Buzz Aldrin
Edwin Eugene ”Buzz” Aldrin, Jr. (s. 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey) on yhdysvaltalainen astronautti, Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja toisena Kuuhun astunut ihminen.
| Buzz Aldrin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Ammatti | koelentäjä |
| Ura | |
| Tyyppi | Nasan astronautti |
| Sotilasarvo | eversti, USAF |
| Aika avaruudessa | 12 pv. 1 h 52 min. |
| Valittu avaruuslentäjäksi | 1963 |
| Eläköityminen | maaliskuu 1972 |
 Nimikirjoitus |
|
| Lennot | |
 |
Gemini 12 |
 |
Apollo 11 |
| Aiheesta muualla | |
| buzzaldrin.com | |
Elämä ja ura
muokkaaBuzz Aldrin syntyi New Jerseyssä 21. tammikuuta 1930 ja varttui Montclairissa[1]. Hänen isänsä Edwin Aldrin oli lentäjä. Aldrin kävi West Pointin sotilasakatemian ja tavoitteli sotilasuraa tieteen ja teknologian kehittäjänä ja suihkukonelentäjänä. Aldrin valmistui akatemiasta vuonna 1951 vuosikurssinsa kolmanneksi parhaana.[2]
Korean sodassa Aldrin lensi F-86 Sabre -suihkukoneita 66 taistelulennolla 51. lentueessa, jonka tukikohta oli Suwonissa Etelä-Koreassa. Aldrin ampui alas kaksi MIG-15-konetta.[2]
Korean sodan jälkeen Aldrin palveli Nellis Air Force Base -tukikohdassa Nevadassa ja sen jälkeen Squadron Officers’ Schoolissa Air Universityssä Maxwell Air Force Basessa Alabamassa. Sen jälkeen hän toimi Yhdysvaltain ilmavoimien akatemian dekaanin apulaisena.[2]
Aldrin lensi F-100 Super Sabre -konetta 36th Tactical Fighter Wing -lennostossa Bitburgissa Saksassa. Palattuaan Yhdysvaltoihin hän luki avaruustekniikan tohtoriksi MIT:ssä. Aldrinin kehittämiä tekniikoita hyödynnettiin myöhemmin kaikilla Nasan avaruuslennoilla.[2]
Nasa valitsi Aldrinin lokakuussa 1963 alkavaan kolmanteen astronauttikoulutukseen. Kolme vuotta myöhemmin Aldrin suoritti Gemini 12 -lennolla kaikkien aikojen pisimmän avaruuskävelyn, lähes kahdeksan tuntia. Toimiessaan varamiehenä Apollo 8 -lennolla hän kehitti astronomisen navigoinnin operatiivisia tekniikoita.[2]
Aldrin ja Neil Armstrong tekivät 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11 -lennolla ensimmäisen kuukävelyn. He viettivät Kuun pinnalla yli 21 tuntia ja keräsivät näytteitä. Lennon jälkeen Aldrin ja Armstrong tekivät kansainvälisen kiertueen. Aldrin sai kaikkiaan 50 kunnianosoitusta, mukaan lukien Presidential Medal of Freedomin.[2] Pieni kraatteri Kuussa lähellä Apollo 11:n laskeutumispaikkaa on nimetty Aldrinin mukaan.[3]
Aldrin lähti Nasasta vuonna 1971 ja palasi Yhdysvaltain ilmavoimien palvelukseen, mistä hän jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1972. Hän jatkoi sen jälkeen työskentelyä Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Hän on tehnyt luentokiertueita ja kirjoittanut useita kirjoja, joihin lukeutuu omaelämäkerrallisia teoksia ja fiktiota.[2]
Aldrin on maininnut Discovery-tiedekanavan haastattelussa nähneensä Apollo 11 -lennolla avaruusaluksen lähistöllä lentävän tunnistamattoman esineen, mutta Nasa vaati tiedon salaamista 30 vuotta.[4] Nasan mukaan astronautit kuitenkin näkivät todennäköisesti vain kantoraketista irronneen paneelinpalasen.[5]
Aldrinilla on kolme lasta.[6] Hän on ollut neljä kertaa naimisissa. Uusimman avioliittonsa hän solmi vuonna 2023 pitkäaikaisen kumppaninsa tohtori Anca Faurin, 63, kanssa.[7]
Lentohistoria
muokkaa| Laukaisu | Laukaisualus | Nimi | Tehtävä | Laskeutuminen | Laskeutumisalus | Kesto | Huomioita |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 11. marraskuuta 1966 kello 20.46 (UTC) | Gemini 12 | Gemini 12 | Telakoiminen Yli kahden tunnin avaruuskävely |
15. marraskuuta 1966 kello 19.21 (UTC) | Gemini 12 | 3 vrk 22:34:31 | |
| 23. heinäkuuta 1969 kello 13.32 (UTC) | Saturn V ja Apollo 11 | Apollo 11 | Laskeutuminen Kuuhun | 24. heinäkuuta 1969 kello 16.50 (UTC) | Apollo 11 | 195 h 18 min 35 s |
Galleria
muokkaa-
Buzz Aldrin astuu Kuuhun.
-
Buzz Aldrin Kuussa. -
Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Buzz Aldrin sotilaspuvussa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Biography – A Life of Service and Accomplishment Buzzaldrin.com. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ a b c d e f g Aldrin, Buzz The National Aviation Hall of Fame. Arkistoitu 23.12.2021. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ NASA: Buzz Aldrin biography
- ↑ Discovery Channel: Aldrin Fixed Moon Lander with Pen
- ↑ NASA: Ask an astrobiologist (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Biographical Data Lyndon B. Johnson Space Center. Viitattu 23.12.2021.
- ↑ Tom Ambrose: Over the moon! Buzz Aldrin marries ‘long-time love’ on his 93rd birthday The Guardian. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Buzz Aldrin Wikimedia Commonsissa
- Buzz Aldrinin kotisivu
- NASA: Buzz Aldrinin elämäkerta (englanniksi)
- Apollo 11:n astronautit Mars-lentojen puolesta (20.7.) (Arkistoitu – Internet Archive) Katsomo.fi Armstrong ja Buzz Aldrin puhuivat harvinaisessa esiintymisessä Mars-lentojen puolesta. Video 20.7.2009, 2:34 min, suomenkielinen tekstitys