Ero sivun ”IBM PC” versioiden välillä

'''IBM Personal Computer''' (malli 5150, tunnettu lyhyesti nimellä '''IBM PC''') oli [[IBM]]-yhtiön vuonna 1981 julkaisema [[mikrotietokone]] ja tuotesarja.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.pcworld.com/article/126671/article.html | nimeke = The IBM Personal Computer's 25th Anniversary | julkaisija = PC World | viitattu = 30.7.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170724122052/http://www.pcworld.com/article/126671/article.html | arkistoitu = 24.7.2017 }}</ref>

IBM ilmoitti IBM PC:stä 12. elokuuta 1981.<ref name="ars" />

 

== Historia ==

Lowe oli valinnut [[käyttöjärjestelmä]]n toimittajaksi [[Microsoft]]in: [[Bill Gates]] sanoi ettei Microsoft pystyisi kirjoittamaan käyttöjärjestelmää tyhjästä IBM:n aikataulussa ja osti [[QDOS]]in ja perusti käyttöjärjestelmän sille.<ref name="ieeeibmpc" />

IBM:n aiempi yritys lisensoida [[CP/M]]-käyttöjärjestelmä kariutui.<ref name="Nimetön-rDe6-2">{{Verkkoviite | osoite = https://www.silicon.co.uk/mobility/compaq-luggable-portable-computers-208323 | nimeke = Tales In Tech History: The Compaq ‘Luggable’ And Portable Computers | julkaisija = Silicon | tekijä = Matthew Broersma | ajankohta = 31.3.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars">{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/gadgets/2017/07/ibm-pc-history-part-2/ | nimeke = The complete history of the IBM PC, part two: The DOS empire strikes | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jimmy Maher | ajankohta = 31.7.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> QDOS oli klooni CP/M:stä, josta tuli [[PC-DOS]].<ref name="thereg">{{Verkkoviite | osoite = https://www.theregister.co.uk/2011/07/27/ms_dos_turns_30/ | nimeke = Microsoft's MS-DOS is 30 today | julkaisija = The Register | tekijä = Tony Smith | ajankohta = 27.7.2011 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.theregister.com/2011/07/27/ms_dos_turns_30/?page=3 | nimeke = Microsoft's MS-DOS is 30 today | selite = sivu 3 | julkaisija = The Register | tekijä = Tony Smith | ajankohta = 27.7.2011 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars" />

 

Tietokoneen suunnittelijat olivat aiemmin kehittäneet [[IBM Datamaster]]in ja IBM PC:n suunnitteluun oli aikaa vain vuosi.<ref name="os2pc" /> Aikaraja edellytti, että erikoispiirejä ei voitu käyttää ja että piirien piti olla valmiiksi saatavilla, ohjelmistokehityksen nopeaa ja tekniikoiden tuttuja.<ref name="os2pc">{{Verkkoviite | osoite = https://www.os2museum.com/wp/the-ibm-pc-41-years-ago/ | nimeke = The IBM PC, 41 Years Ago | tekijä = Michal Necasek | ajankohta = 10.8.2021 | viitattu = 31.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Monia Datamasterin suunnitteluelementtejä kuten [[näppäimistö]]ä käytettiin IBM PC:ssä.<ref name="tidb">{{Verkkoviite | osoite = https://www.tech-insider.org/personal-computers/research/1990/09.html | nimeke = The Creation of the IBM PC | tekijä = David J. Bradley | ajankohta = syyskuu 1990 | viitattu = 31.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="bytepc">{{Lehtiviite | Tekijä = David J. Bradley | Otsikko = The Creation of The IBM PC | Julkaisu = Byte | Ajankohta = syyskuu 1990 | Vuosikerta = 15 | Numero = 9 | Sivut = 414 &ndash; 420 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1990-09/page/n451/mode/2up}}</ref> Datamasterin kehityksessä suunnittelijat perehtyivät Intelin arkkitehtuuriin ja oheispiireihin muistirajoituksien ratkaisemiseksi.<ref name="bytepc" /> Kun prosessoria valittiin IBM PC:lle, vaikuttavia tekijöitä oli neljä: 1) muistiraja oli ratkaistava, 2) prosessorin ja oheislaitteiden oli oltava heti saatavilla, 3) ei ollut aikaa opetella uusia ratkaisuja, ja 4) prosessorille oli oltava saatavilla käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmia.<ref name="bytepc" /> Valintakriteerit rajasivat vaihtoehdot kahteen: [[Intel 8086]] ja Intel 8088.<ref name="bytepc" /> Jälkimmäisen ulkoinen dataväylä oli 8-bittinen, mikä tarkoitti rahan säästöä RAM-muistin, ROM:in ja logiikan suhteen.<ref name="bytepc" /> Tietokoneen väyläarkkitehtuuri tuli kahdesta lähteestä: Datamasterin määrittely ja Intel 8088:n vaikutus.<ref name="bytepc" /> Inteliltä oli tulossa [[Intel 8087]] -apusuoritin, mutta se ei ollut saatavilla tietokoneen suunnittelun aikana ja sille jätettiin tyhjä paikka kertomatta mitä varten se oli.<ref name="bytepc" />

IBM myi [[Kannettava tietokone|kannettavien]] ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston [[Lenovo]]lle vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/7641.wss | nimeke = Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division | ajankohta = 1.5.2005 | viitattu = 14.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> IBM omisti tuolloin 19 prosentin osuuden Lenovosta.<ref name="ieeeibmpc" />

 

IBM:lle tyypilliseen tapaan IBM PC:tä myytiin paketoituna kokonaisuutena, joka oli halvempi kuin osat erillään.<ref name="bytecloser" /> Keskusyksikön lisäksi tarvittiin [[tietokonenäyttö|näyttö]], jota oli saatavilla yksivärisenä tai värillisenä.<ref name="bytecloser">{{Lehtiviite | Julkaisu = Byte | Nimeke = A Closer Look at the IBM Personal Computer | Tekijä = Gregg Williams | Sivut = 36&ndash;52 | Ajankohta = tammikuu 1982 | Vuosikerta = 7 | Numero = 1 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1982-01/page/n37/mode/2up?view=theater}}</ref> Näytön lisäksi oli valittava sopiva [[näytönohjain]].<ref name="bytecloser" />

 

=== IBM PC/XT ===

{{Pääartikkeli|[[IBM PC/XT]]}}

Vuonna 1983 julkaistiin paranneltu IBM PC -tyyppi (e'''X'''tended '''T'''echnology), joka tarkoitettiin nimenomaan ammattikäyttöön. Koneessa oli vakiona [[levykeasema]] ja 10 megatavun kiintolevy, ja muistin saattoi myöhemmissä malleissa laajentaa aina 640 kilotavuun asti. Näytönohjainvaihtoehtona oli [[CGA]]:n ('''C'''olor '''G'''raphics '''A'''dapter) lisäksi [[MDA (näytönohjain)|MDA]] ('''M'''onochrome '''D'''isplay '''A'''dapter), joka kykeni näyttämään vain yksiväristä tekstiä mutta käytti siihen silmälle miellyttävämpää erottelutarkkuutta.

 

=== IBM PCjr ===

{{Pääartikkeli|[[IBM PCjr]]}}

IBM havitteli kotitietokonemarkkinoita itselleen vuonna 1983 julkaistulla PCjr:llä. Se sisälsi vakiomallissa [[pelimoduuli]]portin, 64 [[tavu (tietotekniikka)|kilotavua]] muistia sekä hieman parannellut grafiikka- ja ääniominaisuudet. Kone oli kuitenkin edelleen kalliimpi kuin esimerkiksi paremmilla grafiikka- ja ääniominaisuuksilla varustettu [[Commodore 64]] eikä siksi menestynyt.<ref name=OldskoolShrine>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oldskool.org/shrines/pcjr_tandy| Nimeke = The Oldskool Shrine to The IBM PCjr and Tandy 1000| Tekijä = | Tiedostomuoto = |Selite = History and Memories of the IBM PCjr and Tandy 1000 | Julkaisu = | Ajankohta = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu = 10.7.2013| Kieli ={{en}}}}</ref>

 

=== IBM PS/2 ===

{{Pääartikkeli|[[IBM PS/2]]}}

'''P'''ersonal '''S'''ystem /2 ([[IBM PS/2]]) oli vuonna 1987 aloitettu sarja, joka käytti pääasiassa 80286- ja 80386-suorittimia. PS/2-sarjassa tehtyjä uudistuksia olivat muun muassa [[Micro Channel Architecture|MCA]]-väylä, 3,5 tuuman levykeasema, [[MCGA]]- ja [[VGA]]-näytönohjaimet sekä uudenlaiset näppäimistö- ja hiiriliitännät. PS/2 epäonnistui taloudellisesti muun muassa siksi, että se poikkesi AT:n aikana kloonikoneiden teollisuusstandardeiksi muodostuneista teknologioista.{{lähde}}