Brunei

Brunei, virallisesti Brunei Darussalam tai Brunei Darussalamin valtio on 460 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivät Etelä-Kiinan meri ja maan ainoa naapurivaltio Malesia. Maantieteellisesti se on jakautunut kahteen osaan, joiden välissä on Malesian alueita. Maan pääkaupunki on Bandar Seri Begawan.

Brunei Darussalamin valtio Negara Brunei Darussalam نڬارا برني دارالسلام
lippu vaakuna
Brunein sijainti
Valtiomuoto	absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta
Sulttaani	Sir Muda Hassanal Bolkiah
Pääkaupunki	Bandar Seri Begawan (200 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	5 765 km²  (sijalla 172)
– josta sisävesiä	500 km²
Väkiluku (2019)	459 500 (sijalla 176)
– väestötiheys	79,7 as. / km²
– väestönkasvu	3,9 % (2019)
Viralliset kielet	malaiji
Valuutta	Brunein dollari (BND)
BKT (2019)
– yhteensä	12,455 mrd. USD  (sijalla 124)
– per asukas	27 871 USD
HDI (2008)	0,920 (sijalla 30)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	1,1 %
– teollisuus	58,7 %
– palvelut	40,2 %
Aikavyöhyke	UTC+8
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – julistautui	1. tammikuuta 1984
Lyhenne	BN
– ajoneuvot:	BRU
– lentokoneet:	V8
Kansainvälinen suuntanumero	+673 (080 Malesiasta)
Tunnuslause	Sentiasa membuat kebajikan dengan petunjuk Allah (Tee aina työsi Jumalan ohjauksessa)
Kansallislaulu	”Ya Allah lanjutkan la usia Duli tuanku”
Infobox OKNimi-testi OK

Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Sitä hallitsee itsevaltainen sulttaani, jonka suku on ollut vallassa jo vuosisatojen ajan. Brunei on islamilainen valtio, ja sulttaani on 2000-luvulla ottanut käyttöön šaria-lakia.

Maantiede

Brunein topografinen kartta.

Brunei sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Borneon saaren pohjoisosassa. Valtio muodostuu kahdesta osasta, joiden välillä on Temburongin silta. 97 prosenttia asukkaista asuu länsiosassa, jossa maan pääkaupunki Bandar Seri Begawan sijaitsee, kun taas vuoristoisessa itäosassa on vain 10 000 asukasta. Ainoa naapurivaltio on Malesia, jonka kanssa Bruneilla on 380 kilometriä maarajaa. Rantaviivaa on 161 kilometriä.

Bruneissa on monia Etelä-Kiinan mereen laskevia jokia, joista pisin on Belait, ja asutus keskittyy jokilaaksoihin. Maasto on monimuotoista: mangrovemetsiä, turvesoita, nummea, dipterokarpuskasvien muodostamia sekametsiä ja vuoristometsiä. Maan pohjoisosissa on tasaista, kun taas Temburongin eteläosa on vuoristoista ja harvaan asuttua. Korkein kohta on 1 850 metriä merenpinnan yläpuolella Pagonvuorella.

Brunein alueeseen kuuluu myös 33 saarta. Ne sijaitsevat Bruneinlahdella tai jokien suistoissa, kaksi saarta on hiukan ulompana merellä. Useimmat saaret ovat asumattomia ja viidakon peittämiä, ja niissä on hiekkarantoja ja mangrovesoita.

Brunein ilmasto on trooppinen. Ympäri vuoden on kuumaa ja erittäin kosteaa, tyypillisesti keskimääräinen alin lämpötila on 24 astetta ja ylin 30–32 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden, eniten syys-marraskuussa ja vähiten maalis-elokuussa. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on noin 2 900 millimetriä rannikkoseuduilla ja 3 800 millimetriä sisämaassa.

Yhteensä noin kolme viidesosaa Bruneista on sademetsän peitossa ja viidesosa muun metsän peitossa. Brunein monimuotoisissa sademetsissä, mangrovemetsissä ja koralliriutoilla elää monia harvinaisia eläimiä. Luonnonsuojelu on onnistunut hyvin, ja salametsästäjiä rangaistaan ankarasti. Niinpä aasiannorsut, orangit, puuleopardit ja nenäapinat saavat elää viidakoissa rauhassa. Saarilla elää uhanalaisia lajeja, kuten merikilpikonnia, apinoita ja lepakoita. Rannikoilla on tavattu 500 kalalajia ja 12 katkarapulajia. Mangrovemetsät ovat tärkeä muuttolintujen talvehtimisalue.

Historia

Pääartikkeli: Brunein historia

Varhais- ja siirtomaahistoria

Kiinalaisten ja arabialaisten kirjoitusten mukaan Bruneijoen suulla on ollut merkittävä kauppapaikka jo 600- tai 700-luvulta asti. Hinduvaikutteita Brunei alkoi saada Majapahitin kuningaskunnan vaikutuksesta.

Brunein sulttaanikunta oli mahtavimmillaan 1300-luvulta 1500-luvulle ulottuneena ajanjaksona, jolloin se hallitsi Filippiinien eteläosaa, Sarawakia, Sabahia ja lähes koko muuta Borneon saarta. 1600-luvulla Alankomaat alkoi saada alueella jalansijaa ja 1700-luvulla Brunei kattoi vain Borneon pohjoisosan. 1800-luvulla se menetti alueitaan Sarawakin rajaheille. Vuonna 1841 Brunein sulttaani luovutti Sarawakin alueen brittiläiselle seikkailijalle James Brookelle. Bruneista itsestään tuli brittiläinen protektoraatti vuonna 1888. Toisessa maailmansodassa Brunei oli japanilaisten miehittämä.

Malesian valtion syntyessä vuonna 1962 Brunei ei liittynyt siihen väestön voimakkaan vastustuksen vuoksi. 1960-luvulla Bruneissa oli pieni monarkian vastainen kapina, jonka tukahduttamisessa avuksi tuli Britannia. Brunei sai täyden sisäisen itsehallinnon vuonna 1971, mutta se oli kuitenkin brittiläinen protektoraatti aina vuoteen 1984 asti.

Uusi itsenäisyys

Brunei itsenäistyi 1. tammikuuta 1984, ja valtiosta tuli sulttaanikunta, jonka johdossa oli sulttaani Hassanal Bolkiah. Parlamentti lakkautettiin, ja sulttaanista tuli myös pääministeri. Hän nimitti myös muun muassa isänsä Omar Ali Saifuddienin puolustusministeriksi. Brunei oli 1900-luvun lopulla poliittisesti ja taloudellisesti varsin tasapainoinen valtio, vaikka muun muassa kiinalaisyhteisö koki uhkaa valtion perinteisiin islamilaisiin perinteisiin pohjautuvasta liikkeestä. Valtion talous perustui kuitenkin lähes kokonaan maaöljyyn ja -kaasuun, joten hallinto pyrki myös talouden monipuolistamiseen.

Vuonna 2000 maata ravisteli hoviskandaali: sulttaanin nuorempaa veljeä prinssi Jefri Bolkiahia syytettiin valtion varojen tuhlailusta. Hänen sanottiin käyttäneen 2,7 miljardia Yhdysvaltojen dollaria rahastojen omaisuutta ylelliseen elämään kymmenen vuoden aikana. Sulttaani oli erottanut veljensä tämän arvoasemista jo vuonna 1998 ja nimennyt oman poikansa Al-Muhtadee Billahin kruununperijäksi. Vuonna 2004 parlamentti kokoontui ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Siinä on 21 sulttaanin nimeämää jäsentä. Perustuslakia muutettiin siten, että seuraavat kansanedustajat valitaan vaaleilla.

Sulttaani on vienyt maatansa 2010-luvulla ankarampien islamin lakien tulkintaan. Ensimmäisenä liikkeenä alkoholituotteiden myynti kiellettiin ja muslimilasten määrättiin saamaan uskonollista opetusta. Šarialaki laajennettiin vuonna 2014 koskemaan muslimien tekemiä rikoksia. Aiemmin se oli auttanut muslimeita henkilökohtaisissa asioissa, kuten avioliittoriidoissa. Šarialain kolmannessa käyttöönottovaiheessa se alkoi huhtikuussa 2019 kattaa myös vakavimpia tuomioita, kuten kivitys aviorikoksesta tai sodomiasta ja kuolemantuomio Koraanin loukkaamisesta.

Politiikka

Sulttaanin asema

Sulttaani, jonka suku on ollut vallassa 1400-luvulta saakka, on sekä valtion että hallituksen päämies. Hänellä on useita neuvoa-antavia neuvostoja ja ministereitä, mutta kaikki valta on yksissä käsissä. Sulttaani nimittää kaikkien neuvoa-antavien neuvostojen edustajat. Vuoden 2004 perustuslain lisäys mahdollisti parlamenttivaalien pitämisen, mutta vuoteen 2020 mennessä vaaleja ei ole pidetty.

Sulttaani Haji Hassanal Bolkiah on ollut vallassa vuodesta 1967 alkaen. Hän on yksi maailman rikkaimpia henkilöitä. Sulttaanin palatsia, Istana Nurul Iman, on pidetty maailman suurimpana asumiskäytössä olevana linnana. Se valmistui vuonna 1984, ja hinta oli 1,4 miljardia dollaria. Linnassa on 1800 huonetta. Sulttaanilla on noin 5000 autoa kokoelmissaan, mukaan lukien noin 500 Rolls Roycea. Henkilökohtaiseen käyttöön sulttaani omistaa kaksi Boeing 747-400 lentokonetta kullatuilla huonekaluilla, kuusi pienempää lentokonetta ja kaksi helikopteria. Tyttärelleen 18. syntymäpäiväksi hän osti Airbus-lentokoneen.

Vaalit ja oikeusjärjestelmä

Bruneissa on käyty vuonna 1959 saavutetun autonomian jälkeen vain yhdet yleiset vaalit. Maahan demokratiaa vaatinut Brunein kansanpuolue voitti vuonna 1962 kaikki lakiasäätävän neuvoston kymmenen vaaleilla valittavaa paikkaa. Vaalien jälkeen sulttaani Omar Ali Saifuddien julisti maahan yleisen hätätilan ja hajotti neuvoston.

Bruneissa vaikuttaa käytännössä kaksi rinnakkaista oikeusjärjestelmää. Siellä on brittiläiselle perinteelle muodostunut tapaoikeus sekä vuonna 2014 käyttöönotettu šaria-laki. Brunein korkein oikeuslaitos on Brunein korkein oikeus, johon kuuluu sekä vetoomustuomioistuin sekä ylioikeus. Šaria-laista on käytössä myös ankarimmat rangaistukset, kuten kivitystuomiot, käden katkaiseminen varkaalta sekä piiskarangaistus alkoholinkäytöstä. Kuolemantuomion voi saada esimerkiksi homoseksistä, aviorikoksesta sekä raiskauksesta. Laki koskee vain muslimeja. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch piti vuoden 2013 päätöstä šarian käyttöönotosta inhottavana ja epäoikeudenmukaisena.

Hallinnollinen jako

Brunein piirikunnat.

Brunei jakautuu neljään piirikuntaan (daerah). Nämä ovat Belait, Brunei ja Muara, Temburong ja Tutong. Brunei ja Muara on piirikunnista ylivoimaisesti suurin; siellä asuu yli puolet valtion väestöstä. Piirikunnat jaetaan edelleen yhteensä 38:aan alemman tason hallintoyksikköön (mukim), ja nämä kyliin (kampong).

Jokaiselle piirikunnalle on nimetty sisäministeriön alainen virkamies. Häntä avustaa aluevaltuusto, jonka jäsenet on pääosin nimitetty (eikä valittu vaaleilla).

Brunei on keskusjohtoinen maa, ja aluehallinnon rooli on pienempi kuin monissa naapurimaissa. 2000-luvulla on kehitetty neuvoa antavien kyläneuvostojen verkosto. Niiden tehtävänä on toimia tiedonvälittäjinä sulttaanin ja kyläläisten välillä. Tämän toivotaan lisäävän paikallisten perinteiden kunnioittamista ja eri heimoyhteisöjen kuulemista.

Talous ja liikenne

Brunein talous on lähes täysin riippuvainen sen mittavista maaöljy ja -kaasuvaroista. Niiden ansiosta Bruneissa tulotaso asukasta kohden on maailman suurimpia, mutta talous on myös samaan aikaan sidottu yhteen hyödykkeeseen, joka on myös riskialtis markkinoiden heilumiselle. Koska talous pyörii öljy- ja kaasutuotannon ympärillä, muu teollisuus- ja maataloustuotanto on varsin vähäistä, minkä takia Brunei joutuu tuomaan maahan käytännössä kaikki tehdastuotteet ja ison osan ruoasta. Aiemmin suurena vientituotteena oli myös kumipuu, mutta sen tuotanto on lähes loppunut. Puutavaran vienti oli tärkeää, mutta nykyisin kokonaisten tukkien vienti on kielletty.

Brunei on 1990-luvun lopun jälkeen panostanut maatalouteen ja onnistunut pääsemään siipikarjan ja kananmunien suhteen omavaraiseksi. Myös vihannesten suhteen maa on lähes omavarainen. Riisin tuotanto on myös kasvanut 2000-luvulla.

Öljyteollisuus ei kuitenkaan työllistä suoraan kuin pienen osan väestöstä. Suurin osa työvoimasta työskentelee suoraan hallitukselle. Maasta puuttuu kokonaan tulovero, mutta yhteisövero on 18,5 prosenttia suurimmalle osalle yrityksistä. Brunein tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 työllisyysaste oli 64,3 prosenttia ja työttömyysaste 6,8 prosenttia.

Sulttaani Hassanal on maailman rikkaimpia ihmisiä. Vuonna 2020 tehdyn listauksen mukaan Hassanalin omaisuuden arvo on 28 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja hän on Thaimaan kuninkaan Maha Vajiralongkornin jälkeen toiseksi rikkain monarkki.

Brunein liikenne on perinteisesti perustunut vesiliikenteeseen, ja joet ovat edelleenkin tärkein matkustustapa sisämaahan. Rannikolla on kuitenkin myös hyvä tieverkko, ja Brunein autoistumisen aste on yksi maailman korkeimpia. Brunein kaksi osaa yhdistävä Temburongin silta avattiin maaliskuussa 2020. 26,3 kilometriä pitkä silta on Kaakkois-Aasian suurin merisilta, ja Brunein historian suurin rakennusprojekti. Monet Temburongin asukkaat kulkevat päivittäin Bandar Seri Begawaniin, ja silta oikaisee Malesian kautta kulkevan maareitin. Maan tärkeimmät satamat ovat Muarassa, jossa on iso syvänveden satama, ja Kuala Belaitissa Belaitjoen suulla. Brunein kansainvälinen lentoasema sijaitsee Bandar Seri Begawanissa.

Väestö

Sulttaani Omar Ali Saifuddinin moskeija Bruneissa.

Perinteistä jokiasutusta Kampong Ayerissa.

Brunein asukasluku vuoden 2019 puolivälissä oli maan tilastokeskuksen arvion mukaan 459 500. Väestö on kasvamassa, sillä bruneilaiset ovat keskimäärin nuoria. Vuoden 2017 tilastojen mukaan kolmasosa asukkaista on alle 15-vuotiaita ja puolet alle 30-vuotiaita. Syntyvyys on maailman keskitasoa, mutta nuoren kansan kuolleisuus on maailman pienimpiä.

Brunein kansalaisia asukkaista oli 72,2 prosenttia. Malaijien osuus oli 65,8 prosenttia ja kiinalaisten 10,3 prosenttia. Malaijeiksi lasketaan kuitenkin myös monia alueen alkuperäisasukkaita, kuten dusunit, belaitit, kedayanit, murutit ja visayat. Malaijin ja kiinalaisten lisäksi maassa asuu muun muassa ibaneita, monia eteläaasialaisten jälkeläisiä sekä Aasiasta ja Euroopasta tulleita väliaikaistyöntekijöitä. Dusunit ja murutit ovat perinteisesti eläneet metsissä ja keränneet ravintoa sekä harjoittaneet jonkun verran viljelyä. Monet heistä ovat kääntyneet perinteisistä uskonnoista islamiin tai kristinuskoon. Kedayanit ovat viljelijöitä. Ibanit elävät lähellä Sarawakin rajaa. Heidät tunnettiin aikoinaan pääkallonmetsästäjinä ja pitkien yhteistalojen asukkaina. Penat elivät metsissä nomadielämää ja metsästivät puhallusputkien ja myrkkynuolten avulla. Nyttemmin ibanit ja penat ovat asettuneet aloilleen.

Brunein väestöstä vuonna 2011 muslimeita oli 78,8 prosenttia, joista pääosa oli sunneja. Kristittyjä oli 8,7 prosenttia ja buddhalaisia 7,8 prosenttia. Kiinalaiset ovat yleensä buddhalaisia, taolaisia, kungfutselaisia tai kristittyjä, kun taas alkuperäiskansoihin kuuluvat kristittyjä tai perinteisiä uskontoja harjoittavia. Brunein virallinen kieli on puolestaan malaiji, mutta englantia puhutaan yleisesti toisena kielenä.

Bruneilaisista aikuisista 92,7 prosenttia on lukutaitoisia. Lukutaito on hiukan yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Koulunkäynti on pakollista yhdeksän vuoden ajan. Koulu aloitetaan esikoululla, jota seuraa kuusivuotinen alakoulu ja kolmesta seitsemään vuotta yläkoulua. Useimmat korkeakouluopiskelijat suorittavat opintonsa ulkomailla, mutta vuonna 1985 avatussa Brunei Darussalamin yliopistossakin on noin 3 700 opiskelijaa. Sen lisäksi maassa tarjoaa korkeakouluopetusta islamilainen yliopisto ja tekninen oppilaitos, jonka status muutettiin korkeakouluksi vuonna 2008.

Bruneissa veroja perimättä kaikille taataan reilut palkat ja eläkkeet, ilmainen koulutus korkeakouluja myöten ja ilmaiset asunnot. Näin ei luultavasti jatku enää kovin pitkään, sillä maan öljyvarat tulevat muutamassa vuosikymmenessä ehtymään.

Kulttuuri

Bruneilaista arkiruokaa on riisi ja vihanneksista tai kalasta tehty kastike. Juhlissa kastike voidaan tehdä myös puhvelin- tai naudanlihasta tai kanasta. Raakaa, jääkylmää kookosmaitoa ja kahvia juodaan paljon.

Brunei oli erityisesti 1500- ja 1600-luvuilla tunnettu metalliesineistään. Messinki- ja hopeakäsityöläiset olivat arvostettuja, ja he tekivät muun muassa gongeja, tykkejä ja muita esineitä, joihin oli kaiverrettu käärmeitä ja muita eläimiä. Gongit olivat myös erittäin tärkeitä soittimia.

Urheilu

Bruneissa on monipuoliset ja modernit urheilumahdollisuudet, ja maa järjesti vuoden 1999 Kaakkois-Aasian kisat Sultan Hassal Bolkiah -stadionilla. Brunei on pärjännyt kansainvälisesti jossain kaakkoisaasialaisissa urheilulajeissa, kuten potkulentopallo sepak takrawissa ja itsepuolustuslaji pencak silatissa.

Brunei on osallistunut olympialaisiin vuosina 1996, 2000, 2004, 2012 ja 2016, mutta maa ei ole voittanut ainuttakaan mitalia. Vuosina 2012 ja 2016 Bruneilla oli kisoissa kolme urheilijaa. Brunein jalkapallomaajoukkue oli heinäkuussa 2020 jalkapallon maailmanrankingissa sijalla 191.

Lähteet

• Damit, ym.: Brunei Encyclopædia Britannica. 31.8.2020. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brunei Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Brunei Wikivoyagessa (englanniksi)