Ero sivun ”IBM PC” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tuota on tullut korjattua |
|||
(19 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 3:
| nimi = IBM PC
| kuvatiedosto = IBM PC 5150.jpg
| kuvan leveys = 250px
| kuvateksti = Alkuperäinen IBM PC 5150 -malli varustettuna vihermustamonitorilla (IBM 5151).
| logo = IBM Personal Computer badge recreation.svg
| logon leveys = 100px
| valmistaja = [[IBM]]
| kehittäjä =
| tuoteperhe = IBM PC -sarja
| tyyppi =
| julkaistu = [[1981]]
| lopetettu = [[1987]]
| valmistettu = <!-- käytetään vain kertavalmisteisille koneille, joihin ”julkaistu” ja ”lopetettu” eivät sovi -->
| mitat =
| paino =
| virta =
| näyttö =
| kamera =
| käyttöjärjestelmä = [[PC-DOS]]/[[IBM BASIC]]
| osoitinlaite =
| prosessori = [[Intel 8088]]
| näytönohjain =
| äänikortti =
| keskusmuisti =
| massamuisti =
| liitännät =
| muuta =
| edeltäjä = [[IBM Datamaster]]
| seuraaja = [[IBM Personal Computer XT]]<br>[[IBM PCjr]]<br>[[IBM Portable Personal Computer]]<br>[[IBM PC Convertible]]
}}
'''IBM Personal Computer''' (malli 5150, tunnettu lyhyesti nimellä '''IBM PC''') oli [[IBM]]-yhtiön vuonna 1981 julkaisema [[mikrotietokone]] ja tuotesarja.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.pcworld.com/article/126671/article.html | nimeke = The IBM Personal Computer's 25th Anniversary | julkaisija = PC World | viitattu = 30.7.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170724122052/http://www.pcworld.com/article/126671/article.html | arkistoitu = 24.7.2017 }}</ref>
IBM ilmoitti IBM PC:stä 12. elokuuta 1981.<ref name="ars" />
Aluksi ammattikäyttöön vakiintunut standardi muodostui johtavaksi
== Historia ==
===Taustaa===
1970-luvun alussa pieniä
Historioitsijoiden mukaan henkilökohtaisten tietokoneiden vallankumous alkoi huhtikuussa 1977 West Coast Computer Faire -messuilla, jossa Apple esitteli [[Apple II]]:n ja Commodore [[Commodore PET]]:n.<ref name="ieeeibmpc">{{Verkkoviite | osoite = https://spectrum.ieee.org/how-the-ibm-pc-won-then-lost-the-personal-computer-market#toggle-gdpr | nimeke = How the IBM PC Won, Then Lost, the Personal Computer Market | ajankohta = 21.7.2021 | viitattu = 13.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
"Vuoden 1977 kolmikko" eli [[Apple II]], [[Commodore PET]] ja [[TRS-80]] olivat kuluttajille suunnattuja.<ref name="ieeeibmpc" /><ref name="twgcp">{{Verkkoviite | osoite = http://tacticalwargamer.com/articles/hardware/computerplatforms.htm | nimeke = Computer Platforms | viitattu = 23.7.2017}}</ref> Tuolloin maailman suurin tietokonevalmistaja IBM seurasi näiden tietokoneiden sekä vuonna 1978 julkaistun [[Atarin 8-bittiset|Atari 400/800]] -mallin menestystä ja päätti lähteä mukaan kilpailuun.<ref name="Nimetön-rDe6-1">Chaline, s. 202</ref>
=== Kehitys ===
IBM:n toimitusjohtaja Frank T. Cary antoi William Lowelle tehtäväksi suunnitella henkilökohtainen tietokone.<ref name="ieeeibmpc" /> Lowe raportoi suoraan Carylle ja ohitti IBM:n monimutkaisen tuotekehitysbyrokratian.<ref name="ieeeibmpc" /> Lowen suunnitelmana oli ostaa olemassa olevia komponentteja ja
Lowe oli valinnut [[käyttöjärjestelmä]]n toimittajaksi [[Microsoft]]in: [[Bill Gates]] sanoi ettei Microsoft pystyisi kirjoittamaan käyttöjärjestelmää tyhjästä IBM:n aikataulussa ja osti [[QDOS]]in ja perusti käyttöjärjestelmän sille.<ref name="ieeeibmpc" />
IBM:n aiempi yritys lisensoida [[CP/M]]-käyttöjärjestelmä kariutui.<ref name="Nimetön-rDe6-2">{{Verkkoviite | osoite = https://www.silicon.co.uk/mobility/compaq-luggable-portable-computers-208323 | nimeke = Tales In Tech History: The Compaq ‘Luggable’ And Portable Computers | julkaisija = Silicon | tekijä = Matthew Broersma | ajankohta = 31.3.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars">{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/gadgets/2017/07/ibm-pc-history-part-2/ | nimeke = The complete history of the IBM PC, part two: The DOS empire strikes | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jimmy Maher | ajankohta = 31.7.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> QDOS oli klooni CP/M:stä, josta tuli [[PC-DOS]].<ref name="thereg">{{Verkkoviite | osoite = https://www.theregister.co.uk/2011/07/27/ms_dos_turns_30/ | nimeke = Microsoft's MS-DOS is 30 today | julkaisija = The Register | tekijä = Tony Smith | ajankohta = 27.7.2011 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.theregister.com/2011/07/27/ms_dos_turns_30/?page=3 | nimeke = Microsoft's MS-DOS is 30 today | selite = sivu 3 | julkaisija = The Register | tekijä = Tony Smith | ajankohta = 27.7.2011 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars" />
Estridge hankki [[Intel]]iltä [[Intel 8088]] -mikroprosessorin.<ref name="ieeeibmpc" /><ref name="bytepc" /> Merkittävä etu Intelillä kilpailijoihin nähden oli, että prosessorit olivat jo tuotannossa ja siten valmiina IBM testeihin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://spectrum.ieee.org/the-inside-story-of-texas-instruments-biggest-blunder-the-tms9900-microprocessor | nimeke = The Inside Story of Texas Instruments’ Biggest Blunder: The TMS9900 Microprocessor | tekijä = Walden C. Rhines | ajankohta = 22.6.2017 | viitattu = 7.9.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>
Tietokoneen suunnittelijat olivat aiemmin kehittäneet [[IBM Datamaster]]in ja IBM PC:n suunnitteluun oli aikaa vain vuosi.<ref name="os2pc" /> Aikaraja
Aiemman Datamasterin BASIC oli peräisin [[IBM System/34]]:stä, joka viivästytti Datamasterin julkaisua vuodella.<ref name="bytepc" /> IBM PC:n kehityksessä päätettiin käyttää valmista ja hankkia BASIC Microsoftilta.<ref name="bytepc" />
Rivi 55 ⟶ 58:
=== Julkaisu ===
IBM PC julkistettiin 12. elokuuta 1981<ref name="ieeeibmpc" /> ja sen hinta silloin oli {{luku|1565|Yhdysvaltain dollaria}}.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.ibm.com/ibm/history/exhibits/pc25/pc25_press.html | nimeke = Announcement press release | viitattu = 13.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Tietokoneen mukana tuli PC-DOS, jota Microsoft myi erikseen nimellä [[MS-DOS]].<ref name="ars" /><ref name="thereg" />
IBM PC:n menestys teki Microsoftin [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmästä johtavan{{selvennä|millä tavoin? myyntimäärällä varmaankin?}} järjestelmän maailmassa.<ref
Ensimmäistä IBM PC:tä markkinoitiin aluksi niin koteihin kuin työpaikoille
IBM:n alkuperäisen ennusteen mukaan PC:tä myytäisiin miljoona kappaletta kolmen vuoden aikana, josta {{luku|200000|kappaletta}} ensimmäisenä vuotena.<ref name="ieeeibmpc" /> Todellisuudessa asiakkaille myytiin sama määrä kuukaudessa toisena vuotena.<ref name="ieeeibmpc" />
Rivi 68 ⟶ 71:
Vuonna 1983 julkaistiin ensimmäinen seuraaja IBM PC:lle nimellä [[IBM PC/XT|XT]].<ref name="ieeeibmpc" /> Vuonna 1984 tuli XT:n seuraaja [[IBM PC/AT|AT]].<ref name="ieeeibmpc" />
Caryn seuraajaksi IBM:n toimitusjohtajaksi valittu John Opel halusi siirtää IBM PC:n kehityksen takaisin tavalliseen IBM:n tuotekehitysprosessiin.<ref name="ieeeibmpc" /> Estridgen osasto nimettiin Entry Systems Divisioniksi (ESD) ja ryhmän koko kasvoi.<ref name="ieeeibmpc" /> Estridgelle tuli tarpeen raportoida enemmän tekemisistä,
Kotimarkkinoille suunnattu IBM PCjr oli merkittävä epäonnistuminen, jonka monet lisälaitteet ja ohjelmistot eivät olleet yhteensopivia muiden IBM PC -mallien kanssa.<ref name="ieeeibmpc" />
Varhain vuonna 1985 Opel asetti Lowen IBM PC -liiketoiminnan johtoon.<ref name="ieeeibmpc" /> IBM:n johto yritti myydä henkilökohtaisia tietokoneita samalla strategialla kuin se oli käyttänyt aiemmin: ohjelmiston julkaiseminen vasta kun se oli mahdollisimman [[ohjelmointivirhe|bugitonta]].<ref name="ieeeibmpc" />
=== Kloonien yleistyminen ===
1980-luvulla mikrotietokonemarkkinoilla oli jopa satoja erilaisia keskenään yhteensopimattomia laitteita. IBM PC:t ja muut alustan kanssa yhteensopivat tietokoneet nousivat vallitsevaksi standardiksi.
Aiemmin CP/M oli jakanut käyttöjärjestelmän erillisiin osiin, jossa BIOS toteutti laiteriippuvaiset osat.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.gaby.de/cpm/manuals/archive/cpm22htm/ch6.htm#Section_6.1 | nimeke = CP/M Alteration | viitattu = 15.12.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
IBM julkaisi osan BIOSin [[assembly (ohjelmointikieli)|assembly]]-kielisestä lähdekoodista.<ref name="computehistory" /> BIOSin lähdekoodien avulla ulkopuoliset kehittäjät pystyivät kehittämään koneen toiminnallisuutta ja tämän on katsottu osaltaan auttaneen IBM PC:n nousua.{{lähde}} Tunnetuimpia tältä pohjalta tehtyjä ohjelmia oli ''ramdisk'', joka toteutti [[RAM-levy]]n: ohjelma vaihtoi DOS:in BIOS:ille lähettämien
IBM julkaisi BIOSin olennaiset osat
Ensimmäinen klooni [[Compaq Portable]] julkistettiin vuoden kuluttua ja toimitukset alkoivat vuonna 1983.<ref
===PC:t tulevat koteihin===
Kun IBM PC -yhteensopivat koneet alkoivat 1980-luvun lopussa yleistyä yhä suuremmissa määrin
===IBM luopuu ===
IBM oli kilpailijoitaan hitaampi tuomaan markkinoille
Vuonna 1987 IBM julkaisi [[OS/2]]-käyttöjärjestelmän.<ref name="ieeeibmpc" /> 1990-luvun puolivälissä IBM lopetti OS/2:n kehittämisen.<ref name="ieeeibmpc" />
IBM kehitti [[Micro Channel Architecture]] (MCA) -väylän ja vaati siitä lisenssimaksuja, mutta kloonien valmistajat keskittyivät vaihtoehtoiseen standardiin eikä MCA levinnyt IBM:n ulkopuolelle.<ref name="computehistory" />
IBM valmisti vielä 1990-luvulla PS/2-, PS/1- ja Aptiva
IBM myi [[Kannettava tietokone|kannettavien]] ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston [[Lenovo]]lle vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/7641.wss | nimeke = Lenovo Completes Acquisition Of IBMâs Personal Computing Division | ajankohta = 1.5.2005 | viitattu = 14.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> IBM omisti tuolloin 19 prosentin osuuden Lenovosta
==
[[Tiedosto:Ibm 5150 inthebox edit.jpg|pienoiskuva|Malli 5150 sisältä.]]
IBM:lle tyypilliseen tapaan IBM PC:tä myytiin paketoituna kokonaisuutena, joka oli halvempi kuin osat erillään.<ref name="bytecloser" /> Keskusyksikön lisäksi tarvittiin [[tietokonenäyttö|näyttö]], jota oli saatavilla yksivärisenä tai värillisenä.<ref name="bytecloser">{{Lehtiviite | Julkaisu = Byte | Nimeke = A Closer Look at the IBM Personal Computer | Tekijä = Gregg Williams | Sivut = 36–52 | Ajankohta = tammikuu 1982 | Vuosikerta = 7 | Numero = 1 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1982-01/page/n37/mode/2up?view=theater}}</ref> Näytön lisäksi oli valittava sopiva [[näytönohjain]].<ref name="bytecloser" />
Värillisessä vaihtoehdossa oli 16 kilotavua näyttömuistia, kaksi tekstitilaa ja kaksi virallista grafiikkatilaa.<ref name="bytecloser" /> Alhaisen [[näyttöresoluutio|resoluution]] grafiikkatilassa oli
Varhaisissa IBM PC -malleissa oli liitäntä [[kasettiasema]]lle.<ref name="bytecloser" />
Rivi 113 ⟶ 117:
=== CP/M ===
IBM ilmoitti tietokoneen julkaisun yhteydessä myöhemmin saataville tulevan [[CP/M-86]]-käyttöjärjestelmän.<ref name="ars" /> CP/M-86 tuli saataville kuusi kuukautta julkaisun jälkeen ja maksoi 240 dollaria.<ref name="ars" />
Rivi 122 ⟶ 125:
=== Käyttöliittymät ===
1980-luvulla [[graafinen käyttöliittymä]] yleistyi myös henkilökohtaisissa tietokoneissa. IBM PC:lle näitä olivat [[Digital Research]]in [[Graphics Environment Manager|GEM]] sekä [[Berkeley Softworks]]in [[GEOS#Geoworks Ensemble|PC-GEOS]].
Myöhemmin julkaistuun [[Microsoft Windows|Windowsiin]] Microsoft lisensoi graafisen käyttöliittymän elementtejä [[Xerox]]ilta.<ref name="lem">{{Verkkoviite | osoite = http://lowendmac.com/orchard/06/apple-vs-microsoft.html | nimeke = The Apple vs. Microsoft GUI Lawsuit | tekijä = Tom Hormby | kieli = {{en}} }}</ref>
== IBM PC -sarjan malleja ==
=== IBM PC/XT ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PC/XT]]}}
[[Kuva:Ibm_px_xt_color.jpg|
Vuonna 1983 julkaistiin paranneltu IBM PC -tyyppi (e'''X'''tended '''T'''echnology), joka tarkoitettiin nimenomaan ammattikäyttöön. Koneessa oli vakiona [[levykeasema]] ja 10 megatavun kiintolevy, ja muistin saattoi myöhemmissä malleissa laajentaa aina 640 kilotavuun asti. Näytönohjainvaihtoehtona oli [[CGA]]:n ('''C'''olor '''G'''raphics '''A'''dapter) lisäksi [[MDA (näytönohjain)|MDA]] ('''M'''onochrome '''D'''isplay '''A'''dapter), joka kykeni näyttämään vain yksiväristä tekstiä
CGA:n ja MDA:n kanssa kilpaili myös ''Hercules''-yhtiön [[Hercules Graphics Card|HGC]]-näytönohjain ('''H'''ercules '''G'''raphics '''C'''ard), joka tarjosi MDA-yhteensopivan tekstitilan lisäksi myös tarkan yksivärisen grafiikkatilan. Se ei kuitenkaan ollut yhteensopiva CGA:n grafiikkatilojen kanssa, mistä syystä pelkkää CGA:ta tukevien ohjelmistojen kanssa piti käyttää ohjelmallista emulaattoria.
Rivi 135 ⟶ 138:
=== IBM PCjr ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PCjr]]}}
[[Kuva:PCjr_expanded_cropped.jpg|
IBM havitteli kotitietokonemarkkinoita itselleen vuonna 1983 julkaistulla PCjr:llä. Se sisälsi vakiomallissa [[pelimoduuli]]portin, 64 [[tavu (tietotekniikka)|kilotavua]] muistia sekä hieman parannellut grafiikka- ja ääniominaisuudet. Kone oli kuitenkin edelleen kalliimpi kuin esimerkiksi paremmilla grafiikka- ja ääniominaisuuksilla varustettu [[Commodore 64]] eikä siksi menestynyt.<ref name=OldskoolShrine>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oldskool.org/shrines/pcjr_tandy| Nimeke = The Oldskool Shrine to The IBM PCjr and Tandy 1000| Tekijä = | Tiedostomuoto = |Selite = History and Memories of the IBM PCjr and Tandy 1000 | Julkaisu = | Ajankohta = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu = 10.7.2013| Kieli ={{en}}}}</ref>
Rivi 146 ⟶ 149:
'''AT''' ({{lyhenne|'''A'''dvanced '''T'''echnology}}) oli vuonna 1984 julkistettu XT:n seuraaja. Se käytti suorittimenaan [[Intel 80286]]:ta ja siihen kuului 20 megatavun kiintolevy. ISA-korttipaikat oli laajennettu 16-bittisiksi. AT:n yhteydessä julkistettiin myös 16-väriseen tarkkuusgrafiikkaan kykenevä [[EGA]]-näytönohjain.
AT muistetaan nykyään etenkin kloonikoneissa pitkäaikaiseksi standardiksi muodostuneesta emolevy- ja kotelotyypistä, jota alkoi vähitellen syrjäyttää vasta Intelin vuonna 1995 julkistama
8088-suorittimesta periytyvä taaksepäinyhteensopivuuden taakka alkoi painaa jo AT-aikoina. 80286-suoritin oli 8088-yhteensopiva mutta tuki myös muistinsuojausta ja 16 megatavun muistiavaruutta siinä missä 8088:n muistiavaruus oli rajoittunut yhteen megatavuun. [[DOS]]-käyttöjärjestelmät olivat kuitenkin rakentuneet pitkälti 8088:n muistinkäsittelyn varaan, mistä syystä tavanomaista 640 kilotavun ''perusmuistia'' laajemman muistin käyttämiseksi 8088-yhteensopivuustilasta käsin tarvittiin erityisiä teknisiä ratkaisuja.
Rivi 152 ⟶ 155:
=== IBM PS/2 ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PS/2]]}}
[[Tiedosto:IBM Personal System2 Model 25.jpg|pienoiskuva|upright|IBM PS/2 malli 25.]]
'''P'''ersonal '''S'''ystem /2 ([[IBM PS/2]]) oli vuonna 1987 aloitettu sarja, joka käytti pääasiassa 80286- ja 80386-suorittimia. PS/2-sarjassa tehtyjä uudistuksia olivat muun muassa
=== IBM PS/1 ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PS/1]]}}
Vuonna 1990 julkistettu PS/1 oli IBM:n yritys kilpailla kotikoneina yleistyvien [[IBM PC -yhteensopiva tietokone|PC-
1990-luvun puolivälissä PS/1-sarjan seuraajaksi julkaistiin [[IBM Aptiva]], jota myytiin vielä vuoden [[2000]] alussa.
==Lähteet==
* [http://www.old-computers.com/museum/computer.asp?c=274 Old computers.com, IBM PC model 5150] {{Wayback|1=http://www.old-computers.com/museum/computer.asp?c=274 |päiväys=20101121054210 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = | Selite = Suom. Veli-Pekka Ketola| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.2.2014 | Kieli = Suomi}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [https://www.ibm.com/ibm/history/exhibits/pc25/pc25_birth.html The birth of the IBM PC] {{en}}
* [https://ibm.retropc.se/manuals/IBM_5150_Technical_Reference_6025005_AUG81.pdf IBM 5150 Technical Reference] {{Wayback|1=https://ibm.retropc.se/manuals/IBM_5150_Technical_Reference_6025005_AUG81.pdf |päiväys=20211021195410 }}, sisältää mm. lohkokaavioita, muistikartat ja BIOSin lähdekoodin (PDF)
{{IBM PC}}
|