Hopeaa rajan takaa
Hopeaa rajan takaa on Esa Anttalan (oik. Urpo Lempiäinen, myöh. Arhonsuo) omiin kokemuksiin viitteellisesti.[1] perustuva romaani, joka ilmestyi 1961 Kirjayhtymän kustantamana.
| Hopeaa rajan takaa | |
|---|---|
| Kirjailija | Esa Anttala |
| Kuvittaja | Börje Söderholm (1966 laitos) |
| Kieli | suomi |
| Genre | sotakirja |
| Kustantaja |
Kirjayhtymä Karisto (1966, kuvaliite) |
| Julkaistu | 1961 (1966 Karisto) |
| Sivumäärä | 202 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mikko Niskanen on ohjannut ja yhdessä Martti Saarikiven kanssa käsikirjoittanut romaanin pohjalta elokuvan Hopeaa rajan takaa (1963). Elokuvan valmistumisen jälkeen Anttalan kirjasta ilmestyi uusi laitos, jossa on elokuvasta peräisin olevia stillkuvia.[2]
Aiheena on välirauha aikainen nuorten miesten matka hakemaan rajan takaa Uudeltakirkolta yhden kotitaloon piilotettuja hopeaesineitä.[2] Matka on samalla vakoilua Karjalankannaksella ja tapahtuu päämajan tukemana. Romaanissa Anttala ei ole pysynyt tosiasioissa, mutta täysi totuus jää selvittämättä, sillä Lempiäisen (Anttalan) mukana olleet kaksi muuta miestä, Eugen Wist ja Toivo Paavilainen, eivät selvinneet sodasta hengissä. Wistin jäänteet löytyivät 2019.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Jarmo Huhtanen, Löytö rajan takaa. Helsingin Sanomat 7.2.2021 s. A 12–13
- ↑ a b Hopeaa rajan takaa (elokuva) Elonet., viitattu 16.2.2012