Brändö

kunta Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee Brändön kuntaa. Brändö on myös Helsingin Kulosaaren ja Vaasan Palosaaren ruotsinkielinen nimi.

Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 445 (31. lokakuuta 2024)[2] ja pinta-ala 1 643,29 km², josta 108,18 km² maata, 0,26 km² sisävesiä ja 1 534,85 km² merta (1. tammikuuta 2022).[1] Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga. Entisiä naapurikuntia ovat Paraisiin (aiemmin Länsi-Turunmaa) liitetyt Houtskari ja Iniö.

Brändö

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°24′40″N, 21°02′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Kuntanumero 035
Hallinnollinen keskus Åva
Perustettu 1866
Pinta-ala ilman merialueita 108,44 km²
293:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 643,29 km²
65:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 108,18 km²
– sisävesi 0,26 km²
– meri 1 534,85 km²
Väkiluku 445
305:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
väestötiheys 4,11 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,9 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 20,0 %
ruotsinkielisiä 69,5 %
– muut 10,6 %
Kunnallisvero 17,70 %
13:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Egil Mattsson
www.brando.ax

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 69,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 20,0 prosenttia.[4] Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]

Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]

Maantiede

muokkaa

Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]

Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.[9]

Kylät

muokkaa

Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (aik. Koskenpää)[10], Lappo, Torsholma ja Åva.[11]

Historiaa

muokkaa

Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.[12]

Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638–1910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Brändön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
550
1985
  
528
1990
  
529
1995
  
548
2000
  
514
2005
  
519
2010
  
488
2015
  
470
2020
  
443
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja yhdeksän asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]

Hallinto

muokkaa

Brändön kunnanvaltuusto koostuu 11 kunnanvaltuutetusta. Vuoden 2023 kuntavaaleissa valitun valtuuston kaikki valtuutetut valittiin Brändö 1 -listalta.[15]

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[17]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[16]

Liikenneyhteydet ja palvelut

muokkaa
 
Viggen Brändössä

Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.

Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi 21 oppilasta lukuvuonna 2023–2024.[18] Brändön kirjasto toimii samassa rakennuksessa koulun kanssa.[19]

Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[20]

Nähtävyyksiä

muokkaa
 
Brändön kirkko

Kulttuuri

muokkaa

Brändön alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Brändön ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Itä-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Ahvenanmaan saaristossa puhuttava Itä-Ahvenanmaan murre on muuta Ahvenanmaata lähempänä muita suomenruotsin variantteja.[21]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.[22]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Virtaranta, Pertti – Itkonen, Terho – Pulkkinen, Paavo (toim.): Verba docent: Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 263) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959.
  7. Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
  8. a b c Tarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio, s. 94–98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. Brändö. Järviwiki. Viitattu 22.7.2021.
  10. Nähtävyydet - Korsö www.brando.ax. Brändö kommun (Brändön kunta). Arkistoitu 27.6.2022. Viitattu 2.7.2022.
  11. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  12. Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  15. Kommunalval Brändö valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
  16. a b Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. Grundskola i Brändö kommun Brändö kommun. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
  19. Bibliotek och kultur i Brändö kommun Brändö kommun. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
  20. Filialapotek och medicinskåp Nya Apoteket. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  21. Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
  22. Kolmonen, Jaakko 1988: Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 10. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

muokkaa