1976

Vuosi 1976 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Metsämaan kunta liitettiin Loimaan maalaiskuntaan ja Tottijärven kunta Nokian kauppalaan.
3. tammikuuta – Tanskassa evakuoitiin 20 000 ihmistä hirmumyrskyn aiheuttaman tulvan tieltä.
5. tammikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama MPLA ilmoitti vallanneensa sisällissodan toisen osapuolen FNLA:n päämajan.
5. tammikuuta – Kingsmillin joukkomurhassa asemiehet pysäyttivät minibussin ja ampuivat kymmenen sen matkustajaa Kingsmillin kylän lähellä Pohjois-Irlannissa.
11. tammikuuta – Ecuadorissa tehtiin veretön sotilasvallankaappaus.
12. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 11–1 Palestiinan vapautusjärjestön YK:n jäseneksi.
14. tammikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti Neuvostoliittoa jatkamasta sekaantumistaan Angolan sisällissotaan. Neuvostoliitto tuki yhdessä Kuuban kanssa Angolan Vapautuksen kansanrintamaa MPLA:ta.
16. tammikuuta – Suomen Pankki esitteli uuden sadan markan setelin.
20. tammikuuta − Stuttgartilainen oikeusistuin hylkäsi anomuksen, jonka mukaan Baader-Meinhof-terroristiryhmän vangittuja jäseniä olisi ollut kohdeltava sotarikollisina.
20. tammikuuta − Suomessa riehui voimakas lumimyrsky.
21. tammikuuta – Concordella lennettiin ensimmäinen kaupallinen lento.
22. tammikuuta – Yhdistymiskirkon Pariisin toimistoon tehtiin pommiattentaatti. Yksi ihminen loukkaantui räjähdyksessä vakavasti.^[1]^[2]
27. tammikuuta – Suomessa työmarkkinajärjestöt pääsivät sovintoon tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta ajaksi 1. helmikuuta 1976 – 31. tammikuuta 1977.^[3]

Helmikuu

4. helmikuuta – Guatemalan maanjäristys 1976 surmasi 22 000 ihmistä Guatemalassa ja Hondurasissa.
4. helmikuuta – Vuoden 1976 talviolympialaisten avajaiset pidettiin Innsbruckissa Itävallassa.
7. helmikuuta – Turvallisuusministeri Hua Guofeng valittiin Kiinan pääministeriksi edesmenneen Zhou Enlain jälkeen.
8. helmikuuta – Ranskan kommunistinen puolue julistautui puoluekokouksessaan riippumattomaksi Moskovasta. Puolueen puheenjohtaja Georges Marchais vaati "sosialismia Ranskan väreissä", ja käyttöön tuli termi eurokommunismi.
8. helmikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama (MPLA) ilmoitti saaneensa haltuunsa viimeisenkin FNLA:n tukikohdan Angolan pohjoisosassa.
8. helmikuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin Teollisuuden Voiman rakenteilla ollutta ydinvoimalaa Eurajoen Olkiluodossa.
11. helmikuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö (OAU) tunnusti Angolan Vapautuksen kansanrintaman (MPLA) muodostaman hallituksen Angolan lailliseksi hallitukseksi.
13. helmikuuta – Nuorten upseerien vallankaappausyritys Nigeriassa kukistettiin. Kaappaajat ehtivät kuitenkin murhata valtionpäämiehen, kenraali Muhammedin, jonka tilalle valittiin kenraali Olusegun Obasanjo.
13. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen poliisilakko alkoi. Järjestys säilyi maassa kuitenkin koko lakon ajan melko hyvänä. Lakko päättyi 1. maaliskuuta.
15. helmikuuta – Kuvaputkitehdas Valcon yhtiösopimus allekirjoitettiin Helsingissä. Suomen valtio merkitsi osakekannasta 60 prosenttia ja vähemmistöosakkaiksi tulivat Salora ja japanilainen Hitachi.
19. helmikuuta – Suomussalmella ja Kuusamossa koettiin lievä maanjäristys.
19. helmikuuta – Islanti katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan "turskasodan" vuoksi. Kyseessä oli ensimmäinen diplomaattisuhteiden katkeaminen kahden Nato-maan välillä.
20. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat MPLA:n muodostaman Angolan hallituksen.
24. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 25. puoluekokous alkoi Moskovassa. Kokoukseen osallistui 103 valtuuskuntaa 96 maasta. Suomea edustivat SKP:n molempien siipien johtomiehet Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo.
27. helmikuuta – Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi.

Maaliskuu

10. maaliskuuta − Kiinalainen Kansan Päivälehti julkaisi maan johtajan Mao Zedongin lausunnon, jossa tämä arvosteli ankarasti uuden pääministerin valinnassa sivuutettua Deng Xiaopingiä "kapitalistisen tien kulkijana".
12. maaliskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja saksalainen neiti Silvia Sommerlath kihlautuivat.
16. maaliskuuta − Ison-Britannian pääministeri Harold Wilson ilmoitti yllättäen eroavansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Wilson perusteli ilmoitustaan pääministerikautensa pituudella.
16. maaliskuuta − Hallitus päätti monien äänestysten jälkeen sijoittaa kuvaputkitehdas Valcon laitokset Imatralle ja Sotkamoon ja ilmoitti valinneensa paikkakunnat ennen kaikkea aluepoliittisin perustein. Mahdollisina sijoituspaikkoina olivat loppuvaiheissa esillä myös Savonlinna ja Ilomantsi.
17. maaliskuuta – Tampereen Verkatehtaan vanhaa kiinteistöä alettiin purkaa Tammerkosken rannalla. Hallitus keskeytti purkutyöt ja päätti suojella vielä purkamatta olevat rakennukset.
17. maaliskuuta – Centrum-tavaratalo tuhoutui tulipalossa Lohjalla.
24. maaliskuuta – Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Isabel Martínez de Perónin ja asetti hänet kotiarestiin presidentin loma-asuntoon. Uudeksi presidentiksi valittiin 26. maaliskuuta kenraali Jorge Videla.
27. maaliskuuta – Washington (DC):n metro avattiin.
30. maaliskuuta − Kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti luopuvansa tavoittelemasta Keskustapuolueen puheenjohtajuutta, mutta sanoi toivovansa myös Johannes Virolaisen luopuvan puheenjohtajuutensa jatkohankkeista.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple Computerin.
3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Haagissa Hollannissa. Ison-Britannian edustaja Brotherhood of Man voitti kappaleella "Save Your Kisses for Me".
4. huhtikuuta – Prinssi Norodom Sihanouk erosi Kamputsean valtion päämiehen tehtävistä ja hänet asetettiin kotiarestiin.
5. huhtikuuta – Tiananmenin aukiolla Pekingissä puhkesi väkivaltainen mellakka sotilaiden hajottaessa kansalaisten spontaanin kokoontumisen.
5. huhtikuuta − Vuodesta 1974 ulkoministerinä toiminut James Callaghan tuli Ison-Britannian uudeksi pääministeriksi.
8. huhtikuuta – Valtiovarainministeri Viljo Luukka erosi tehtävistään terveyssyistä. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola.
13. huhtikuuta – Lapuan patruunatehtaan räjähdys, 40 ihmistä sai surmansa.
13. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Perustuslaillisen kansanpuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Salme Katajavuori palasi Kokoomukseen, josta hän oli eronnut vuoden 1973 lopulla.
14. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti, että kommunistien pääsy Italian hallitukseen saattaisi käynnistää vaarallisen kehityksen Euroopassa. Kissingerin lausunto, joka tulkittiin ns. dominoteorian henkiinherättämiseksi, nostatti kiivaan väittelyn.
20. huhtikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous asettui tukemaan naispappeutta äänin 11–5.

Toukokuu

1. toukokuuta – Portugali myönsi laajan itsehallinnon Azorien ja Madeiran saariryhmille hillitäkseen alueilla esiintyneitä itsenäistymispyrkimyksiä.
4. toukokuuta − Viisi sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä sai surmansa heitä kuljettaneen auton syöksyttyä sillalta jokeen Porvoon maalaiskunnassa.
7. toukokuuta − Presidentti Urho Kaleva Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Lars Lindemanin Suomen suurlähettilääksi Osloon. Lindemanin tilalle eduskuntaan tuli Matti Louekoski.
9. toukokuuta – Mielipidemittaukset kertoivat, että hallitusvastuussa olevien sosiaalidemokraattien kannatus oli laskenut Ruotsissa alle 40 prosentin ensimmäisen kerran lähes puoleen vuosisataan.^[4] Iskuina hallitukselle olivat olleet mm. kirjailija Astrid Lindgrenin artikkeli Satu Pomperipossasta Rahamaniassa ja korkeaan verotukseen sydämistyneen elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin siirtyminen ulkomaille.
12. toukokuuta – Pääministeri Martti Miettunen pyysi eroa liikevaihtoverosta syntyneen kiistan takia. Presidentti Urho Kekkonen ehdotti SKDL:lle lupaa äänestää liikevaihtoveron korotusta vastaan puolueen hallituksessa olosta huolimatta. Hallitus perui eronpyyntönsä 18. toukokuuta. SDP väläytti harkitsevansa sen mielestä tavaksi tulleen erivapauskäytännön soveltamista myöhemmissäkin kiistanalaisissa äänestyksissä.
15. toukokuuta – Johdinautoliikenne lopetettiin Tampereella.
16. toukokuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger ilmoitti eroavansa virastaan syksyn presidentinvaalien jälkeen niiden tuloksesta riippumatta.
17. toukokuuta – Suomessa Keskustapuolue pyysi Urho Kekkosta presidenttiehdokkaaksi vielä vuoden 1978 vaaleissa.^[3]
18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vaalikelpoisuusikärajan alentamisen 18 vuoteen.
25. toukokuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip saapuivat nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Kuninkaallinen vierailu oli epävirallisesti alkanut jo edellisenä päivänä Ahvenanmaalta. Tämä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu itsenäisessä Suomessa.
26. toukokuuta − Tukholman käräjäoikeus tuomitsi SDP:n taloudenhoitajan Pentti Ketolan ja kaksi hänen avustajaansa sakkoihin syksyllä 1975 tapahtuneesta valuutan salakuljetuksesta.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 132−21 alkoholin − myös keskioluen − mainonnan kieltävän lain.
13. kesäkuuta – Ruotsalainen kansanpuolue päätti puoluekokouksessaan tukea presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa. Puolueen oikeistosiivelle annettiin kuitenkin tulevassa vaalissa vapaat kädet. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Carl Olof Tallgren.
16. kesäkuuta – Soweton mellakat merkitsivät lopun alkua Etelä-Afrikan apartheidille.
19. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath vihittiin avioliittoon Tukholmassa.
20. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi puheenjohtajakseen professori Pekka Tarjanteen.
28. kesäkuuta – Afrikan itärannikolla sijainnut Seychellien saaristo itsenäistyi Isosta-Britanniasta.
28. kesäkuuta – Ramalho Eanes voitti Portugalin presidentinvaalit.^[3]
29. kesäkuuta – Euroopan kommunististen puolueiden kaksipäiväinen huippukokous alkoi Berliinissä Itä-Saksassa. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa todettiin olevan olemassa erilaisia teitä kohti kommunismia, mitä pidettiin voittona Länsi-Euroopan ja Jugoslavian kommunistipuolueiden edustamalle eurokommunismille.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Täysi-ikäisyyden ikäraja laskettiin Suomessa 20 vuodesta 18 vuoteen.^[5]^[6]
2. heinäkuuta – Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistyivät Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi.
3. heinäkuuta – USA:n korkein oikeus päätti, että kuolemanrangaistus ei ole julma tai epätavallinen perustuslaissa kielletty rangaistuskeino.
3. heinäkuuta – Adolfo Suárezista tuli Espanjan pääministeri.
4. heinäkuuta – Israelin laskuvarjojääkärit vapauttivat Entebbessä Ugandassa 103 panttivankia kaapatusta Air Francen koneesta. Operaatiossa kuoli yksi israelilainen sotilas ja useita ugandalaisia sotilaita.
4. heinäkuuta – Yhdysvalloissa juhlittiin maan 200-vuotista itsenäisyyttä.
10. heinäkuuta – Sevesossa Italiassa TCDD-dioksiinia pääsi ilmaan teollisuusonnettomuudessa, 3 300 eläintä kuoli ja 70 000 jouduttiin teurastamaan.
17. heinäkuuta – Montrealin kesäolympiakisat avattiin.
18. heinäkuuta – Indonesia liitti itseensä Portugalille aiemmin kuuluneen Itä-Timorin välittämättä YK:n päätöslauselmasta, jossa tuettiin alueen itsemääräämisoikeutta.
20. heinäkuuta – Viking 1 -luotain laskeutui Marsiin.
22. heinäkuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kehotti libyalaisia kukistamaan presidenttinsä Muammar Gaddafin.
28. heinäkuuta – Maanjäristys Kiinassa: 242 769 kuollutta ja 164 851 vakavasti loukkaantunutta.^[7]

Elokuu

1. elokuuta − Kokoomuksen äänenkannattaja Uusi Suomi muuttui riippumattomaksi porvarilliseksi sanomalehdeksi. Päätoimittaja Pentti Poukka joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli Johannes Koroma. Lehtiyhtiön hallitus päätti laajentaa lehden omistuspohjaa vakavien talousvaikeuksien ratkaisemiseksi.
3. elokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Yhdysvaltoihin. Presidentti Gerald Ford korosti Suomen roolia YK:ssa ja ETYK:issä. Vierailunsa aikana Kekkonen toisti Neuvostoliiton presidentille Nikita Hruštšoville aikanaan esittämänsä kannan, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi ei niin tee, ellei enemmistö suomalaisista sitä halua.
7. elokuuta – Viking 2 saapui Marsin kiertoradalle.
8. elokuuta – Veikko Vennamo valittiin edelleen SMP:n puheenjohtajaksi.
10. elokuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin järjesti verilöylyn Kampalan yliopistossa murskatakseen opposition. Kuolonuhreja arvioitiin olleen jopa tuhat.
11. elokuuta – Opetusministeriö ehdotti Teiniliiton valtionavun jyrkkää vähentämistä.
26. elokuuta − Alankomaiden prinssi Bernhard luopui kaikista julkisista viroistaan Lockheed-skandaalin vuoksi, vaikka hänen ei ollut todettukaan ottaneen vastaan lahjuksia Lockheedilta.

Syyskuu

3. syyskuuta – Viking 2 laskeutui Marsin Utopia Planitiaan.
4. syyskuuta – George W. Bush pidätettiin rattijuopumuksesta.
6. syyskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton hävittäjäpilotti Viktor Belenko laskeutui MiG-25-hävittäjällään Hokkaidon Hakodateen Japanissa ja haki poliittista turvapaikkaa USA:sta.
7. syyskuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset täyttivät 50 vuotta.
13. syyskuuta – Demarin päätoimittaja Jorma Cantell sanoutui irti tehtävistään. Hän perusteli eroaan lehden alistamisella puoluejohdon tiukempaan valvontaan.
15. syyskuuta − Keskustapuolue piti 70-vuotisjuhlansa. SDP:n edustajat eivät saapuneet tilaisuuteen.
20. syyskuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme jätti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen kun sosiaalidemokraatit olivat kärsineet tappion valtiopäivävaaleissa. Sosiaalidemokraatit olivat olleet hallitusvastuussa keskeytyksettä vuodesta 1936.
21. syyskuuta – Seychellit liittyi YK:hon.
29. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron sisäisiin erimielisyyksiinsä kaatuneelle Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti Miettusen kokoaman uuden hallituksen. SDP ja SKDL jättäytyivät pois uudesta hallituksesta.

Lokakuu

1. lokakuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja PravdaPravda kirjoitti Kiinan oloista sovittelevaan sävyyn, mutta ei maininnut syyskuun alussa kuolleen Mao Zedongin nimeä. Kiina torjui sovittelun 5. lokakuuta syyttäen Neuvostoliittoa "maailmanlaajuisista laajentumispyrkimyksistä".
6. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Veikko Helle muurasi eduskunnan nelikerroksisen lisärakennuksen peruskiven.
6. lokakuuta – Thaimaan armeijan ja poliisin yksiköt sekä puolisotilaalliset oikeistolaiset joukot avasivat tulen mielenosoittajia vastaan Thammasatin yliopiston alueella Bangkokissa. Virallisten tietojen mukaan 46 mielenosoittajaa sai surmansa. Todellinen uhriluku oli luultavasti paljon suurempi.
7. lokakuuta – Ruotsin valtiopäivät valitsi uudeksi pääministeriksi keskustapuolueen puheenjohtajan Thorbjörn Fälldinin. Keskustapuolueen kansanedustajasta Karin Söderistä tuli Ruotsin ensimmäinen naisulkoministeri.
12. lokakuuta – Kiina ilmoitti Hua Guofengin olevan kuolleen Mao Zedongin seuraaja.
15. lokakuuta – Pekingin seinälehdissä kerrottiin ns. Neljän koplan suunnitelleen Hua Guofengin murhaamista.
17.−18. lokakuuta – Suomessa käytiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyi Kokoomus, joka lisäsi valtuustopaikkojaan liki kolmanneksella.
20. lokakuuta – Suomen hallitus karkotti maasta neljä Pohjois-Korean suurlähetystön työntekijää näiden syyllistyttyä laittomaan alkoholinmyyntiin ja huumeiden salakuljetukseen. Karkotettaviksi määrätyt kiistivät ennen maasta poistumistaan pitämässään lehdistötilaisuudessa syyllistyneensä mihinkään lainvastaiseen toimintaan. Vastaavia karkotuksia oli jo aiemmin tehty muissakin Pohjoismaissa.
25. lokakuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakas maanjäristys ravisteli maan eteläosaa. Vahingot jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi. Järistyksen keskus oli Viron rannikolla lähellä Paldiskia.
28. lokakuuta − Kuvanveistäjä Harry Kivijärvi voitti presidentti J. K. Paasikiven muistomerkin suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Itä ja länsi. Muistomerkin sijoituspaikaksi kaavailtiin Arkadian aukiota Helsingin keskustassa ja aukion uudeksi nimeksi ehdotettiin Paasikiven aukiota.

Marraskuu

1. marraskuuta − Burundin presidentti Michel Micombero syrjäytettiin everstiluutnantti Jean-Baptiste Bagazan johtamassa vallankaappauksessa.
2. marraskuuta – Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
2. marraskuuta − Rautatievirkamiesten lakko pysäytti junaliikenteen koko Suomessa. Lakko päättyi 10. marraskuuta, kun presidentti Urho Kekkonen kieltäytyi hyväksymästä vaatimusta rautatievirkamiesten eläkeiän alentamisesta 63:sta 59 vuoteen. Lakosta aiheutui VR:lle liikennöimättä jääneiden junavuorojen vuoksi lähes 20 miljoonan markan tappio.
4. marraskuuta – Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Kauko Sipponen nimitettiin Keski-Suomen läänin uudeksi maaherraksi elokuussa kuolleen Artturi Jämsénin tilalle.
7. marraskuuta – Albanian puoluejohtaja Enver Hoxha ilmoitti, että useita maan kommunistijohtajia oli erotettu syytettyinä siitä, että he olivat "valmistelleet kapitalismin palauttamista Albaniaan". Kansainväliset tarkkailijat havaitsivat Albanian ja Kiinan suhteissa viilentymistä.
18. marraskuuta – Etiopian hallitus ilmoitti, että 27 henkilöä oli teloitettu syytettyinä "edistyksellisten henkilöiden" murhista ja hallituksen vastaisen propagandan levittämisestä.
18. marraskuuta – René Lévesquen johtama, Quebecin itsenäistymistä kannattanut Québecois-puolue sai ehdottoman enemmistön Quebecin osavaltion vaaleissa.^[3]
26. marraskuuta – Microsoft-niminen pikkuyhtiö rekisteröitiin New Mexicossa.
30. marraskuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi jätti Neuvostoliitolle Kostamuksen kaivosprojektin ensimmäistä vaihetta koskeneen tarjouksensa. Projekti oli pantu alulle jo vuoden 1973 lopulla, mutta vakavat hintaerimielisyydet olivat viivyttäneet sen etenemistä.

Joulukuu

1. joulukuuta – Angola liittyi YK:hon sen 124. jäsenmaana.
3. joulukuuta − Oikeustieteen lisensiaatti Juhani Perttunen valittiin tasavallan presidentin kanslian uudeksi kansliapäälliköksi.
3. joulukuuta − Yhdysvaltain tuleva presidentti Jimmy Carter aloitti hallituksensa kokoamisen ilmoittamalla valinneensa ulkoministerikseen lakimies Cyrus Vancen.
7. joulukuuta − YK:n yleiskokous valitsi järjestön pääsihteerin Kurt Waldheimin toiselle viisivuotiskaudelle. Turvallisuusneuvosto oli asettunut yksimielisesti kannattamaan Waldheimin jatkokautta.
10. joulukuuta − Valtiovarainministeri Esko Rekola nimitettiin valtioneuvoston kanslian kansliapäälliköksi.
14. joulukuuta − Helsingin taidemuseo avattiin Meilahdessa.
15. joulukuuta – Samoa liittyi YK:hon.
15. joulukuuta − Helmut Schmidt valittiin uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi.
15. joulukuuta − Vuonna 1907 valitun Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan viimeinen elossa ollut jäsen, kunnallisneuvos Juhani Leppälä kuoli Porvoossa 96 vuoden ikäisenä. Maalaisliittoa edustanut Leppälä oli ollut kansanedustajana vuosien 1907 ja 1951 välisenä aikana yhteensä 33 valtiopäivillä.
17. joulukuuta − Japanin pääministeri Takeo Miki ilmoitti eroavansa liberaalidemokraattisen puolueen parlamenttivaaleissa kärsimän tappion vuoksi. Varapääministeri Takeo Fukuda muodosti uuden hallituksen. Fukudaa pidettiin etenkin talouspolitiikan asiantuntijana.
19. joulukuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev täytti 70 vuotta. Juhlallisuuksiin Moskovassa osallistunut presidentti Urho Kekkonen luonnehti Brežneviä "aktiiviseksi, dynaamiseksi ja syvästi inhimilliseksi persoonaksi".
20. joulukuuta − Kirjailija Christer Kihlman sai Ruotsin akatemian myöntämän 30 000 kruunun arvoisen kirjallisuuspalkinnon.
20. joulukuuta − Oikeusministeriö päätti ottaa päiväsakkojen laskentaperusteeksi sakotettavan kokonaistulot aiempien nettotulojen sijasta. Kohtuullisena päiväsakon määränä ministeriön työryhmä piti kolmasosaa sakotettavan keskimääräisestä bruttopäivätulosta.
22. joulukuuta – Suomen Tansanian-suurlähettiläs Martti Ahtisaari valittiin yksimielisesti YK:n Namibia-valtuutetuksi. Ahtisaaren toimikausi oli yksivuotinen.

Tuntematon päivämäärä

Diffie-Hellman-salausmenetelmä julkaistiin.
IBM esitteli ensimmäisen lasertulostimen.
Richard Dawkins loi termin "meemi" kirjassaan Geenin itsekkyys.
Presidentti Urho Kekkonen julkaisi kohua herättäneen kaksiosaisen kirjekokoelman Kirjeitä myllystäni.

Viihdetapahtumia

Rainbow julkaisi ylistetyn toisen albuminsa, Rising.
Boston julkaisi debyyttilevynsä Boston, jota myytiin yli 16 miljoonaa kappaletta.
U2-yhtye sai alkunsa Dublinissa.
Eppu Normaali -yhtye perustettiin Ylöjärvellä.
Martin Scorsesen elokuva Taksikuski ja John G. Avildsenin Rocky saivat ensi-iltansa.
Jääkiekon SM-liigan mestaruuden voitti turkulainen TPS.
Lasse Virén uusi 5 000 ja 10 000 m olympiavoitot Montrealin olympiakisoissa.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Patrick Kluivert, hollantilainen jalkapalloilija
8. tammikuuta – Alexandre Pires, brasilialainen laulaja
13. tammikuuta – Michael Peña, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. tammikuuta – Tommi Liimatta, suomalainen kirjailija ja muusikko
20. tammikuuta – Tarso Marques, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
21. tammikuuta – Amin Asikainen, suomalainen ammattinyrkkeilijä
21. tammikuuta – Emma Bunton, englantilainen laulaja, Spice Girls -yhtyeen jäsen
24. tammikuuta – Markku Huhtanen, suomalainen jääpalloilija ja jalkapalloilija (k. 2006)
28. tammikuuta – Rick Ross, yhdysvaltalainen rap-artisti
29. tammikuuta – Anders Baasmo Christiansen, norjalainen näyttelijä
29. tammikuuta – Kristina Kallas, virolainen poliitikko
3. helmikuuta – Isla Fisher, australialainen näyttelijä ja kirjailija
6. helmikuuta – Kim Zmeskal, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti ja maailmanmestari
9. helmikuuta – Mikko Laine, suomalainen jääkiekkoilija
9. helmikuuta – Ilkka Lammi, suomalainen taidemaalari (k. 2000)
11. helmikuuta – Ricardo Pereira, portugalilainen jalkapallomaalivahti
11. helmikuuta – André Wickström, suomenruotsalainen stand up -koomikko ja näyttelijä
14. helmikuuta – Rafal Brauer, puolalainen muusikko, kitaristi, basisti ja säveltäjä
18. helmikuuta – Pauliina Hukkanen, suomalainen näyttelijä
18. helmikuuta – Tytti Tuppurainen, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri
23. helmikuuta – Juho Jokinen, suomalainen jääkiekkoilija
26. helmikuuta – Hilde Hagerup, norjalainen kirjailija
26. helmikuuta – Michelle Hardwick, brittiläinen näyttelijä
26. helmikuuta – Ky-Mani Marley, jamaikalainen näyttelijä ja reggae-artisti
1. maaliskuuta – Merete Riisager, tanskalainen poliitikko
8. maaliskuuta – Sergej Ćetković, montenegrolainen laulaja
8. maaliskuuta – Freddie Prinze Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä
9. maaliskuuta – Helena Juntunen, suomalainen oopperalaulaja
10. maaliskuuta – Miroslav Kostadinov (”Miro”), bulgarialainen laulaja ja lauluntekijä
10. maaliskuuta – Inka Nousiainen, suomalainen kirjailija
12. maaliskuuta – María Adánez, espanjalainen näyttelijä
12. maaliskuuta – Mariana González Oliva, argentiinalainen maahockeypelaaja ja olympiamitalisti
14. maaliskuuta – Corey Stoll, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. maaliskuuta – Jethro Rostedt, suomalainen kiinteistövälittäjä, toimitusjohtaja, poliitikko ja televisioesiintyjä
18. maaliskuuta − Anna Tuori, suomalainen kuvataiteilija
19. maaliskuuta – Thom Hell, norjalainen muusikko
19. maaliskuuta – Alessandro Nesta, italialainen jalkapalloilija
20. maaliskuuta – Chester Bennington, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä (k. 2017)
22. maaliskuuta – Reese Witherspoon, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. maaliskuuta – Keri Russell, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. maaliskuuta – Ricardo Zonta, brasilialainen kilpa-autoilija
30. maaliskuuta – Troels Lund Poulsen, tanskalainen poliitikko

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – David Oyelowo, englantilainen näyttelijä
2. huhtikuuta – Samu Haber, suomalainen laulaja
4. huhtikuuta – Emerson Ferreida da Rosa, brasilialainen jalkapalloilija
10. huhtikuuta – Jan Werner Danielsen, norjalainen laulaja (k. 2006)
10. huhtikuuta – Antti Laukkarinen, suomalainen näyttelijä
13. huhtikuuta – Kyösti Mäkimattila, suomalainen laulaja, vuoden 2013 tangokuningas
18. huhtikuuta – Melissa Joan Hart, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. huhtikuuta – Ruud Jolie, alankomaalainen kitaristi (Within Temptation)
27. huhtikuuta – Sally Hawkins, brittiläinen näyttelijä
28. huhtikuuta – Krisse Salminen, suomalainen stand up -koomikko
2. toukokuuta – Johanna Pakonen, suomalainen laulaja, vuoden 2002 tangokuningatar
3. toukokuuta – Roberto Luís Gaspar de Deus Severo (”Beto”), portugalilainen jalkapalloilija
20. toukokuuta – Tuukka Huttunen, suomalainen näyttelijä
20. toukokuuta – Virpi Kuitunen, suomalainen maastohiihtäjä
28. toukokuuta – Krisse Salminen, suomalainen stand up -koomikko ja näyttelijä
31. toukokuuta – Colin Farrell, irlantilainen näyttelijä
4. kesäkuuta – Aleksei Navalnyi, venäläinen oppositiopoliitikko, yhteiskunnallinen aktivisti ja mielipidevanki (k. 2024)
5. kesäkuuta – Marc Worden, kanadalainen näyttelijä
6. kesäkuuta – Jonathan Nolan, brittiläinen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja
15. kesäkuuta – Gary Lightbody, pohjoisirlantilainen muusikko ja lauluntekijä
21. kesäkuuta – Dan Nelson, yhdysvaltalainen laulaja
23. kesäkuuta – Emmanuelle Vaugier, kanadalainen näyttelijä ja malli
26. kesäkuuta – Torsten Schack Pedersen, tanskalainen poliitikko

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Ruud van Nistelrooy, alankomaalainen jalkapalloilija
4. heinäkuuta – Daijirō Katō, japanilainen ratamoottoripyöräilijä
11. heinäkuuta – Kimberley Denise Jones (”Lil’ Kim”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
15. heinäkuuta – Diane Kruger, saksalainen näyttelijä ja malli
18. heinäkuuta – Elsa Pataky, espanjalainen näyttelijä
19. heinäkuuta – Eric Prydz (”Pryda”), ruotsalais-yhdysvaltalainen DJ ja musiikkituottaja
19. heinäkuuta – Benedict Cumberbatch, brittiläinen näyttelijä
23. heinäkuuta – Jonathan Gallant, kanadalainen basisti
23. heinäkuuta – Juan Gutiérrez Moreno (”Juanito”), espanjalainen jalkapalloilija
27. heinäkuuta – Demis Hassabis, vuoden 2024 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen tietojenkäsittelytieteilijä, tekoälytutkija, yritysjohtaja ja videopelisuunnittelija
27. heinäkuuta – Fernando Ricksen, alankomaalainen jalkapalloilija (k. 2019)
2. elokuuta – Sam Worthington, brittiläis-australialainen näyttelijä
5. elokuuta – Lasse Erjamo, suomalainen muusikko ja laulaja
6. elokuuta – Melissa George, australialainen näyttelijä
8. elokuuta – Joshus Scott Chasez (”JC Chasez”), yhdysvaltalainen laulaja
9. elokuuta – Jessica Capshaw, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. elokuuta – Mark Priestley, australialainen näyttelijä (k. 2008)
12. elokuuta – Wednesday 13, yhdysvaltalainen horror punk -laulaja
15. elokuuta – Abiy Ahmed Ali, vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etiopian pääministeri
18. elokuuta – Michael Greis, saksalainen ampumahiihtäjä
23. elokuuta – Scott Caan, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. elokuuta – Alexander Skarsgård, ruotsalainen näyttelijä
28. elokuuta – Ravi, norjalainen rap-artisti ja juontaja
29. elokuuta – Zoltán Almási, unkarilainen shakin suurmestari
5. syyskuuta – Carice van Houten, alankomaalainen näyttelijä
9. syyskuuta – Hanno Möttölä, suomalainen koripalloilija
13. syyskuuta – Puma Swede, ruotsalainen pornonäyttelijä
15. syyskuuta – Paul Thomson, skotlantilainen muusikko
22. syyskuuta – Ronaldo Luis Nazário de Lima (”Ronaldo”), brasilialainen jalkapalloilija
22. syyskuuta – Karita Tykkä, suomalainen malli, juontaja, korusuunnittelija ja henkinen valmentaja
23. syyskuuta – Jarkko Tamminen, suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä ja imitaattori
26. syyskuuta – Sami Vänskä, suomalainen basisti
27. syyskuuta – Francesco Totti, italialainen jalkapalloilija
28. syyskuuta – Michael Ballack, saksalainen jalkapalloilija
29. syyskuuta – Khaled Fadhel, tunisialainen jalkapallomaalivahti
29. syyskuuta – Andri Ševtšenko, ukrainalainen jalkapalloilija
29. syyskuuta – Satu Taiveaho, suomalainen kansanedustaja

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Alicia Silverstone, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. lokakuuta – Iikka Forss, suomalainen näyttelijä
6. syyskuuta – Naomie Harris, brittiläinen näyttelijä
11. lokakuuta – Emily Deschanel, yhdysvaltalainen näyttelijä ja televisiotuottaja
12. lokakuuta – Kajsa Bergqvist, ruotsalainen korkeushyppääjä
16. lokakuuta – Freeda Foreman, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 2019)
19. lokakuuta – Monica Isakstuen, norjalainen kirjailija
23. lokakuuta – Ryan Reynolds, kanadalainen näyttelijä
28. lokakuuta – Emma Salokoski, suomalainen laulaja
7. marraskuuta – Rob Caggiano, yhdysvaltalainen metallimuusikko
8. marraskuuta – Johanna Sumuvuori, suomalainen kansanedustaja
13. marraskuuta – Albina Ahatova, venäläinen ampumahiihtäjä
18. marraskuuta – Ellen Jokikunnas, suomalainen malli, pr-emäntä, televisiojuontaja ja radiotoimittaja
18. marraskuuta – Stian Tomt Thoresen (”Shagrath”), norjalainen laulaja
20. marraskuuta – Dominique Dawes, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
20. marraskuuta – Gilberto Galdino dos Santos (”Beto”), brasilialainen jalkapalloilija
22. marraskuuta – Ville Valo, suomalainen laulaja ("HIM")
24. marraskuuta – Teemu Brunila, suomalainen laulaja, musiikkituottaja, säveltäjä ja sanoittaja
27. marraskuuta – Janne Kärkkäinen, suomalainen muusikko
29. marraskuuta – Chadwick Boseman, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. joulukuuta – Cecilia Rognoni, argentiinalainen maahockeypelaaja ja olympiamitalisti
6. joulukuuta – Alicia Machado, venezuelalainen näyttelijä, Miss Universum 1996
7. joulukuuta – Andrea López, kolumbialainen näyttelijä
7. joulukuuta – Orli Shoshan, israelilainen näyttelijä
7. joulukuuta – Jan-Christian Söderholm, suomalainen freelance-näyttelijä
13. joulukuuta – Paavo Arhinmäki, suomalainen poliitikko (Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001–2005)
16. joulukuuta – Johanna Kokko, suomalainen näyttelijä
17. joulukuuta – Isireli Naikelekelevesi, fidžiläinen yleisurheilija
18. joulukuuta – Tomasz Halicki, puolalainen basisti
24. joulukuuta – Angel Ginev, bulgarialainen jalkapalloilija
25. joulukuuta – Tuomas Holopainen, suomalainen muusikko, Nightwish
28. joulukuuta – Joe Manganiello, yhdysvaltalainen näyttelijä

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1976 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Yrjö Kallinen, suomalainen kirjailija, opetusneuvos ja ministeri (s. 1886)
1. tammikuuta – Jussi Kivimäki, suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija (s. 1885)
2. tammikuuta – Leif Sverdrup, norjalais-yhdysvaltalainen upseeri ja insinööri (s. 1898)
8. tammikuuta – Zhou Enlai (Tshou En-lai), Kiinan kansantasavallan pääministeri (s. 1898)
12. tammikuuta – Agatha Christie, brittiläinen jännityskirjailija (s. 1890)
13. tammikuuta – Antti Hannikainen, suomalainen lakimies, ministeri (s. 1910)
23. tammikuuta – Paul Robeson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (s. 1898)
26. tammikuuta – Kaj Bundvad, tanskalainen poliitikko (s. 1904)
29. tammikuuta – Veikko Huhtanen, suomalainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja (s. 1919)
30. tammikuuta – Arnold Gehlen, saksalainen filosofi, sosiologi ja antropologi (s. 1904)
31. tammikuuta – Evert Taube, ruotsalainen runoilija, säveltäjä ja laulaja (s. 1890)
1. helmikuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko, kvanttimekaniikan kehittäjä (s. 1901)
1. helmikuuta – George Whipple, vuoden 1934 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen professori (s. 1878)
3. helmikuuta – Lassi Sinkkonen, suomalainen kirjailija (s. 1937)
4. helmikuuta – Aune Haarla, suomalainen radiotoimittaja (s. 1923)
6. helmikuuta – Vince Guaraldi, yhdysvaltalainen jazzpianisti ja -säveltäjä (s. 1928)
7. helmikuuta – Martti Piha, suomalainen iskelmäsäveltäjä ja -sanoittaja, levytuottaja (s. 1916)
11. helmikuuta – Lee J. Cobb, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1911)
13. helmikuuta – Murtala Mohammed, Nigerian sotilasjohtaja ja presidentti (s. 1938)
13. helmikuuta – Lily Pons, ranskalais-yhdysvaltalainen laulaja (s. 1898)
20. helmikuuta – René Cassin, vuoden 1968 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen lakimies (s. 1887)
20. helmikuuta – Kathryn Kuhlman, yhdysvaltalainen baptistinen uskonnollinen julistaja (s. 1907)
1. maaliskuuta – Jean Martinon, ranskalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1910)
5. maaliskuuta – Charles Lederer, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja (s. 1906)
5. maaliskuuta – Jukka Piironen, suomalainen seiväshyppääjä (s. 1925)
12. maaliskuuta – Ossi Korhonen, suomalainen näyttelijä (s. 1898)
14. maaliskuuta – Johannes Gebhard, suomalainen taidemaalari (s. 1894)
17. maaliskuuta – Luchino Visconti, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1906)
23. maaliskuuta – Artturi Rope, suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkikapteeni (s. 1903)
24. maaliskuuta – Sir Bernard Montgomery, englantilainen sotamarsalkka (s. 1887)
26. maaliskuuta – Lin Jutang, kiinalais-yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1895)
27. maaliskuuta – Eero Viitanen, suomalainen kirjailija (s. 1898)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Max Ernst, alankomaalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1891)
1. huhtikuuta – Artturi Hellemaa, suomalainen yritysjohtaja (s. 1893)
3. huhtikuuta – Arvo E. Saloranta, suomalainen kenraalimajuri ja asesuunnittelija (s. 1895)
4. huhtikuuta – Hans Lidman, ruotsalainen kirjailija ja valokuvaaja (s. 1910)
5. huhtikuuta – Desdemona Balistrieri, italialainen näyttelijä (s. 1889)
5. huhtikuuta – Howard Hughes, yhdysvaltalainen liikemies, miljardööri, elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1905)
10. huhtikuuta – Enrico Mainardi, italialainen sellisti ja säveltäjä (s. 1897)
17. huhtikuuta – Henrik Dam, vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinnon saanut tanskalainen kemisti (s. 1895)
19. huhtikuuta – Gottfried Henssen, saksalainen kansanrunouden tutkija (s. 1889)
25. huhtikuuta – Carol Reed, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1906)
26. huhtikuuta – Andrei Gretško, neuvostoliittolainen sotamarsalkka ja puolustusministeri (s. 1903)
27. huhtikuuta – Edvard Drabløs, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1883)
28. huhtikuuta – Oke Tuuri, suomalainen näyttelijä (s. 1909)
1. toukokuuta – Aléxandros Panagoúlis, kreikkalainen poliitikko ja runoilija (s. 1939)
1. toukokuuta – Johan Oscar Smith, norjalainen uskonnollinen vaikuttaja (s. 1871)
9. toukokuuta – Ulrike Meinhof, saksalainen journalisti ja terroristi (s. 1934)
10. toukokuuta – Arno Tuurna, suomalainen lakimies, Viipurin kaupunginjohtaja (s. 1894)
11. toukokuuta – Alvar Aalto, suomalainen arkkitehti (s. 1898)
12. toukokuuta – Rudolf Kempe, saksalainen kapellimestari (s. 1910)
15. toukokuuta – Toivo Heikkilä, suomalainen diplomaatti (s. 1906)
21. toukokuuta – Sulo Salonen, suomalainen säveltäjä ja urkuri, professori (s. 1899)
22. toukokuuta – Alli Lahtinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, pääjohtaja (s. 1926)
26. toukokuuta – Martin Heidegger, saksalainen filosofi (s. 1889)
31. toukokuuta – Jacques Monod, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen biokemisti (s. 1910)
6. kesäkuuta – Jean Paul Getty, yhdysvaltalainen öljyalan liikemies ja miljardööri (s. 1892)
7. kesäkuuta – Shigetarō Shimada, japanilainen amiraali ja meriministeri (s. 1883)
10. kesäkuuta – Adolph Zukor, unkarilais-yhdysvaltalainen elokuva-alan liikemies (s. 1873)
22. kesäkuuta – Ruth Snellman, suomalainen näyttelijä (s. 1894)
25. kesäkuuta – Johnny Mercer, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä (s. 1909)
28. kesäkuuta – Stanley Baker, walesilainen näyttelijä ja elokuvatuottaja (s. 1928)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Anneliese Michel, saksalainen riivaajien vainoamaksi väitetty nainen (s. 1952)
7. heinäkuuta – Gustav Heinemann, Saksan liittotasavallan liittopresidentti (s. 1899)
14. heinäkuuta – Varma Lahtinen, suomalainen näyttelijä (s. 1894)
16. heinäkuuta – Erkki Hedmanson, suomalainen diplomaatti (s. 1921)
17. heinäkuuta – Muhammad ibn Arafa, Marokon kuningas 1953–1955 (s. 1889)
18. heinäkuuta – Sally Salminen, suomalainen (ahvenanmaalainen) kirjailija (s. 1906)
21. heinäkuuta – Pekka Myrberg, suomalainen matemaatikko ja Helsingin yliopiston kansleri (s. 1892)
24. heinäkuuta – Olivia Gebhard, suomalainen näyttämötaiteilija ja laulaja (s. 1897)
24. heinäkuuta – Paul Morand, ranskalainen kirjailija (s. 1888)
27. heinäkuuta – Toivo Lyy, suomalainen runoilija (s. 1898)
28. heinäkuuta – Maggie Gripenberg, suomalainen tanssitaiteilija (s. 1881)
28. heinäkuuta – Karin Kock, ruotsalainen poliitikko ja kansantaloustieteilijä (s. 1891)
29. heinäkuuta – Mickey Cohen, yhdysvaltalainen gangsteri (s. 1913)
30. heinäkuuta – Rudolf Bultmann, saksalainen teologi (s. 1884)
2. elokuuta – Fritz Lang, itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1890)
3. elokuuta – Emil Lie, norjalainen kuvanveistäjä (s. 1897)
6. elokuuta – Elof Roschier, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1903)
7. elokuuta – Helge Pahlman, suomalainen viihdemuusikko (s. 1911)
10. elokuuta – Karl Schmidt-Rottluff, saksalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1884)
11. elokuuta – Artturi Jämsén, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1925)
13. elokuuta – Pekka Kontio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1933)
19. elokuuta – Eero Häkkinen, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja sosiaalineuvos (s. 1911)
22. elokuuta – Juscelino Kubitschek, Brasilian presidentti 1956–1961 (s. 1902)
22. elokuuta – Feliciano Perducca, argentiinalainen jalkapalloilija (s. 1901)
25. elokuuta – Eyvind Johnson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (s. 1900)
29. elokuuta – Evald Häggblom, ahvenanmaalainen poliitikko (s. 1905)
30. elokuuta – Gunnar Elfgren, suomalainen kuvanveistäjä ja jääkäri (s. 1896)
7. syyskuuta – Martti Räsänen, suomalainen kielitieteilijä (s. 1893)
9. syyskuuta – Mao Zedong (Mao Tse-tung), Kiinan kansantasavallan pitkäaikainen johtaja (s. 1893)
10. syyskuuta – Aulis Oja, suomalainen historiantutkija (s. 1910)
10. syyskuuta – Dalton Trumbo, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija (s. 1905)
12. syyskuuta – Pekka Tiilikainen (”Sinivalkoinen ääni”), suomalainen urheilutoimittaja (s. 1911)
14. syyskuuta – Paul, Jugoslavian sijaishallitsija 1934–1941 (s. 1893)
22. syyskuuta – Artturi Laakso, suomalainen näyttelijä (s. 1893)
26. syyskuuta – Lavoslav Ružička, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut kroatialainen kemisti ja biokemisti (s. 1887)
30. syyskuuta – Ruth Munck, suomalainen sairaanhoitaja ja Lotta Svärd -järjestön vaikuttaja (s. 1886)

Lokakuu-joulukuu

1. lokakuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
4. lokakuuta – Karl Trasti, norjalainen poliitikko (s. 1917)
5. lokakuuta – Lars Onsager, vuoden 1968 Nobelin kemianpalkinnon saanut norjalais-yhdysvaltalainen kemisti (s. 1903)
7. lokakuuta – Aarne Tarkas, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1923)
12. lokakuuta – Tuure Lehén, suomalainen kommunistipoliitikko, Terijoen hallituksen sisäministeri (s. 1893)
16. lokakuuta – Paavo Suomalainen, suomalainen eläintieteilijä, professori (s. 1907)
18. lokakuuta – Kerstin Nylander, suomalainen näyttelijä (s. 1899)
22. lokakuuta – Alice Lyly, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (s. 1899)
24. lokakuuta – Jussi Muilu, suomalainen maanviljelijä ja Lapuan liikkeen vaikuttaja (s. 1901)
24. lokakuuta – Georg Ostrogorsky, jugoslavialainen historioitsija (s. 1902)
28. lokakuuta – Aarne Juutilainen (”Marokon kauhu”), suomalainen kapteeni (s. 1904)
29. lokakuuta – Tauno Putkonen, suomalainen lääkäri, iho- ja sukupuolitautiopin professori (s. 1900)
3. marraskuuta – Martta Kurkilahti, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1900)
6. marraskuuta – Gust Aakula, amerikansuomalainen toimittaja ja anarkosyndikalisti (s. 1884)
8. marraskuuta – Carl Hermansen, tanskalainen poliitikko (s. 1897)
8. marraskuuta – Armas Taipale, suomalainen kiekonheittäjä (s. 1890)
11. marraskuuta – Alexander Calder, yhdysvaltalainen kuvanveistäjä (s. 1898)
12. marraskuuta – Walter Piston, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1894)
15. marraskuuta – Jean Gabin, ranskalainen näyttelijä (s. 1904)
16. marraskuuta – Niwa Kawamoto, japanilainen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1863)
17. marraskuuta – Anne-Marie Snellman, suomalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja (s. 1897)
18. marraskuuta – Emmanuel Radnitzky (”Man Ray”), yhdysvaltalainen kuvataiteilija, valokuvaaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja (s. 1890)
19. marraskuuta – Atte Pohjanmaa, suomalainen lehtimies (s. 1903)
20. marraskuuta – Trofim Lysenko, neuvostoliittolainen biologi (s. 1898)
21. marraskuuta – Valentin Vaala, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1909)
23. marraskuuta – André Malraux, ranskalainen kirjailija ja poliitikko (s. 1901)
27. marraskuuta – Christian Berg, ruotsalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1893)
30. marraskuuta – Ivan Jakubovski, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1912)
3. joulukuuta – Benjamin Britten, englantilainen säveltäjä (s. 1913)
4. joulukuuta – Tommy Bolin, yhdysvaltalainen rock- ja fuusiojazzmuusikko (s. 1951)
6. joulukuuta – João Goulart, Brasilian presidentti 1961–1964 (s. 1918)
12. joulukuuta – Jack Cassidy, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1927)
15. joulukuuta – Grégoire Kayibanda, Ruandan presidentti (s. 1924)
15. joulukuuta – Juhani Leppälä, suomalainen poliitikko, kunnallisneuvos (s. 1880)
18. joulukuuta – Jens Smørum, tanskalainen poliitikko (s. 1891)
20. joulukuuta – Ned Washington, yhdysvaltalainen pop- ja elokuvamusiikin sanoittaja (s. 1901)
23. joulukuuta – Kristian Fjeld, norjalainen poliitikko (s. 1887)
27. joulukuuta – Ossi Kostia, suomalainen näyttelijä, teatterineuvos (s. 1905)
29. joulukuuta – Ivo Van Damme, belgialainen keskimatkojen juoksija (s. 1954)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Encyclopedia of Global Religion, s. 894. (Nide 1) SAGE. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ http://www.tparents.org/Library/Unification/Talks3/Schick/Schick-150122.pdf
↑ ^a ^b ^c ^d Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1077–1095. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Mitä-Missä-Milloin 1977, Otava 1976, Helsinki, s. 51.
↑ Mira Oksanen: Äänioikeuden ja demokratian haasteet Suomessa, s. 30. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylän yliopisto, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.7.2010).
↑ Mahkonen, Sami: Lapsen korvausvastuu, s. 45, alaviite 14. Helsinki: Edita, 2010. ISBN 978-951-37-5656-7
↑ 1976: Chinese earthquake kills hundreds of thousands BBC. Viitattu 26.12.2009.

[1] Encyclopedia of Global Religion, s. 894. (Nide 1) SAGE. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[2] ttp://www.tparents.org/Library/Unification/Talks3/Schick/Schick-150122.pdf

[Kronikka-3] Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1077–1095. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[4] Mitä-Missä-Milloin 1977, Otava 1976, Helsinki, s. 51.

[oksanen-5] Mira Oksanen: Äänioikeuden ja demokratian haasteet Suomessa, s. 30. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylän yliopisto, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.7.2010).

[Mahkonen-6] Mahkonen, Sami: Lapsen korvausvastuu, s. 45, alaviite 14. Helsinki: Edita, 2010. ISBN 978-951-37-5656-7

[7] 1976: Chinese earthquake kills hundreds of thousands BBC. Viitattu 26.12.2009.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]