Ero sivun ”Henry Wadsworth Longfellow” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täsmennyksiä |
p Lisätään auktoriteettitunnisteet -malline |
||
(37 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{Lähteetön|Käytännöllisesti katsoen lähteetön}}
[[
'''Henry Wadsworth Longfellow''' ([[27. helmikuuta]] [[1807]] [[Portland (Maine)|Portland]], [[Maine (osavaltio)|Maine]] – [[24. maaliskuuta]] [[1882]] [[Cambridge (Massachusetts)|Cambridge]], [[Massachusetts]]) oli yhdysvaltalainen [[runoilija]] ja [[professori]].
==Elämä ja ura==
Longfellow syntyi Portlandissa Mainessa. Hänen isänsä oli lakimies ja isoisänsä Yhdysvaltain itsenäisyyssodan kenraali ja kongressin jäsen [[Peleg Wadsworth]].
Longfellow meni naimisiin Mary Storer Potterin kanssa 1831. Longfellow'lle tarjottiin paikkaa [[Harvardin yliopisto|Harvard Collegesta]], mutta silti hän matkusti jälleen vuodeksi ulkomaille. Mary sai tällä välin keskenmenon ja kuoli marraskuussa 1835 ennen Longfellow’n paluuta.
Myöhemmin Longfellow alkoi kosiskella teollisuusmies [[Nathan Appleton]]in tytärtä Frances "Fanny" Appletonia. Frances ei ollut aluksi kiinnostunut, mutta seitsemän vuoden jälkeen Longfellow sai häneltä 1843 kirjeen, jossa hän suostui avioon. Häät järjestettiin pian ja pariskunta sai kuusi lasta. ▼
▲Myöhemmin Longfellow alkoi kosiskella teollisuusmies [[Nathan Appleton]]in tytärtä Frances
Toisen matkakertomuksensa ''Hyperion, a Romance'' hän julkaisi 1839. Hänen aikaiset runokokoelmansa ''Voices of the Night'' ja ''Ballads and Other Poems'' tekivät hänestä suositun. Elinaikanaan merkittävimmän teoksensa ''Evangeline, A Tale of Acadie'' hän julkaisi 1847. Se on tyyliltään kreikan ja latinan klassikkoja muistuttava tarina [[Acadia]]sta brittikuvernöörin määräämän väestön pakkosiirron ajalta.▼
▲Toisen matkakertomuksensa ''Hyperion, a Romance''
===Hiawatha ja Kalevala===
Tunnettuihin runoihin kuuluu ''The Children's Hour'', joka on usein mainittu suosituimmaksi yhdysvaltalaiseksi runoksi.▼
Longfellow erosi yliopistosta 1854 omistautuakseen kokonaan kirjailijanuralle. Hän siirtyi eeppisen runouteen teoksellaan ''[[Laulu Hiawathasta]]'' (''The Song of Hiawatha'', 1855), joka kertoo [[Ojibwayt|ojibway-kansan]] kohtaloista.<ref name="oe">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-Öljytalous) | Sivu = 8076 | Luku=Yhdysvaltain kirjallisuus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1981 | Isbn=951-1-06271-9}}</ref> Longfellow kuvasi teosta ”intiaanien [[edda]]ksi”, ja se on kirjoitettu samaan runomittaan kuin [[Kalevala]].
Yhdysvaltalainen kasvitieteilijä [[Thomas Conrad Porter]] (1822–1901) kiinnostui ''Kalevalasta'' [[A. F. Soldan]]in innostamana ja lähetti Soldanille joitakin ''Kalevala''-käännöksiään. Porter oli kiinnittänyt huomiota havaitsemaansa yhtäläisyyteen ''Kalevalan'' ja Longfellow’n ''Hiawathan'' välillä. Hän kirjoitti asiasta vuonna 1855 ''[[National Intelligencer]]iin'' kirjoituksen, joka aiheutti kiivaan väittelyn.<ref>Porter, Thomas Conrad , Tietosanakirja osa 7. Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1915</ref><ref>E. N. Setälä, [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498017?page=73 Thomas Conrad Porter,] Valvoja 1909. s. 288–290.</ref> Longfellow ei myöntänyt Kalevala-yhteyttä, ja se jäi tutkijoiden kiistelyn kohteeksi 1960-luvulle asti. Todennäköisesti Longfellow sai vaikutteita Kalevalan saksannoksesta.
Kuumana päivänä heinäkuussa 1861 Fanny sai kuolettavia palovammoja, kun hänen vaattensa syttyivät tuleen, ja häntä pelastanut Longfellow paloi niin pahasti, ettei päässyt osallistumaan hautajaisiin. Longfellow järkyttyi tapahtuneesta ja turvautui [[laudanumi]]in ja eetteriin.▼
▲Tunnettuihin Hiawatha-runoihin kuuluu
Longfellow oli kriitikkojen suosiossa, mutta myöhemmin äänet alkoivat muuttua. Häntä ennen ylistänyt [[Edgar Allan Poe]] syytti häntä jäljittelystä, etenkin [[Alfred Tennyson]]in matkimisesta. Myös [[Margaret Fuller]] arvioi häneltä puuttuvan voimallisuutta ja mielikuvitusta. Runoilija [[Walt Whitman]] piti Longfellow'ta eurooppalaisten muotojen matkijana. Sen sijaan Lontoossa, jossa ''London Quarterly Review'' tuomitsi kaiken amerikkalaisrunouden, Longfellow'ta pidettiin yhtenä "kahdesta tai kolmesta poikkeuksesta."▼
===Viimeiset vuodet===
Arvosteluista huolimatta Longfellow'sta tuli aikansa suosituin runoilija. Hänen 70-vuotissyntymäpäiväänsä juhlittiin paraatein ja puhein. ▼
▲Kuumana päivänä heinäkuussa 1861 Fanny sai kuolettavia palovammoja, kun hänen
▲Longfellow oli aikanaan kriitikkojen suosiossa, mutta myöhemmin äänet alkoivat muuttua. Häntä ennen ylistänyt [[Edgar Allan Poe]] syytti häntä jäljittelystä, etenkin [[Alfred Tennyson]]in matkimisesta. Myös [[Margaret Fuller]] arvioi häneltä puuttuvan voimallisuutta ja mielikuvitusta. Runoilija [[Walt Whitman]] piti
Viimeiset vuotensa hän vietti kääntämällä [[Dante Alighieri]]n ''[[Jumalainen näytelmä|Jumalaista näytelmää]]''. Täydellistääkseen käännöksen hän kutsui vuodesta 1864 keskiviikkoisin ystäviään arvioimaan käännöstä. Useimmin vieraisilla kävivät [[William Dean Howells]], [[James Russell Lowell]], [[Charles Eliot Norton]].▼
▲Arvosteluista huolimatta
Keväällä 1882 Longfellow sairastui. Hän hoiti ankaria vatsakipujaan oopiumilla ja kuoli [[peritoniitti]]iin 24. maaliskuuta 1882.▼
▲Viimeiset vuotensa hän vietti kääntämällä [[Dante Alighieri]]n ''[[Jumalainen näytelmä|Jumalaista näytelmää]]''. Täydellistääkseen käännöksen hän kutsui vuodesta 1864 keskiviikkoisin ystäviään arvioimaan käännöstä. Useimmin vieraisilla kävivät [[William Dean Howells]], [[James Russell Lowell]]
{{Wikiaineisto}}▼
▲Keväällä 1882 Longfellow sairastui. Hän hoiti ankaria vatsakipujaan oopiumilla ja kuoli [[peritoniitti]]
{{DEFAULTSORT:Longfellow, Henry}}▼
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset runoilijat]]▼
== Teokset ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Longfellow, Henry Wadsworth | Nimeke=Laulu Hiawathasta | Selite=(The Song of Hiawatha, 1855.) |Suomentaja / [[A. E. Ollilainen]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1912}} – Näköispainos Lasipalatsi 2011 ISBN 978-952-480-280-2.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
{{commonscat}}
▲{{Wikiaineisto-rivi}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
▲[[Luokka:Yhdysvaltalaiset runoilijat]]
[[Luokka:Vuonna 1807 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1882 kuolleet]]
|