Suomen kolmannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. ja 3. toukokuuta 1909. Keisari Nikolai II oli hajottanut eduskunnan ja määrännyt uudet vaalit toimitettavaksi sen vuoksi, koska eduskunnan puhemies P. E. Svinhufvud oli valtiopäivien avajaispuheessa huomauttanut Venäjän hallituksen Suomeen kohdistamista laittomista toimenpiteistä.[1]
Eduskuntavaalit 1909
|
|
|
|
|
Näissä vaaleissa valituista ensikertalaisia olivat mm. SDP:n Nestori Aronen, Ville Boman, Mimmi Hämäläinen, Anton Kotonen, Eetu Salin, Taneli Typpö ja Ville Vainio, Maalaisliiton Kalle Lohi ja Antti Junes, Suomalaisen puolueen Walter Andersin, Valde Hirvikanta, Mauri Honkajuuri ja Juho Malkamäki, Nuorsuomalaisen puolueen Arthur Castrén, Aleksanteri Fränti, Edvard Hannula, Elias Sinkko ja Onni Talas, sekä RKP:n Rafael Colliander, Jenny af Forselles ja Wilhelm Roos. Ehdolla eivät olleet enää mm. Suomalaisen puolueen Hannes Gebhard, Hedvig Gebhard ja Ernst Palmen. Eduskuntaan palasi mm. Maalaisliiton Santeri Alkio.
| Äänestysaktiivisuus
|
65,3 %
|
+0,9
|
[2][3][4]
|
| Äänestäneet
|
852 683
|
+35 346
|
[4]
|
| Hylätyt äänet
|
6 212
|
−1 684
|
[4]
|
| Puolue
|
Edustajat
|
Äänet
|
| Osuus
|
Lukumäärä
|
|
|
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
|
84
|
+1
|
39,89 %
|
+1,5
|
337 685
|
+26 859
|
|
|
Suomalainen puolue
|
48
|
−7
|
23,62 %
|
−1,8
|
199 920
|
−5 972
|
|
|
Nuorsuomalainen Puolue
|
29
|
+3
|
14,50 %
|
+0,3
|
122 770
|
+7 569
|
|
|
Ruotsalainen kansanpuolue
|
25
|
+1
|
12,31 %
|
−0,4
|
104 191
|
+1 045
|
|
|
Maalaisliitto
|
13
|
+3
|
6,73 %
|
+0,3
|
56 943
|
+5 187
|
|
|
Kristillinen työväenliitto
|
1
|
−1
|
2,75 %
|
+0,4
|
23 259
|
+4 411
|
|
|
Muut
|
|
|
0,20 %
|
−0,3
|
1 703
|
−2 069
|
|
|
Yhteensä
|
200
|
|
100 %
|
|
846 471
|
+37 030
|
| Lähde: Tilastollinen päätoimisto[5]
|
