Versio 21. elokuuta 2018 kello 09.55 muokkaa Mairoboy (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 412 muokkausta →Mikrofonivalmistajia Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 7. tammikuuta 2019 kello 22.01 muokkaa kumoa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta kh Uudempi muutos →
Rivi 44: Langaton mikrofoni sisältää mikrofonivahvistimen ja radiolähettimen, joka lähettää [[signaali]]n langattomasti [[radiolähetin\|radiolähettimen]] kautta vastaanottimeen. Langaton mikrofoni ei siis tarvitse mikrofoni[[kaapeli]]a. Vastaanotin täytyy kytkeä kuitenkin [[mikseri]]in tai muuhun laitteeseen johdolla. Langattomat mikrofonit käyttävät äänen siirtoon radioaaltoja. Kukin mikrofonijärjestelmä (mikrofoni ja vastaanotin) käyttää tiettyä taajuutta, joka on sama lähettimessä ja vastaanottimessa. Useissa järjestelmissä on muutama oletustaajuus, mutta ammattijärjestelmissä on mahdollisuus valita käytännössä mikä taajuus tahansa. Taajuus ilmoitetaan [[hertsi\|megahertseinä]]. Langattomat mikrofonit käyttävät taajuusalueita [[Radioaalto#VHF .28Very high frequency 30 MHz .E2.80.93300 MHz.29\|VHF]] (Very high frequency 30 MHz ~~–300~~– 300 MHz) ja [[Radioaalto#UHF .28Ultra high frequency 0.2C3 GHz .E2.80.93 3 GHz.29\|UHF]] (Ultra high frequency 300 MHz – 3000 MHz), joista jälkimmäinen on käytetympi. Esimerkki hertsitaajuudesta on 427,500 MHz.{{lähde}} Koska langaton mikrofoni toimii ilman johtoja, ainoa virtalähde [[signaali]]n lähettämiseen on [[akku]]- tai [[paristo]]virta. Langaton mikrofoni käyttää yleensä 1,5 V tai 9 V [[jännite]]ttä. Langattomat mikrofonit toimivat yhdellä paristolla yleensä vajaat kymmenen tuntia. Akuilla toiminta-aika on lyhyempi. Rivi 50: Langattomat mikrofonit voidaan lajitella kahteen ryhmään: käsilähettimiin ja taskulähettimiin. Käsilähettimet ({{k-en\|handheld microphone}}) ovat kädessä pidettäviä mikrofoneja, jotka ovat yleensä [[Mikrofoni#Toimintaperiaate\|dynaamisia]]. Taskulähettimeen kytketään usein instrumentti (esimerkiksi [[kitara]]) tai mikrofoni. Yleisimmin käytettyjä taskulähettimeen kiinnitettäviä mikrofoneja ovat päämikrofonit ({{k-en\|headset microphone}}) ja solmiomikrofonit, jotka kummatkin ovat yleensä [[#Toimintaperiaate\|kondensaattorimallisia]]. Eräs langattomien mikrofonien käyttämä 800 megahertsin taajuusalue siirtyi mobiililaajakaistan käyttöön vuoden 2014 alusta alkaen. Tämä uudistus estää kyseistä taajuusaluetta käyttävien mikrofonien käytön. Suurin osa tällä hetkellä käytössä olevista langattomista mikrofoneista toimii 800 megahertsin poistuvalla taajuusalueella.<ref name="mikitromuksi">[http://yle.fi/alueet/lahti/2010/01/langattomat_mikrofonit_romukoppaan_-_taajuudet_laajakaistalle_1394152.html Ylen artikkeli langattomien mikrofonien taajuuskaistan uusimisesta.]</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/sakot_uhkaavat_karaokelaulajia_-_mikrofoneista_laittomia/6979827 Sakot uhkaavat karaokelaulajia - mikrofoneista laittomia], Yle, 12.12.2013</ref> Osa mikrofoneista on viritettävissä mobiilitaajuuksien ulkopuolelle. 800-taajuusalue sisältää taajuudet ~~790-862~~790–862 MHz, 700-taajuusalueella (694–790 MHz) radiomikrofonikäyttöä voisi olla 31. joulukuuta 2020 asti. Radiomikrofonien taajuuksiksi ehdotetaan ensisijaisesti televisiotoimintaan osoitettuja alueita 174–230 MHz ja 470–694 MHz.<ref>http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/1184284 Liikenne- ja viestintäministeriö, tiedote 07.09.2010, Langattomille radiomikrofoneille käyttöaikaa vuoden 2020 loppuun 700-taajuusalueella</ref> == Käsitteitä == Rivi 124: Suntola, Silja: Luova studiotyö Laaksonen, Jukka: Äänityön kivijalka * {{Kirjaviite \| Tekijä=Toivanen, Jarmo \| Nimeke=Teknillinen akustiikka, "Mikrofonit" \| Sivut=~~186-260~~186–260 \| Julkaisupaikka=Espoo \| Julkaisija=Otakustantamo \| Vuosi=1976 \| Tunniste=ISBN 951-671-123-5}} ==Aiheesta muualla==

Ero sivun ”Mikrofoni” versioiden välillä