Keskustelu:Tyynenmeren jätepyörre

miksi haluat poistaa sen?Kommentin jätti RVG IL (keskustelu – muokkaukset).

[1] tuossa en-wikin artikkeli alueesta. Artikkelin nimi ei ole kovin tietosanakirjamainen, ja tyylissä on vähän parannettavaa tietosanakirjamaisemmaksi. En tiedä mitään aiheesta, mutta artikkeli voisi olla yleisluontoisempi. --81.197.113.237 23. lokakuuta 2007 kello 22.53 (UTC)

Roskaa-merkinnän lisäysperustelut olivat niin huonot että otin mallineen pois.Paremmilla perusteluilla siitä vaan. Artikkelin kieli on kyllä huonoa, välillä näkökulma heittelee, teksti rönsyilee ja viitteistys on liian huonosti merkitty.--Riisipuuro 23. lokakuuta 2007 kello 23.01 (UTC)--

Mikäli täällä ollaan roskamerkinnästä toista mieltä, voin laittaa poistoäänestykseen. --81.197.113.237 23. lokakuuta 2007 kello 23.04 (UTC)

No joo, olen eri mieltä. Mikäli tietosisältö pitää paikkansa artikkeli on riittävän merkittävä, nykyinen muoto on ongelma. Roska poistettu, korjattava tilalle. --Riisipuuro 23. lokakuuta 2007 kello 23.13 (UTC)--

Korjasin artikkelin kieliasua, laitoin lähteet paremmin esille, sekä lisäsin linkkejä muihin Wikipedian artikkeleihin. Parannettavaa toki vielä jäi, mutta mielestäni artikkeli on nyt paljon parempi kuin ennen.--Geisteskrank12, joulukuuta 2007 kello 02:51 (UTC)--

Greenpiece lähteenä

Artikkelissa on lause: "Maailmassa tuotetaan vuodessa yli 90 miljardia kiloa muovia, josta 10 % päätyy meriin." Tämä tieto näkyy olevan lähtöisin Greenpiecen sivuilta, mutta sielläkään ei anneta tiedolle tarkempaa lähdettä. Meren joutuvan muovin määräksi tämä tuntuu suurelta, ellei jossakin käytetä meriä varsinaisina kaatopaikkoina. Samassa Greenpiecen artikkelissa sanotaan, että pohjanmerellä hollantilaiset tutkijat ovat arvioineet olevan 110 muoviroskaa neliökilometrillä. Pohjanmeren pinta-ala on noin 600.000 neliökilometriä. Muovia sanotaan olevan Pohjanmeressä kaikkiaan 600.000 tonnia. Tästä on laskettavissa, että yksi muoviroska painaa Greenpiecen laskelmissa 10 kg. Itse arvioisin, että Helsingin edustalta meren pohjasta löytyy 100 muoviroskaa hehtaaria kohden. Puolentoistalitran virvokepullo painaa alle 100 g ja on suurimpia muoviroskia. Keskipainolla 100 g hehtaarilla on 10 kg ja neliökilometrillä tonni. Pohjanmeri olisi siis yhtä roskainen kuin meri Helsingin edustalla. 10% maailman vuotuisesta muovituotannosta olisi 9 miljoonaa tonnia. Muovi ei maadu, vaan sitä on kertynyt jo useita vuosikymmeniä. Tyynessä meressä kelluvan muovin määräksi arvioitiin 3 miljoonaa tonnia. Kun niin Helsingin edustan kuin Pohjanmerenkin muovit ovat kertyneet vuosia, niin maalaisjärjellä laskien ei vuotuisesta muovituotannosta voi mereen joutua enempää kuin 1%, mikä sekin on tietenkin liikaa. vilkapi 19. helmikuuta 2008 kello 18.31 (UTC)

Artikkelin nimi

Wikipediaan ilmestyi uusi artikkeli otsikolla muovijäte, jossa käsitellään tätä samaa asiaa. Tyynenmeren jätepyörre ei taida olla kovin yleisesti käytetty nimitys tästä ilmiöstä. vilkapi 3. heinäkuuta 2008 kello 15.44 (UTC)

Muovijäte tarkoittaa muovista jätettä. Tyynenmeren jätepyörre tarkoittaa meressä kelluvaa muovijätettä. Artikkelia muovijäte on muutettu kommentin kirjoittamisen jälkeen. --85.157.52.112 13. lokakuuta 2013 kello 08.10 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mitä artikkelista puuttuu? Onko jotain korjattavaa? --85.157.52.112 13. lokakuuta 2013 kello 08.10 (EEST)

Artikkeli on lähinnä ongelman kuvailua ja yksittäisten henkilöiden yrityksiä nostaa asia esille. Ongelmalle ei ilmeisesti ole mitään laajempaa kansainvälistä ratkaisuyritystä? En osaa sanoa riittääkö tämä lupaavaksi. --Abc10 (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 10.22 (EEST)

En oikein tiedä minäkään. Jäsentely on vähän sekava, ja artikkeli koostuu osaksi yksittäisistä tiedonpalasista, jotka ovat ristiriitaisiakin. Toisaalta yksi tutkija sanoo, että jätteitä ei kannata siivota, ja toisaalta kerrotaan niiden siivoamista varten kehitetystä imurista. Meressä kelluvat lenkkarit ja kumiankat eivät välttämättä liity juuri tähän jätepyörteeseen, vaan ongelmaan yleisesti. Vielä mainitaan kuin ohimennen muovia syövä bakteeri, jonka sentään luulisi olevan luonnontieteellinen sensaatio. Asia kerrotaan totena, vaikka siitä kertovat lähteet ovat kuitenkin täynnä "may/seem to be" -tyyppisiä varauksia. Jotain yhteenvetoa tämä kaipaisi.--Tanár 13. lokakuuta 2013 kello 14.55 (EEST)

Artikkeli kaipaa konkreettisempaa kuvausta siitä, kuinka tiheä tuo pyörre on, minkäkokoisia kappaleita siinä on, ja miltä se näyttää. --Savir (keskustelu) 15. lokakuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty. (vois ottaa käyttöön erillisen lähdeluettelon, johon tärkeimmät lähteet)
3. tietolaatikkomalline puuttuu. onko sopivaa?
4. viitteistys lähes aukoton.
5. suppea.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kielessä vielä parannettavaa. viitteen paikan horjuminen suhteessa välimerkkiin haittaa luettavuutta.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok. (onkohan toi siivousyritys vähän epäolennaista?) am-lista vois olla huomattavasti lyhyempi.
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä. (ainoa ongelma [2], jossa viitemerkintä mahdollisesti vain unohtunut. ts ei vaikuta erityisen epäilyttävältä)

9/11 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 16. lokakuuta 2013 kello 13.27 (EEST)

Arkistoin arviointikeskustelun. Keskustelun perusteella artikkelia pitäisi kehittää (yleisesti). Gopase+f (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 08.57 (EEST)

Tyynenmeren jätepyörteen satelliittikuvat.

Miksi jätepyörteestä ei ole havaintoja satelliittikuvissa. Google Mapsin resoluutiolla on esim. Hawajin Taidemuseosta ja sen viereisillä kaduilla liikuvuvista autoista saatavilla todella loistavantasoista satelliittikuvaa. Jätepyörteestä ei ole näytetty julkisuudessa yhtään vähänkään korkeammalta otettua satelliittivalokuvaa. Kuvat ovat jonkin laivan kannelta otettuja kuvia ja niiden sijainti voi olla mistä hyvänsä. Wikipedian uskottavuuden kannalta olisi vähintään kohtuullista julkaista artikkelin väittämien maailman merien jätepyörteiden tarkat sijaintikoordinaatit ja niistä selkeät satelliittivalokuvat. Tällä hetkellä artikkelia voidaan luonnehtia ympäristöaktivistien luomaksi valeuutispropagandaksi.  –Kommentin jätti 87.95.113.37 (keskustelu) 20. marraskuuta 2022 kello 12.14‎

Syy on varsin yksinkertainen: jos vapaita kuvia ei ole tarjolla, niitä ei ole silloin voi lisätä Wikipediaan. Google Mapsinkaan kuvia ei voi tallentaa Wikipediaan. Jos olet sitä mieltä, että jätepyörre on valeuutinen, etsi paremmpia lähteitä. --Abc10 (keskustelu) 20. marraskuuta 2022 kello 12.51 (EET)

En ymmärrä miksi artikkelissa pitäisi olla satelliittikuvia jätepyörteen sijaintipaikalta, kun kerran jätepyörrettä ei satelliittikuvissa näy. En-wp:n artikkelissa sijaintikoordinaatit löytyvät. Siellä lukee myös: "Most debris consists of small plastic particles suspended at or just below the surface, evading detection by aircraft or satellite." -Uusimies (keskustelu) 21. marraskuuta 2022 kello 17.53 (EET)

Tyynenmeren jätepyörteen paino

Kovin pieneltä vaikuttaa Tyynenmeren jätepyörteen painoksi merkitty arvo, kun kokoakin on kolmen Ranskan verran.

Lainaus Wikipedian kyseiseltä sivulta.

Pyörteessä arvoidaan olevan yhteensä 2,41 miljoonaa kiloa muovijätettä, ja sen pinta-alaksi on arvioitu 1,6 miljoonaa neliökilometriä. 2001:999:500:C732:102D:F75D:AD46:E8C 13. marraskuuta 2024 kello 15.20 (EET)

Varmaankin lähteessä on virhe. -Uusimies (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 17.06 (EET)

Alempana tässä samassa artikkelissa on 3,5 miljoonaa tonnia. Toinen on joka tapauksessa väärin.--MAQuire (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 17.12 (EET)

En-wikissä on lähteistettynä kolmas lukema, joka on suuruusluokaltaan näiden kahden välissä. Sanoisin, että kaikki luvut ovat väärin. Kun ei pyörteen koostakaan olla läheskään yksimielisiä, sen massaa on täysin mahdotonta arvioida. -94.199.117.113 13. marraskuuta 2024 kello 18.16 (EET)

Paras arvio on, että sitä on luokattoman paljon, kaikki muut menevät vikaan. --abc10 (keskustelu) 13. marraskuuta 2024 kello 18.28 (EET)