Hopeatoppo
Hopeatoppo eli sinitoppo (Koeleria glauca) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon ja tupsutoppojen (Koeleria) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen, keskikokoiseksi kasvava ja yleisväritykseltään harmaanvihreä heinälaji. Muista tupsutoppolajeista hopeatoppo on erotettavissa lehtilaitojen sekä kaleiden ulkonäön perusteella.[1]
| Hopeatoppo | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Tupsutopot Koeleria |
| Laji: | glauca |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Hopeatoppo kasvaa tiiviinä mättäinä, ja sen varret voivat kasvaa noin 60 cm korkeiksi asti. Varret ja lehtitupet ovat hienokarvaisia. Lehdet ovat kapeita, harmaanvihreitä sekä tasaisia tai rullautuneita ja hienokarvaisia. Lehtien laidoilla ei ole pitkiä karvoja, kuten muilla tupsutoppolajeilla. Kieleke on lyhyt ja kalvomainen. Hopeatopon kukinto on tähkää muistuttava tiivis röyhy, jonka haarat ovat hienokarvaisia. Tähkylät ovat kaksi- tai kolmikukkaisia sekä vihneettömiä, ja ne sijaitsevat tiiviinä rykelminä. Tähkylöiden kaleet ovat hienokarvaisia, tylppäkärkisiä ja keskenään hieman erikokoisia. Ulkohelpeet ovat kolmisuonisia ja kalvolaitaisia. Hopeatoppo kukkii kesä–heinäkuussa.[1]
Hopeatoppo kasvaa kuivilla sekä hiekkaisilla kasvupaikoilla ja usein se suosii myös kalkkipitoista kasvualustaa[1]. Hopeatoppoa tavataan laajalti Keski-Euroopasta Kazakstaniin ulottuvalla alueella[2]. Suomessa hopeatoppoa ei nykyisin luonnossa tavata, joskin sitä on aikoinaan havaittu Turun seudulla 1900-luvun alussa[3]. Ruotsissa hopeatoppoa tavataan maan eteläosissa: Skånessa, Blekingessä, Öölannissa ja Gotska Sandölla[1].
Hopeatoppoa käytetään heinämäisenä koristekasvina eli koristeheinänä.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Tofsäxing (Koeleria glauca) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.1.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Den virtuella floran: Tofsäxing (Koeleria glauca) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Hopeatoppo (Koeleria glauca) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 26.1.2018. (suomeksi)
