Joonian kapina
Joonian kapina oli ensimmäinen suuri konflikti Kreikan ja Persian välillä. Kapinointi kesti vuodesta 499 eaa. vuoteen 494 eaa. asti, jolloin kapina päättyi Persian voittoon.
| Joonian kapina | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa persialaissotia | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
Joonian kreikkalaiset nousivat kapinaan vuonna 499 eaa. persialaisia vastaan. Miletoksen tyrannin Aristagoraan johdolla kapina levisi pian koko Jooniaan. Ateena ja Eretria lähettivät kumpikin apua joonialaisille. Yhdessä ateenalaisten ja eretrialaisten kanssa joonialaiset hyökkäsivät paikallisen satraappi Artaferneen pääkaupunkia Sardesta vastaan. Kreikkalaiset pystyivät yllättämään Artaferneen ja polttivat Sardeen maan tasalle. Sardeen tuhon jälkeen kapina levisi Kyprokselle ja Hellespontokselle. Vuoteen 494 eaa. mennessä Persian joukot kuitenkin saivat kapinan kukistettua ja kapinallisille kostettiin hyvin julmasti: Miletos ja sen temppelit ryöstettiin ja väestö siirrettiin Mesopotamiaan tai myytiin orjiksi.[1]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 838, art. Dareios. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3