Saarlooswolfhond

Saarlooswolfhond (myös saarloosinsusikoira) on suuri Alankomaissa kehitetty koirarotu, joka muistuttaa sutta sekä ulkonäöltään että käyttäytymiseltään. Se on kotimaansa ulkopuolella harvinainen.

Saarlooswolfhond
Avaintiedot
Alkuperämaa	Alankomaat
Määrä	Suomessa rekisteröity noin 40
Rodun syntyaika	1920-luku
Alkuperäinen käyttö	ei tiettyä käyttötarkoitusta
Nykyinen käyttö	seura- ja harrastuskoira
Elinikä	noin 12 vuotta
Muita nimityksiä	saarloosinsusikoira
FCI-luokitus	ryhmä 1 #311
Ulkonäkö
Paino	uros noin 40–45 kg, narttu noin 30–35 kg
Säkäkorkeus	uros 65–75 cm, narttu 60–70 cm
Väritys	sudenharmaa, ruskea, vaalea
Infobox OK

Ulkonäkö

Saarlooswolfhond muistuttaa ulkonäöltään hieman sutta/saksanpaimenkoiraa. Koira on korkeuttaan pitempi, suuri ja hoikka mutta voimakasrakenteinen. Silmät ovat hiukan vinot ja väriltään mielellään keltaiset. Korvat ovat pystyt, hyvin liikkuvat ja kolmiomaiset, kärjistään pyöristyneet. Tuuhea häntä on hieman kaareutunut ja ulottuu koiraa kintereisiin. Koiran turkki on myös tuuhea ja muodostaa pään ympärille rodulle ominaisen kauluksen. Värejä ovat harmaan ja ruskean eri sävyt sekä vaaleat sävyt kermanvalkoisesta valkoiseen. Saarlooswolfhond liikkuu kevyesti ja voi väsymättä ravata hyvin pitkiä matkoja.

Luonne ja käyttäytyminen

Luonteeltaan saarlooswolfhond on itsenäinen, omapäinen ja vieraita kohtaan varautunut. Isännälleen se on uskollinen, vieraisiin suhtautuu epäluuloisesti. Tuntiessaan olevansa uhattuna koira pakenee herkästi. Sen laumavaisto on susimaisen voimakas, ja koira tarvitsee päättäväisen omistajan laumansa johtoon. Se ei myöskään viihdy yksikseen. Saarlooswolfhond tarvitsee luonnollisesti paljon tilaa ja liikuntaa. Koira on älykäs, mutta koulutuksen onnistuminen vaatii omistajalta lempeää ja kärsivällistä asennetta.

Alkuperä

Nuori saarlooswolfhond

Rodun isä oli hollantilainen Leendert Saarloos (1884–1969), joka halusi kehittää saksanpaimenkoiraa terveemmäksi ja käyttöominaisuuksiltaan paremmaksi lisäämällä siihen enemmän luonnollisia piirteitä. Hän risteytti 1920-luvun alussa saksanpaimenkoirauros Gerard van der Fransenumin naarassuden kanssa, ja takaisinristeyttämällä pennut hän sai kantayksilöiksi koiria, joissa oli neljäsosa suden perimää. Saarloos itse kutsui rotua "eurooppalaiseksi susikoiraksi", mutta kun Hollannin kennelliitto rekisteröi rodun vuonna 1975, se nimettiin kehittäjänsä mukaan saarlooswolfhondiksi. Leendert Saarloos ei kuitenkaan päässyt jalostustyössään haluamaansa tulokseen, sillä uusi rotu ei ollut toivotunlainen käyttökoira, vaikka saarlooswolfhondeja aluksi koulutettiin menestyksellisesti sokeiden opaskoiriksi ja pelastuskoiriksi. FCI hyväksyi rodun vuonna 1981.

Lähteet

• Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto)
• Saarlooswolfhond-Club Deutschland (saksaksi)

Aiheesta muualla

• Nederlandse Vereniging van Saarlooswolfhonden (hollanniksi)
• Saarlooswolfhond Pedigree database (englanniksi)

Katso myös

• Koirasusi
• Ceskoslovensky vlcak ja italiansusikoira, muita saksanpaimenkoiran ja suden risteytyksestä syntyneitä rotuja