Óscar Arias

Costa Rican presidentti vuosina 1986-1990 ja 2006-2010. Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1987

Óscar Rafael de Jesús Arias Sánchez (s. 13. syyskuuta 1940) on costaricalainen poliitikko. Hän oli maansa presidenttinä 1986–1990 ja 2006–2010. Hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 1987 tunnustuksena sisällissotien lopettamisesta useissa Keski-Amerikan maissa.[1]

Óscar Arias
Óscar Arias vuonna 2018.
Óscar Arias vuonna 2018.
Costa Rican presidentti
Varapresidentti Laura Chinchilla
Kevin Casas Zamora
Edeltäjä Abel Pacheco
Seuraaja Laura Chinchilla
Varapresidentti Jorge Manuel Dengo Obregón
Victoria Garrón de Doryan
Edeltäjä Luis Alberto Monge
Seuraaja Rafael Calderón Fournier
Henkilötiedot
Syntynyt13. syyskuuta 1940 (ikä 84)
Heredia, Costa Rica
Puoliso Margarita Penón Góngora (1973-2005)
Suzanne Fischel (2012-)
Tiedot
Puolue Partido Liberación Nacional
Kunnianosoitukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (1987)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Elämäkerta

muokkaa

Arias syntyi 1940 rikkaaseen kahvinviljelijäperheeseen Heredian provinssissa. Hän opiskeli Yhdysvalloissa lakia ja taloustieteitä Costa Ricassa sekä London School of Economicsissa ja suoritti tohtorintutkinnon Essexin yliopistossa Isossa-Britanniassa vuonna 1974. Jo opiskelijana hän liittyi kansallisen vapautuksen puolueeseen (Partido Liberación Nacional), Costa Rican merkittävimpään sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, jossa hän nousi näkyvään asemaan. Vuonna 1972 hänet nimitettiin kansallisen suunnittelun ja talouden ministeriksi. 1970-luvun lopussa hän oli puolueensa johtaja.[2]

1980-luvun ajan, kun sisällissodat riivasivat Keski-Amerikkaa, Costa Rica onnistui säilymään rauhallisena ja puolueettomana. Maassa ei ollut armeijaa, ja Arias vastusti Yhdysvaltain painostusta vastustaa Nicaraguan vasemmistolaisia sandinistoja tai toimia Costa Ricassa toimivia Yhdysvaltain tukemia contrasissejä vastaan.

Arias johti Guatemalassa käytyjä Esquipulasin rauhanneuvotteluja niiden toisessa vaiheessa vuosina 1986–1987. Niiden päätteeksi Nicaraguan, El Salvadorin, Hondurasin ja Guatemalan presidentit allekirjoittivat rauhansopimuksen, minkä ansiosta Arias sai Nobelin rauhanpalkinnon.[1] Sisällissotien loppumiseen vaikutti Ariaksen ponnistelujen ohella Neuvostoliiton romahdus ja tuen loppuminen vasemmistoryhmiltä.

Huhtikuussa 2003 perustuslaillinen oikeus julisti pätemättömäksi vuoden 1969 perustuslain lisäyksen, joka rajoitti presidentin kauden yhteen. Helmikuun 2006 vaaleissa Arias sai ensimmäisellä kierroksella 40,5 % äänistä keskustalaista Ottón Solísia (40,3 %) vastaan. Tuloksen vahvistamiseen vaadittiin uudelleenlaskenta, joka kesti kuukauden, ja 7. maaliskuuta ilmoitettiin Ariasin voittaneen 18 169 äänellä.

Ariasia pidetään markkinamyönteisenä ja hän tuki Keski-Amerikan vapaakauppasopimusta (CAFTA) Yhdysvaltain kanssa. Costaricalaiset hyväksyivät sopimuksen kansanäänestyksessä 2007.[2]

Ulkopolitiikassa hänen hallituksensa päätti elokuussa 2006 siirtää Costa Rican suurlähetystön pois Jerusalemista Tel Aviviin sekä 1. kesäkuuta 2007 lähtien tunnustaa Kiinan kansantasavallan lailliseksi Kiinaksi Kiinan tasavallan sijaan.

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa