Wikipedia

Johan Knutson

suomalainen taidemaalari

Johan Knutson (28. heinäkuuta 1816 Allerum, Skåne, Ruotsi – 13. syyskuuta 1899[1] Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen taidemaalari, joka muutti Suomeen vuonna 1840. Knutson oli huomattava Suomen merkittäviä maisemia kuvannut taiteilija.

Johan Knutson
Johan Knutson, mahdollisesti 1890-luvulla.
Johan Knutson, mahdollisesti 1890-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt28. heinäkuuta 1816
Allerum, Skåne, Ruotsi
Kuollut13. syyskuuta 1899 (83 vuotta)
Helsinki

Elämä

muokkaa

Knutsonin vanhemmat olivat sorvari Knut Knutson ja Ingrid o.s. Larsson. Hänen puolisonsa vuodesta 1866 oli Olivia Constantia Ehrenström (k. 1911).

Hän opiskeli Lundin litografian laitoksella, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa 1839–1840 ja Kööpenhaminassa 1838. Myöhemmin hän opiskeli myös Saksassa ja Itävallassa. Knutson muutti Suomeen 24-vuotiaana.[2] Hän oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja toimi piirustuksenopettajana Porvoossa 1844–1890.

Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran näyttelyssä 1858, Tukholmassa hän osallistui näyttelyyn 1866 ja Suomen Taiteilijain näyttelyihin hän osallistui vuosina 1894–1899.

Johan Knutson on haudattu Näsinmäkeen Porvoossa.[3]

Tuotanto

muokkaa

Vuosina 1845–1852 Knutson oli mukana kirjan "Finland framställdt i teckningar" kuvittamisessa, mikä oli hänen varsinainen syynsä tulla Suomeen[1]. Hän laati teokseen 48 maisemakuvaa, muun muassa piirroksen Karstulasta.[4] Hänen teostensa pohjalta on kuvitusta myös vuosina 1872–1874 vihkoina ilmestyneessä kuvateoksessa Matkustus Suomessa (En resa i Finland). Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan Tapainkuvia Helsingistä jatkamisen.

Knutson laati myös maisemamaalauksia kuten Porvoon hevosmarkkinat ja Näköala Helsingin Eteläsatamasta. Hänen teoksiinsa kuuluu myös muotokuva Runeberg metsästäjänä. Knutsonin teoksia on Ateneumin, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin Kaupunginmuseossa, Kansallismuseossa, Porvoon museossa[1] sekä Hiekan taidemuseossa.

Kuten J. L. Runeberg, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki Snellmanin hengessä toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä esimerkkejä ovat muiden muassa teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan ja Rekolankoski Jämsässä. Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettiä.[2]

Teoksistaan Knutson sai seuraavat palkinnot[1]:

  • Toinen palkinto Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä 1869,
  • Palkinto Suomen Taideyhdistyksen ylimääräisessä kilpailussa 1869,
  • Toinen palkinto ja hopeamitali taidenäyttelyssä Helsingissä 1876.

Teoksia

muokkaa
  •  
    Hevosmarkkinat Porvoossa, 1845.
  •  
    Piirros Somerolta 1840-luvulta.
  •  
    Sälinkään kartano, 1870-luku.
  •  
    Cygnaeuksen huvila Helsingissä, 1870-luku.
  •  
    Näkymä Porvooseen koillisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874).
  •  
    Näkymä Tampereelle pohjoisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872–1874).
  •  
    Maisema Lapista (Saamenmaa), 1890.

Lähteet

muokkaa
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 395-396.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Knutson, Johan Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 14.6.2013.
  2. ↑ a b Ulla Vihanta: Lähteillä: Johan Knutson 2010. Suomen Kansallisgalleria. Viitattu 22.3.2019.
  3. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 314, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  4. ↑ Kuvataiteen Keski-Suomea (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Knutson&oldid=22324044”