Wikipedia

Ero sivun ”Pääsiäinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
rv, eston kiertoa (WPK)
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
132 973 muokkausta
p Poistetaan vanhentuneita mallineita
 
(22 välissä olevaa versiota 12 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3:
'''Pääsiäinen''' on vuosittainen [[Kristinusko|kristillinen]] [[juhla]], jota vietetään [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen ylösnousemuksen]] kunniaksi.<ref name="Kirkon_tiedotus2010"/> Ensimmäistä pääsiäispäivää eli pääsiäissunnuntaita vietetään [[Kevätpäiväntasaus|kevätpäiväntasauksen]] jälkeisen [[Täysikuu|täydenkuun]] jälkeisenä [[sunnuntai]]na, minkä vuoksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee eri vuosina välillä [[22. maaliskuuta]] – [[25. huhtikuuta]].<ref name="tieku" />
 
Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Sitä alettiin viettää 100-luvulla.<ref name="evl_sanasto"/> Pääsiäistä edeltää kirkoissa [[hiljainen viikko]], jonka sisältö on [[Kristuksen kärsimyskertomus|Kristuksen kärsimyskertomuksessa]]. Hiljainen viikko huipentuu [[Pitkäperjantai|pitkäänperjantaihin]], [[Jeesuksen ristiinnaulitseminen|Jeesuksen ristiinnaulitsemisen]] päivään. Itse pääsiäinen alkaa sunnuntaina, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta ja josta alkaa [[pääsiäisviikko]]. Viikon [[Toinen pääsiäispäivä|toisena päivänä, maanantaina,]] muistetaan ylösnousseen [[Jeesus|Jeesuksen]] ilmestymistä [[Apostoli|opetuslapsille]] ja häntä seuranneille naisille.<ref name="2.pv"/><ref name="Oja166"/> [[Suomi|Suomessa]] pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja maanantai eli [[toinen pääsiäispäivä]] ovat virallisia [[Pyhäpäivä|pyhäpäiviä]].<ref name="Oja166"/> Kristillisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat muun muassa Kristuksen kärsimystä kuvaavat [[Pääsiäisnäytelmä|pääsiäisnäytelmät]].<ref name="finlit.fi"/> Pääsiäisviikolla järjestetään pääsiäismusiikkikonsertteja, joista tunnetuimpia ovat [[Passio (musiikki)|passiot]] kuten [[Johann Sebastian Bach|J. S. Bachin]] [[Matteus-passio (Bach)|Matteus-passio]].
 
Ihmiset eri kulttuureissa ovat juhlineet keväällä [[Talvi|talvesta]] pääsemistä ja luonnon heräämistä eloon.<ref name="SKS_pääsiäinen"/><ref name="vanha kansa"/> [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] ''Easter'' on ollut alkujaan [[Kevät|kevään]] jumalattaren kunniaksi vietetty juhla. [[Anglosaksit]] kutsuivat jumalatarta Eostreksi ja [[germaanit]] [[Ostara (jumalatar)|Ostaraksi]].<ref name="Lurker"/><ref name="nic.funet.fi"/><ref name="SKS_pääsiäinen"/> [[Jänis|Jäniksiä]] ja [[Muna|munia]] on pidetty [[Hedelmällisyys|hedelmällisyyden]] ja kasvun vertauskuvana ja ne esiintyvät nykyisessäkin pääsiäiskuvastossa.<ref name="SKS_muna"/><ref name="jänis"/> Pääsiäiseen on liitetty muitakin heräävän elämän vertauskuvia kuten [[narsissi]]t, keltaiset pääsiäistiput ja hiirenkorvalle puhkeavat [[Koivut|koivunoksat]] ja [[pajunkissa]]t. Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen ovat kuuluneet muun muassa [[mämmi]]n syönti, [[Pääsiäismuna|pääsiäismunien]] maalaaminen, pajunvitsoilla [[virpominen]] ja [[Rairuoho (pääsiäiskoriste)|rairuohon]] kasvattaminen.<ref name="paasiainen2009"/> Suomalaisten pääsiäisperinteiden juuret ulottuvat [[Suomalainen muinaisusko|esikristillisiin]] aikoihin.<ref name="vanha kansa"/><ref name="Hagelberg"/><ref name="Ylikoski"/>
 
== Sanan alkuperä ja muita nimityksiä ==
 
[[Tiedosto:Sorbische OstereierBg-easter-eggs.jpg|pienois|pysty|[[Pääsiäismuna|Pääsiäismunia]]. Muna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva. Kristillisessä perinteessä muna on vertauskuva ylösnousemukselle.]]
[[Suomen kieli|Suomen kielen]] sana pääsiäinen ontunnetaan [[Mikael Agricola]]n keksimäkirjoituksista uudissana1500-luvulta. jaLuultavasti sanaa on käytetty suomenkielisessä kristillisessä perinteessä jo ennen Agricolaa.<ref name="Laakso"/> Sana tarkoittaa [[paasto]]sta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Lisäksi tämäntämä ’pääseminen’ on selitetty kertovan juutalaisten pääsystä Egyptin orjuudesta, ylösnousemukseen liittyväksi siirtymiseksi kuolemasta elämään, kristikunnan pääsystä [[Synti|synneistä]] tai pääsyä talvesta.<ref name="yle"/> Monissa kielissä pääsiäisen sana lienee johdettu [[heprea]]nkielisestä kevätjuhlan nimestä ''pesah'': esimerkiksi latinaksi ''pascha'', [[Venäjän kieli|venäjäksi]] ''pasha'', [[Kreikan kieli|kreikaksi]] ''paskha'' ja [[Ruotsin kieli|ruotsiksi]] ''påsk''.<ref name="SKS_nimi"/>
 
Monissa kielissä pääsiäisen sana lienee johdettu [[heprea]]nkielisestä kevätjuhlan nimestä ''pesah'': esimerkiksi latinaksi ''pascha'', [[Venäjän kieli|venäjäksi]] ''pasha'', [[Kreikan kieli|kreikaksi]] ''paskha'' ja [[Ruotsin kieli|ruotsiksi]] ''påsk''.<ref name="SKS_nimi"/> Suomen lähisukulaiskielissä pääsiäisen nimityksenä on [[Karjalan kieli|karjalassa]] murteesta riippuen joko ''äijäpäivä'' tai ''äijypäivy''<ref name="karjalan"/> (’suuri päivä’), [[Vepsän kieli|vepsässä]] ''äipäiv''<ref name="vepsa"/> ja [[Viron kieli|virossa]] ''lihavõtted'', joka viittaa syömiseen paaston jälkeen. Myös [[Unkarin kieli|unkarissa]] käytetty nimitys ''húsvét'' viittaa samaan kuin vironkielinen nimitys.<ref name="Laakso"/> Pääsiäisen [[Saksan kieli|saksankielisen]] nimen ''Ostern'' ja englanninkielisen nimen ''Easter'' on sanottu tulevan [[Germaanit|muinaisgermaanisesta]] jumalattaresta nimeltä [[Ostara (jumalatar)|Ostara]] tai Austron, jota [[Anglosaksit|anglosaksit]] kutsuivat Eostreksi.<ref name="Lurker"/><ref name="SKS_pääsiäinen"/>
Suomen lähisukulaiskielissä pääsiäisen nimityksenä on [[Karjalan kieli|karjalassa]] murteesta riippuen joko ''äijäpäivä'' tai ''äijypäivy''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pyöli, Raija|Nimeke=Sanakirja karjala-suomi|Vuosi=2021|Sivu=460|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Karjalan Sivistysseura ry|Isbn=978-952-7193-46-4|www=https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2021/05/Pyoli-sanakirja-karjala-suomi-1.pdf|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=2024-01-19}}</ref> ('suuri päivä'), [[Vepsän kieli|vepsässä]] ''äipäiv'' (Lauri Kettusen keräämässä vepsän murreaineistossa myös mm. ''äiäpäiv'' tai ''äjämpei'')<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://kaino.kotus.fi/sanat/vepsa/index.php|Nimeke=Vepsän verkkosanasto|Tekijä=Kettunen, Lauri|Julkaisupaikka=Helsinki|Ajankohta=syyskuu 2007|Julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|Selite=hakutulos merkityksellä "pääsiäinen"|Viitattu=2024-01-19}}</ref> ja [[Viron kieli|virossa]] ''lihavõtted'', joka viittaa lihan ottamiseen (s.o. syömiseen) paaston jälkeen fennougristiikan professori Johanna Laakson mukaan.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://kielioblog.wordpress.com/2018/03/30/pashajuttu-mutta-tulipahan-kirjoitettua/|nimeke=Pashajuttu, mutta tulipahan kirjoitettua|tekijä=Laakso, Johanna|julkaisu=Kieliö – sekalaista aattelehdintaa kielestä ja kielistä|ajankohta=2018-03-30|viitattu=2024-01-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myöskin kaukaisemmassa sukukielessä [[Unkarin kieli|unkarissa]] käytetty nimitys ''húsvét'' viittaa samaan kuin vironkielinen nimitys.<ref name=":0" />
 
[[Jehovan todistajat]] eivät vietä pääsiäistä. Heidän mukaansa pääsiäinen ei perustu [[Raamattu]]un vaan [[pakana]]llisiin kevätjuhliin ja hedelmällisyyssymboliikkaan.<ref name="jw.org"/>
Pääsiäisen englanninkielinen nimi ''Easter'' ja saksankielinen nimi ''Ostern'' tulevat jumalattaresta, jota englantilaiset kutsuivat Eostreksi ja germaanit [[Ostara (jumalatar)|Ostaraksi]] tai Austroniksi.<ref name="Lurker"/><ref name="SKS_pääsiäinen"/> ''Easter''-nimen alkuperä on muinaisenglannin kielen ''eastre'' ja vanhan saksan kielen ''ostarun'' (monikko). [[Beda Venerabilis|Beda Venerabiliksen]] mukaan (700-luvulla) Eostre oli vanha [[Anglosaksit|anglosaksinen]] kevään jumalatar, ja Beden mukaan hän antoi nimensä myös tälle hänen kunniakseen vietetylle juhlalle. Vanhassa englanninkielessä se tarkoittaa myös [[itä]]ä, samoin nykyenglannissa kytkös on näkyvä.<ref name="nic.funet.fi"/> Englannin ja saksan pääsiäistä merkitsevät sanat on sukua muinaiskreikan ''[[Eos]]''- ja latinan ''Aurora''-sanoille, jotka tarkoittivat aamuruskon jumalatarta.
 
== Pääsiäisen ajankohta ==
Rivi 22:
Sanonta ”pääsiäinen on [[kevätpäiväntasaus]]ta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” on vain viitteellinen, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä [[Tähtitiede|tähtitieteen]] perusteella. Lisäksi ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä yksinkertaistettuja oletuksia.<ref name="Eno"/><ref name="Oja152"/>
 
Pääsiäisen ajankohdan laskemiseen on käytetty 19 vuoden mittaisia taulukoita, jotka määräävät, milloin kevään ensimmäinen täysikuu on – aikaisintaan kevätpäiväntasauksena 21.3. Tässä yhteydessä ajankohtaa laskettaessa käytettävät kevätpäiväntasaus ja täysikuu ovat muodollisia, taulukoituja päiviä, eivät todellisesti tähtitieteeseen pohjautuvia päiviä.<ref name="Oja152"/> [[Matematiikka|Matematiikan]] kehityttyä riittävästi pystyttiin taulukoiden rinnalle kehittämään [[Kaava (luonnontieteet)|kaava]]t, joilla pääsiäisen ajankohta on käytännössä helpompi laskea. Ensimmäisen menetelmän julkaisi [[Carl Friedrich Gauss]] vuonna 1800.<ref name="oja-aikakirja"/>
 
[[Tiedosto:Cristo crucificado.jpg|pienois|pysty|[[Diego Velázquez]], ''[[Jeesuksen ristiinnaulitseminen|Ristiinnaulittu Kristus]]'', noin 1632.]]
Rivi 110:
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] [[Kirkkovuosi|kirkkovuoden]] kalenterissa hiljaisen viikon päivien nimitykset ovatː
* palmusunnuntai
* hiljaisen viikon [[maanantai]]
* hiljaisen viikon [[tiistai]]
* hiljaisen viikon [[keskiviikko]]
* [[kiirastorstai]]
* [[pitkäperjantai]]
* [[hiljainen lauantai]]<ref name="kirkkovuoden"/>
 
Suomessa on [[Suomalainen kansanperinne|kansanperinteessä]] hiljaisen viikon eri päiville omat nimensä. Nimillä on yhteys maatalousyhteiskunnan töihin.<ref name="Karilas"/><ref name="yle"/>
Rivi 127:
* [[lankalauantai]]
 
Ortodoksisessa eli itäisessä perinteessä kyseisen viikon eli päivien nimitykset eroavat läntisestä perinteestä. Viikkoa itseään kutsutaan suureksi viikoksi. Kuusi seitsemästä päivästä ovat nimiltään myös "suuria"”suuria”. <ref name="suuri"/>
 
Hiljaisen viikon aikana kirkoissa seurataan Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstaina muistetaan [[Ehtoollinen|ehtoollisen]] asettamista. Kiirastorstain illasta alkaa ''[[triduum sacrum]]'' eli pyhä kolmen päivän aika, ristin ja ylösnousemuksen muistelu, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan.<ref name="Kiirastorstai"/> Pitkänäperjantaina muistetaan Jeesuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien sovittamisena sekä hänen hautaamistaan. Pitkänperjantain [[Liturgiset värit|liturginen väri]] luterilaisessa kirkossa on [[musta]].<ref name="Pitkäperjantai"/> Pitkääperjantaita seuraavana hiljaisena lauantaina muistetaan Jeesuksen haudassa oloa. Koska Jeesus nousi haudasta, liturginen väri vaihtuu luterilaisessa kirkossa mustasta valkoiseen. Pääsiäisen jälkeen paaston alusta lopetettu ylistyksen laulaminen jatkuu taas.<ref name="evl.fi"/><ref name="kirkkovuoden"/>
Rivi 140:
=== Paasto päättyy ===
 
Ennen pääsiäistä vietetään [[Suuri paasto|suuren paaston]] eli pääsiäispaaston aikaa.<ref name="paastonaika"/> Paasto päättyy pääsiäisen jumalanpalvelukseen, jota vietetään eri kirkkojen tapojen mukaan joko pääsiäisyönä tai pääsiäisaamuna. Pääsiäistä seuraa [[helluntai]]hin saakka kestävä [[pääsiäisaika]], jonka keskeisenä sanomana on Jeesuksen ylösnousemus ja sen vaikutus kristittyjen elämään.<ref name="metso"/>
 
Ortodoksinen pääsiäisyöpalvelus alkaa [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] aloittavalla ristisaatolla, joka kiertää kirkon ympäri. Ristisaatto pysähtyy kirkon ulko-oven eteen, jossa luetaan ensimmäinen ylösnousemusevankeliumi ja huudetaan ensimmäistä kertaa [[pääsiäistervehdys]] ”Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi!” Tämän jälkeen kirkkokansa palaa tyhjään kirkkoon, joka symboloi Kristuksen tyhjää hautaa, ja varsinainen pääsiäisjuhlapalvelus alkaa. Pääsiäisen sanoma ilmoitetaan jumalanpalvelustekstien lisäksi myös joka pääsiäisenä luettavassa [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] pääsiäissaarnassa.
Rivi 146:
=== Pääsiäisviikko ===
 
''Pääsiäisviikko'' on pääsiäissunnuntaina, kansanperinteen mukaan sukkasunnuntaina ''alkava'' viikko päättyen ensimmäistä sunnuntaita pääsiäisestä edeltävänä lauantaina, tarkemmin kello 18 pyhäajan alkaessa. Viikon [[Toinen pääsiäispäivä|toisena päivänä, maanantaina]], muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä [[Apostoli|opetuslapsille]] ja häntä seuranneille naisille<ref name="2.pv"/><ref name="Oja166"/>.
 
== Pääsiäisen vieton perinteitä ==
Rivi 155:
 
[[Tiedosto:Easter Bunny Postcard 1907.jpg|pienois|pysty|[[Pääsiäispupu]] postikortissa vuodelta 1907.]]
Pääsiäisenä perinteitä on ollut muun muassa askartelemalla valmistetut koristeet, kuten pääsiäismunat, [[pajunkissa]]t ja [[Rairuoho (pääsiäiskoriste)|rairuohot]]. PerinteisiäMonet pääsiäisruokiapääsiäisen ovatperinteet esimerkiksiliittyvät [[mämmi]]luonnonilmiöihin, kevääseen ja uunijuusto.<refuuden name="vanhaelämän kansa"/>syntyyn, Nykyäänkuten [[suklaa]]munat ja siitäpääsiäistiput, valmistetutnarsissit sekä [[Suklaamuna|suklaamunatpääsiäispupu]]t<ref janame="vanha suklaapuput ovat iso osa pääsiäistä.kansa"/><ref name="yleHagelberg"/> [[Virvonta|Virpomiseen]] liittyvät omat pääsiäiseen liittyvät lausutut [[Loru|lastenlorut]]. Pääsiäismusiikki liittyy pääsiäisen kristilliseen sanomaan.
 
=== Pääsiäisruoat ===▼
Suomalaisen pääsiäisenvieton juuret ulottuvat kristinuskon historiaa edeltäviin aikoihin, ja monet sen perinteistä ovat saaneet alkunsa suomalaisesta luonnosta, [[Itämerensuomalainen mytologia|itämerensuomalaisesta mytologiasta]] ja esikristillisistä kevään pyhistä.<ref name="vanha kansa"/> Pääsiäistä on vietetty myös talven päättymisen ja kevään saapumisen juhlana. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät luonnonilmiöihin, kevääseen ja uuden elämän syntyyn, kuten munat ja pääsiäistiput, narsissit sekä [[pääsiäispupu]]t Myöhemmin monille pääsiäisperinteille on annettu kristillinen sisältö.<ref name="vanha kansa"/><ref name="Hagelberg"/>
 
[[Tiedosto:Mämmi Finnish Easter dessert.jpg|pienois|pysty|[[Mämmi]] on ruispuuron tapainen pääsiäisruoka.]]▼
Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa perinteisiä pääsiäisruokia olivat [[mämmi]], munamaito, [[verimakkara]]t, tuore leipä, lammaspaisti ja [[uunijuusto]].<ref name="Vuorela"/><ref name="Karjalainen"/> Nykyään Suomen pääsiäisruokiin kuuluu myös ortodokseilta periytynyt [[pasha]]. PääsiäisenäNykyään on[[suklaa]] myösja tapanasiitä syödävalmistetut erilaisia[[suklaamuna]]t suklaitaovat jaiso muitaosa herkkuja.pääsiäistä<ref name="yle"/>.▼
 
=== Pääsiäismusiikki ===
 
Pääsiäiseen liittyy erityinen pääsiäismusiikki. Pyhien edellä ja niiden aikana järjestetään kirkoissa pääsiäismusiikkikonsertteja, joista tunnetuimpia ovat suuret kuoro- ja orkesteriesitykset kuten [[Johann Sebastian Bach]]in [[Matteus-passio (Bach)|Matteus-passio]] ja [[Johannes-passio (Bach)|Johannes-passio]]. [[Passio (musiikki)|Passion]] musiikki ja tunteet kuvaavatkuvaa kärsimystä ja toivoa.<ref name="passio"/>
 
=== Pääsiäisnäytelmät ===
Rivi 167 ⟶ 170:
{{Pääartikkeli|[[Pääsiäisnäytelmä]]}}
 
1970-luvulta lähtien Suomessa on alettu esittää pääsiäisnäytelmiä ja pääsiäisvaelluksia, joissa yleisö voi osallistua Kristuksen kärsimyskertomukseen.<ref name="finlit.fi"/> Tunnetuimpia niistä ovat Passiodraama, Ylös Jerusalemiin ja [[Via Crucis|Via Crucis – Ristin tie]].
 
▲=== Pääsiäisruoat ===
 
▲[[Tiedosto:Mämmi Finnish Easter dessert.jpg|pienois|pysty|[[Mämmi]] on ruispuuron tapainen pääsiäisruoka.]]
▲Länsisuomalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa perinteisiä pääsiäisruokia olivat [[mämmi]], munamaito, [[verimakkara]]t, tuore leipä, lammaspaisti ja [[uunijuusto]].<ref name="Vuorela"/><ref name="Karjalainen"/> Nykyään Suomen pääsiäisruokiin kuuluu myös ortodokseilta periytynyt [[pasha]]. Pääsiäisenä on myös tapana syödä erilaisia suklaita ja muita herkkuja.
 
=== Virpominen ===
Rivi 178 ⟶ 176:
{{Pääartikkeli|[[Virvonta]]}}
 
Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluu [[Virvonta|virpominen]] palmusunnuntaina ja palkan saaminen yleensä pääsiäissunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut [[Siunaus|siunauksena]], terveyden tuojana ja pahan karkottajana.<ref name="SKS_virvonta"/> PerinteinenPääsiäisen perinteinen [[Loitsu|virpomisloitsu]] on: Virvon varvon, / tuoreeks, terveeks, / tulevaks vuueks, / vitsa sulle, palkka mulle!<ref name="yle"/> 1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkkioksi makeisia tai vastaavaa.<ref name="SKS_virvonta"/> [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaalla]] lapset käyvät virpomassa pääsiäislauantaina ja palkka saadaan virpomisen päätteeksi.<ref name="trullit"/> Länsi-Suomessa lapset ovat koonneet kotiin [[Pajunkissa|pajunkissoja]] maljakkoon palmunlehvien vertauskuviksi.<ref>Oja 2007, s. 150.</ref>
[[Tiedosto:Easter witch Sk12 pääsiäisnoita C.jpg|pienois|pysty|Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.]]
=== Pääsiäisnoidat ===
Rivi 184 ⟶ 182:
{{Pääartikkeli|[[Pääsiäisnoita]]}}
 
Pääsiäisnoidat tunnetaan nykyään varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntuneena lasten leikkinä, [[Virvonta|virpovien]] noitien perinteenä.<ref name="SKS_lankalauantai"/> Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä.<ref name="Vilkuna"/> [[Ruotsin kieli|Ruotsin kielessä]] ''troll'' tarkoittaa [[peikko]]a ja nykyisin myös noitaa.<ref name="nic.funet.fi"/> Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.<ref name="Vilkuna"/> Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina [[Jumala]]n suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin [[Noita|noidat]] pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin [[pääsiäiskokko]]ja.<ref name="SKS_lankalauantai"/> Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä pääsiäislauantain trulliperinnettä (pikkunoidaksi pukeutuminen) ja virpomisperinnettä (virpovitsat, onnentoivotus ja palkan vaatiminen). Etelä-Suomessa vastaava päivä on palmusunnuntai.<ref name="LIB1"/>
 
=== Pääsiäiskokko ===
Rivi 190 ⟶ 188:
{{Pääartikkeli|[[Pääsiäiskokko]]}}
 
Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref name="Vuorela"/> Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.<ref name="SKS_lankalauantai"/> Itä-Euroopasta tunnetaan keväisiä tapoja, joissa talvesta puhdistaudutaan polttamalla vanhaa talvea esittävät asiat.<ref name="vanha kansa"/>
 
== Lähteet ==
Rivi 203 ⟶ 201:
<ref name="Eno">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/4180/ | Nimeke=Eno vastaa: Liikkuvainen pääsiäinen | Julkaisu=Vihreä lanka | Ajankohta=9.4.2009 | Viitattu=19.4.2018}}</ref>
<ref name="evl.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/E10E3F49C160D09DC225708300468FA4?OpenDocument&lang=FI | Nimeke=Pääsiäinen | Julkaisija=Suomen evankelisluterilainen kirkko | Viitattu=19.4.2018 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20150321120344/http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/E10E3F49C160D09DC225708300468FA4?OpenDocument&lang=FI | Arkistoitu=21.3.2015}}</ref>
<ref name="evl_sanasto">{{Verkkoviite | Osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen | Nimeke=Pääsiäinen | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=14.11.2022 | arkistoArkisto=https://web.archive.org/web/20221114130009/https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen | arkistoituArkistoitu=14.11.2022 }}</ref>
<ref name="finlit.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/paasiainen.htm | Nimeke=Eri uskontokuntien pääsiäinen | Julkaisu=Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=19.4.2018 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20180426205447/http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/paasiainen.htm | Arkistoitu=26.4.2018}}</ref>
<ref name="Hagelberg">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.iijokiseutu.fi/mista-paasiaisen-munat-ja-puput-ovat-peraisin-odot/2705112 | Tekijä=Hagelberg, Juha | Nimeke=Mistä pääsiäisen munat ja puput ovat peräisin? | Julkaisu=Iijokiseutu | Ajankohta=19.4.2019 | Viitattu=2.4.2023}}</ref>
<ref name="jw.org">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.jw.org/fi/raamatun-opetukset/kysymyksia/raamattu-sanoo-p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4isest%C3%A4/ | Nimeke=Mitä Raamattu sanoo pääsiäisestä? | Julkaisu=jw.org | Julkaisija=Jehovan todistajat | Viitattu=15.2.2024}}</ref>
<ref name="jänis">{{Verkkoviite | Osoite=http://neba.finlit.fi/blogi/janiksia-ja-paasiaisjaniksia/ | Tekijä=Lehto, Liisa | Nimeke=Jäniksiä ja pääsiäisjäniksiä | Ajankohta=2.4.2015 | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.11.2022}}</ref>
<ref name="Karilas">{{Kirjaviite | Tekijä=Karilas, Yrjö (toim.) | Nimeke=Pikku jättiläinen | Sivu=53 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1964 (19. painos)}}</ref>
<ref name="karjalan">{{Kirjaviite | Tekijä=Pyöli, Raija | Nimeke=Sanakirja karjala-suomi | Sivu=460 |Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Karjalan Sivistysseura | Vuosi=2021 | Isbn=978-952-7193-46-4 | www=https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2021/05/Pyoli-sanakirja-karjala-suomi-1.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=19.1.2024}}</ref>
<ref name="Karjalainen">Karjalainen 1994.</ref>
<ref name="Kiirastorstai">{{Verkkoviite | Osoite=http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F13F8C4FC8A965F4C2257083004673B6?OpenDocument&lang=FIv | Nimeke=Kiirastorstai | Julkaisija=Suomen evankelisluterilainen kirkko | Viitattu=19.4.2018 | arkisto=https://web.archive.org/web/20150402101241/http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F13F8C4FC8A965F4C2257083004673B6?OpenDocument&lang=FIv | arkistoituArkistoitu=2.4.2015 }}</ref>
<ref name="kirkkovuoden">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuoden-pyhapaivat/ | Nimeke=Kirkkovuoden pyhäpäivät | Viitattu=10.5.2021}}</ref>
<ref name="Kirkon_tiedotus2010">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/maa2002/paasiais.htm | Nimeke=Pääsiäinen – kristikunnan suurin ja vanhin juhla | Ajankohta=19.4.2018 | Julkaisija=Kirkon tiedotuskeskus | Viitattu=2.4.2015 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20150924004514/http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/maa2002/paasiais.htm | Arkistoitu=24.9.2015}}</ref>
<ref name="LIB1Laakso">{{Verkkoviite | Osoite=httphttps://libkielioblog.kokkolawordpress.ficom/wiirilinna2018/03/30/pashajuttu-mutta-tulipahan-kirjoitettua/trullien.htm | NimekeTekijä=Pääsiäiskokkojen ja trullienLaakso, aikaanJohanna | TekijäNimeke=WiirilinnaPashajuttu, Annikkimutta tulipahan kirjoitettua | Julkaisu=KeskipohjanmaaKieliö – sekalaista aattelehdintaa kielestä ja kielistä | Ajankohta=930.43.19712018 | Viitattu=19.4.2018 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20110501081924/http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/trullien.htm | Arkistoitu=1.5.20112024}}</ref>
<ref name="LIB1">{{Verkkoviite | Osoite=http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/trullien.htm | Tekijä=Wiirilinna, Annikki | Nimeke=Pääsiäiskokkojen ja trullien aikaan | Julkaisu=Keskipohjanmaa | Ajankohta=9.4.1971 | Viitattu=19.4.2018 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20110501081924/http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/trullien.htm | Arkistoitu=1.5.2011}}</ref>
<ref name="Lurker">{{Kirjaviite | Tekijä=Lurker, Manfred: ''| Nimeke=A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons''. | Julkaisupaikka=London: | Julkaisija=Routledge & Kegan Paul, | Vuosi=1987. ISBN| Isbn=0-203-67189-9. | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="metso">Metso, Pekka: [https://katsomukset.fi/2021/03/31/paasiaisen-viettaminen-ortodoksisessa-perinteessa/ Pääsiäisen viettäminen ortodoksisessa perinteessä]. ''Katsomukset.fi'' 31.3.2021.</ref>
<ref name="nic.funet.fimetso">{{Verkkoviite | Osoite=httphttps://www.nic.funetkatsomukset.fi/~magi2021/metsola03/arkisto31/juhlatpaasiaisen-viettaminen-ortodoksisessa-perinteessa/ostara/ | Tekijä=GrönroosMetso, MarkoPekka | Nimeke=KevätpäiväPääsiäisen -viettäminen Ostara -ortodoksisessa Pääsiäinenperinteessä | ViitattuJulkaisu=19Katsomukset.4.2018fi | ArkistoAjankohta=https://web31.archive3.org/web/20180929211750/http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/2021 | ArkistoituViitattu=2915.92.20182024}}</ref>
<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Tekijä=Grönroos, Marko | Nimeke=Kevätpäivä - Ostara - Pääsiäinen | Viitattu=19.4.2018 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20180929211750/http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Arkistoitu=29.9.2018}}</ref>
<ref name="Nilsson">{{Kirjaviite | Tekijä=Nilsson, Nils-Henrik | Nimeke=Gudstjänst i svenska kyrkan En praktisk handledning | Sivu=264 | Selite=Mitt i församlingen 1994:8 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Svenska kyrkans församlingnämnd | Vuosi=1994 | IsbnTunniste={{ISSN |1101-3370}} | Kieli={{sv}} }}</ref>
<ref name="Oja166">Ennen vuotta 1774 olivat myös seuraava tiistai ja keskiviikko eli kolmas ja neljäs pääsiäispäivä pyhäpäiviä. Oja 2007, s. 166.</ref>
<ref name="paasiainen2009">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf | Nimeke=Pääsiäinen – yhteinen juhla | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys | Viitattu=12.3.2011 | Tiedostomuoto=PDF | Arkisto=https://web.archive.org/web/20160411093242/http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf | Arkistoitu=11.4.2016}}</ref>
Rivi 231 ⟶ 232:
<ref name="SKS_nimi">{{Verkkoviite | Osoite=http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/paasiainen.htm | Nimeke=Pääsiäisen nimi | Julkaisu=Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=19.4.2018 | arkisto=https://web.archive.org/web/20180426205447/http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/paasiainen.htm | arkistoitu=26.4.2018 }}</ref>
<ref name="SKS_pääsiäinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://juhlakalenteri.finlit.fi/p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen/mit%C3%A4-miksi-milloin | Nimeke=Mikä pääsiäinen? | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.11.2022}}</ref>
<ref name="SKS_virvonta">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat/paasiainen/paasiaistietoa/palmusunnuntai-virpominen | Nimeke=Palmusunnuntai – virpominen | Julkaisu=Vuotuisjuhlat: Pääsiäinen | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=19.4.2018 | arkisto=https://web.archive.org/web/20180419183335/https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat/paasiainen/paasiaistietoa/palmusunnuntai-virpominen | arkistoitu=19.4.2018 }}</ref>
<ref name="stukaloff">{{Verkkoviite | Osoite=https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/572-ortodoksiset-paasiaisperinteet-ovat-taynna-symboliikkaa.html | Tekijä=Stukaloff, Christine | Nimeke=Ortodoksiset pääsiäisperinteet ovat täynnä symboliikkaa | Julkaisu=Asiasta almanakkaan | Ajankohta=6.4.2022 | Julkaisija=Almanakkatoimisto | Viitattu=13.11.2022}}</ref>
<ref name="suuri">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.ortodoksi.net/index.php/Suuri_maanantai | Nimeke=Suuri maanantai | Viitattu=10.5.2021}}</ref>
Rivi 238 ⟶ 239:
<ref name="vangent">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.phys.uu.nl/~vgent/easter/eastercalculator.htm | Tekijä=Gent, R.H. van | Nimeke=Anomalous Easter Dates | Julkaisu=A Perpetual Easter and Passover Calculator | Ajankohta=2003 | Viitattu=19.4.2018 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="vanha kansa">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.taivaannaula.org/2013/03/22/paasiainen/ | Nimeke=Vanhan kansan pääsiäinen | Ajankohta=22.3.2013 | Julkaisija=Taivaannaula | Viitattu=13.11.2022}}</ref>
<ref name="vepsa">{{Verkkoviite | Osoite=https://kaino.kotus.fi/sanat/vepsa/index.php | Tekijä=Kettunen, Lauri | Nimeke=Vepsän verkkosanasto | Julkaisupaikka=Helsinki | Ajankohta=syyskuu 2007 | Julkaisija=Kotimaisten kielten keskus | Selite=hakutulos merkityksellä ”pääsiäinen” | Viitattu=19.1.2024}}</ref>
<ref name="Vilkuna">Vilkuna 2007, s. 84–90.</ref>
<ref name="Vuorela">{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Isbn=951-0-07190-0}}</ref>
Rivi 264 ⟶ 266:
{{Kirkkovuosi (ortodoksinen)}}
{{Kristinusko Suomessa}}
[[Luokka:Pääsiäinen|* ]]▼
{{Metatieto}}
 
▲[[Luokka:Pääsiäinen|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pääsiäinen”