 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140811172108/http://www.hs.fi/paivanlehti/kulttuuri/Elisabeth+Rehnin+keskusteluohjelma+alkaa+syyskuussa/a1344225259689 | arkistoitu = 11.8.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.apu.fi/artikkelit/elisabeth-rehn-ihmisoikeustaistelija-77-vuotta-kirkkonummi|nimeke=Elisabeth Rehn Ihmisoikeustaistelija. 77 vuotta, Kirkkonummi.|julkaisu=Apu|ajankohta=2012-05-24|viitattu=2023-10-07}}</ref> Rehn sai myös yllättävän haastattelun [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korean]] johtajan [[Kim Jong-un]]in veljenpojalta. Tämä kuvaili ohjelmassa setäänsä ”[[diktaattori]]ksi”, mikä herätti huomiota maailmalla.<ref name="tuohimaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Harvinaista+viesti%C3%A4+Pohjois-Koreasta/a1350619084389 | Nimeke = Harvinaista viestiä Pohjois-Koreasta | Tekijä = Tuohimaa, Pasi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.10.2012 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140811172106/http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Harvinaista+viesti%C3%A4+Pohjois-Koreasta/a1350619084389 | arkistoitu = 11.8.2014 }}</ref><ref name="turtiainen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Brittilehti+Kim+Jong-unin+veljenpoika+erityissuojelukseen/a1387335044188 | Nimeke = Brittilehti: Kim Jong-unin veljenpoika erityissuojelukseen | Tekijä = Turtiainen, Suvi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.12.2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Viitattu = 8.8.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140624233646/http://www.hs.fi/ulkomaat/Brittilehti+Kim+Jong-unin+veljenpoika+erityissuojelukseen/a1387335044188 | arkistoitu = 24.6.2014 }}</ref>

* {{Kirjaviite| Tekijä=Hinkkala, Marjatta | Nimeke= Leijona-areena: Suomalaiset rauhanrakentajina Balkanilla | Julkaisija= Päivä Oy | Vuosi=2006 | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-47-5101-1}}