Adolf Törngren (vanhempi)
Adolf Törngren (27. huhtikuuta 1824 Turku – 3. maaliskuuta 1895 Tampere) oli suomalainen liikemies ja valtiopäivämies.[1]
| Adolf Törngren | |
|---|---|
 Adolf Törngren |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. huhtikuuta 1824 |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 1895 (70 vuotta) |
| Muut tiedot | |
| Yritys | |
Adolf Törngrenin vanhemmat olivat professori, arkkiatri Johan Agapetus Törngren ja Eva Agata Helsingberg. Hän kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1840. Törngren suoritti tuomarintutkinnon 1845 Helsingin yliopistossa. Hän sai varatuomarin arvon 1848.[1]
Törngren sai perheensä ainoana aikuiseksi eläneenä lapsena vanhemmiltaan runsaan perinnön, johon kuuluivat Vesilahden Laukon ja Pirkkalan Nokian kartanot sekä Urjalan Nuutajärven kartano ja lasitehdas. Lasitehdas siirtyi Törngrenin hallintaan vuonna 1851, ja hän kehitti vahvasti sen toimintaa modernisoimalla tuotantoa ja tuotantorakennuksia. Törngrenin kaudella Nuutajärven lasitehtaalle rakennettiin kaksi lasiuunia, perustettiin lasihiomo ja posliinitehdas ja aloitettiin ensimmäisenä Suomessa puristelasin valmistus. Tehdasalueelle rakennettiin lukuisia uusrenessanssia edustavia sveitsiläistyylisiä puurakennuksia, ja ulkomailta hankittiin tehtaalle taitavia työntekijöitä. Lasitehdas oli Törngrenin hallussa vuoteen 1859 saakka, jolloin hän antoi sen vuokralle ja keskittyi Tampereella aloittamiensa teollisuushankkeiden kehittämiseen.[2][3]
Törngren perusti vuonna 1856 Tampereelle yhdessä Gustaf August Wasastjernan kanssa pellavatehtaan ja konepajan, joista muodostettiin vuonna 1861 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy, sittemmin Oy Tampella Ab. Törngren oli tämän yhtiön johtokunnan puheenjohtajana 1861–1866. Hän rahoitti myös vuonna 1797 perustetun Jokioisten verkatehtaan siirron Tampereelle vuonna 1858. Verkatehdas teki 1860-luvulla vararikon, mutta sen toiminta jatkui sitten Tampereen Verkatehdas Oy:n nimellä. Vuonna 1865 hän perusti Helsinkiin Hietalahden kuivatelakan ja konepajan.[1]
Tampella oli alkuvaiheessaan niin suuri työllistäjä, että siellä oli 1860-luvun alussa enemmän henkilökuntaa kuin koko Helsingin teollisuudessa yhteensä. Toisin kuin Tammerkosken toisella puolen toiminut Finlayson, Tampella valmisti tekstiiliä suomalaisesta raaka-aineesta, pellavasta. Tuotteet menivät merkittävässä määrin vientiin ja siten Adolf Törngreniä voidaan pitää suomalaisomistuksessa olleen ja suomalaiseen raaka-aineeseen perustuneen vientiteollisuuden alullepanijana. Hän vaikutti merkittävästi myös Oy Nokia Ab:n perustamiseen. Yhtiö aloitti Törngrenin mailla sekä Tampereella että Nokialla. Nokia-yhtiön perustaja Fredrik Idestam oli Adolf Törngrenin vaimon veli. Törngren menetti välillä koko omaisuutensa konkurssissa, mutta pystyi nousemaan uudelleen merkittäväksi teollisuusjohtajaksi.
Törngren oli vuonna 1877 mukana perustamassa Tampereelle Tammerfors Takfiltfabriks Ab:tä, joka jatkoi vuori-insinööri Fredrik Idestamin Tammerkosken rannalle vuonna 1865 perustaman puuhiomon toimintaa. Uusi yhtiö valmisti puuhiokkeen ja pahvin lisäksi myös kattohuopaa. Törngren oli yhtiön toimitusjohtajana ja osakkaana 1880-luvun puoliväliin saakka.[1][4]
Törngren oli Tammikuun valiokunnan jäsen vuonna 1862 ja osallistui valtiopäiville 1863–1864 sukunsa edustajana aatelissäädyssä.[1][5]
Törngren omisti eri aikoina Vesilahdella Laukon kartanon, Pirkkalassa Nokian kartanon, Urjalassa Nuutajärven kartanon ja vaimonsa kautta Pirkkalassa Haapaniemen kartanon. Viimeiset vuotensa Törngren asui Haapaniemellä työskennellen keksintöjensä parissa.[1]
Adolf Törngren oli naimisissa vuodesta 1849 pikkuserkkunsa Sofia Charlotta Idestamin (k. 1913) kanssa, jonka isä oli Suomen vuorimestari Gustaf Idman, vuodesta 1819 Idestam. Heidän poikiaan olivat lääketieteen tohtori, kansanedustaja Johan Adolf Törngren (1860–1943), liikemies ja pankkiiri Karl Valdemar Törngren (1864–1929) ja Filippiineillä sotilashallinnon virkamiehenä toiminut Nils Gustaf Arvid Törngren (1867–1926).[1] Tyttäristä Charlotte Törngren oli naimisissa J. L. Runebergin pojan, lääkäri Fredrik Runebergin kanssa ja Johanna Törngren oli naimisissa kemisti, vapaaherra August Benjamin af Schulténin kanssa. [6][7] Kolmas tytär Elina (Ella) Törngren (1857–1926) toimi englannin kielen opettajana Turussa. [8]
Adolf Törngren on haudattu Nokian hautausmaalle.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Adolf Törngren. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 8.12.2020)
- ↑ Rasila, Viljo: Törngren, Adolf Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. 20.8.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.9.2024.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Kohdetiedot Nuutajärven lasitehtaan alue www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 9.9.2024.
- ↑ Pirkanmaan teollisuushistoria : Tammerkoski : Tako (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingfors Dagblad no 15, 20.01.1862, sivu 2
- ↑ Runebergs barnen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : August Benjamin af Schultén
- ↑ Turkulainen opettajatar saanut surmansa auto-onnettomuudessa Helsingissä, Turun Sanomat, 13.06.1926, nro 158, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
muokkaa- Viljo Rasila: Törngren, Adolf (1824–1895) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.8.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Yrjö Raevuori : Adolf Törngren tamperelaisena teollisuusmiehenä I, Aamulehti, 01.01.1939, nro 1, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Yrjö Raevuori : Adolf Törngren tamperelaisena teollisuusmiehenä II, Aamulehti, 15.01.1939, nro 13, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Yrjö Raevuori : Adolf Törngren tamperelaisena teollisuusmiehenä III, Aamulehti, 22.01.1939, nro 20, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot