Nikolaus Kopernikus

Nikolaus Kopernikus
Henkilötiedot
Koko nimi	Niklas Koppernigk
Syntynyt	19. helmikuuta 1473; Thorn, Länsi-Preussi; (nyk. Toruń, Puola)
Kuollut	24. toukokuuta 1543 (70 vuotta); Frauenburg, Itä-Preussi; (nyk. Frombork, Puola)
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Domenico Maria Novara da Ferrara (käännä suomeksi) ja Leonhard von Dobschütz
Oppilaat	Georg Joachim Rheticus
Tutkimusalue	Tähtitiede, matematiikka, mekaniikka ja taloustiede
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Hakusana ”Kopernikus” ohjaa tänne. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Nikolaus Kopernikus (lat. Nicolaus Copernicus, puol. Mikołaj Kopernik 19. helmikuuta 1473 Thorn, Länsi-Preussi (nykyinen Toruń, Puola) – 24. toukokuuta 1543 Frauenburg, Itä-Preussi (nyk. Frombork, Puola)) oli puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä. Kopernikus syntyi arvostettuun kauppiassukuun. Hän jäi puoliorvoksi ollessaan yhdeksänvuotias, jolloin hän päätyi enonsa, Warmian (Ermland) ruhtinaspiispa Lucas Watzenroden hoiviin.

*De Revolutionibusin* kansilehti, jossa lukee ”toruńilaisen Nicolaus Copernicuksen kuusi kirjaa taivaanpallojen vierimisestä.”

Saavutukset

Kopernikusta askarrutti sen aikaisten tähtitaivaan liikkeiden selitysten monimutkaisuus monine korjaustermeineen eli episykleineen. Hän ryhtyi tutkimaan vanhoja antiikin ja hellenistisen ajan kirjoituksia.

Kopernikus tunnetaan parhaiten esittämästään heliosentrisestä eli aurinkokeskisestä maailmankuvasta, jossa Maa kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Planeettateoriansa hän julkaisi teoksissa Commentariolus (vuonna 1530) ja De revolutionibus orbium coelestium (Kopernikuksen kuolinvuonna 1543). Ajatus itsessään oli vanha ja se olikin alun perin esitetty jo antiikissa, ja teoksen käsikirjoituksesta löytyy suoria viitteitä Aristarkhokseen. On siis varmaa, että Kopernikus tiesi heliosentrismin alkuperän. Nämä teoriat olivat kuitenkin sittemmin vaipuneet unohdukseen kirkon virallisen maailmanselityksen tieltä. Kopernikus saattoi kuitenkin laskennalla osoittaa, että myös aurinkokeskinen malli selitti havainnot. Tämän vuoksi Kopernikuksen esitys oli 1500-luvulla täysin mullistava. Paavi Paavali III hyväksyi esityksen, mutta sitä vastustivat useimmat Euroopan oppineet, jotka perustivat käsityksensä Aristoteleen teoksiin. Myöhemmin sekä katolinen kirkko että Martti Luther vastustivat uutta maailmankuvaa ja katolinen kirkko julisti opin pannaan vuonna 1616. De revolutionibus joutui katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen listalle Index librorum prohibitorum.

Kopernikus ei pitänyt itseään suurena vallankumouksellisena. Hän oli saanut papin koulutuksen, ja pohjasi tuloksensa antiikin tähtitieteilijän Ptolemaioksen teokseen Almagest ja siinä esitettyihin havaintoihin. Kopernikus esimerkiksi käytti tasaisella nopeudella eteneviä ympyräliikkeitä eli syklejä ja episyklejä samaan tapaan kuin Klaudios Ptolemaios omassa maakeskisessä mallissaan. Nikolaus Kopernikus laski jopa planeettaratojen etäisyydet auringosta likimain oikein.

Tausta

Kopernikuksen kansallisuus ei ole varma, ja saksalaiset ja puolalaiset kansallismieliset taistelivat maineikkaan oppineen ”omistuksesta” koko 1800-luvun. Thorn sijaitsee silloisessa Länsi-Preussissa Danzigin (nykyinen Gdańsk) eteläpuolella. Hänen vanhempansa Nicolaus ja Barbara Watzenrode olivat muun yläluokan ja porvariston tapaan saksankielisiä ja Kopernikukselta on säilynyt kirjoituksia vain saksaksi ja latinaksi. Nikolaus oli nuorin neljästä lapsesta ja isän kuoleman jälkeen äidin veli, Varmian piispa, Lucas Watzenrode otti pojan suojelukseensa.

Kopernikus opiskeli Krakovassa ja Italian Bolognassa, josta hänen setänsä oli saanut professuurin. Vuosina 1501–1503 hän opiskeli lääketiedettä Padovan yliopistossa. Lääketiede oli tähän aikaan sidoksissa astrologiaan, koska taivaankappaleiden uskottiin vaikuttavan ruumiintoimintoihin. Saatuaan tohtorin arvonimen Ferrarasta toukokuussa 1503 Kopernikus palasi Puolaan, jossa piispa järjesti hänelle viran. Hänen toimensa olivat hallinnollisia: Kopernikus keräsi vuokrat kirkon mailta, järjesti sotaväkeä ja hallinnoi myllyä, panimoa ja leipomoa. Tähtitieteelliset tutkimuksensa hän teki vapaa-aikoinaan.

Kopernikuksen maine tähtitieteilijänä oli huomattava ja hänen mielipidettään kysyttiin viidennen lateraalikonsiilin ajanlaskua uudistaneessa hankkeessa, jonka tuloksena syntyi gregoriaaninen kalenteri.

Kopernikus toimi kaniikkina eli katolisena pappina Itä-Preussin Frauenburgin (nykyinen Frombork, Puola) tuomiokirkossa vuosina 1512–1543 sekä tutki elämänsä aikana myös hallintoa ja taloustiedettä. Hänen kirjoittamansa artikkeli rahayksikön arvosta julkaistiin vuonna 1519.

Perintö

Kopernikuksen aurinkokeskinen kaikkeuskäsitys ei vielä hänen aikanaan voittanut kirkon tukemaa maakeskistä mallia. Hänen oppinsa jäi kuitenkin elämään eikä unohtunut. Sata vuotta myöhemmin, 1600-luvulla, Galileo Galilei nosti kopernikaanisen mallin jälleen esille ja hänen ja muiden aikalaistensa työn tuloksena aurinkokeskinen malli lopulta hyväksyttiin oikeaksi. Aurinkokeskisen kaikkeuskäsityksen hyväksyminen oli suuri voitto kokemukseen perustuvalle tiedonhankintamenetelmälle, jossa keskeistä on vanhojen käsitysten hylkääminen, jos jokin uusi malli sopii paremmin havaintoihin. Nykyisin jollakin tutkimusalalla tapahtuvasta suuresta mullistuksesta saatetaan käyttää laatusanaa ”kopernikaaninen”.

Kunnioituksena Kopernikusta kohtaan Toruńiin vuonna 1945 perustettu yliopisto nimettiin hänen mukaansa.^[1] Myös Kuun kraatteri Kopernikus on saanut nimensä hänen mukaansa.^[2] Alkuaine kopernikium on nimetty hänen mukaansa.^[3]

Marraskuussa 2005 puolalainen arkeologiryhmä ilmoitti löytäneensä Kopernikuksen haudan Fromborkin (entinen Frauenburg) tuomiokirkosta. Haudasta löydetystä kallosta tehdyssä tietokonekuvassa on monia samoja piirteitä kuin Kopernikuksen omassakuvassa, kuten arpi vasemman silmän yläpuolella sekä murtunut nenä. Puolalais-ruotsalainen tutkijaryhmä on vahvistanut Kopernikuksen jäännökset oikeiksi verrattuaan Ruotsiin 1600-luvulla sotasaaliina saadun Kopernikuksen pitkään omistaman kirjan välistä löydettyjen hiusten DNA:ta kallosta irrotetun hampaan DNA:han.^[4] Kopernikuksen maalliset jäänteet haudattiin katolisin menoin uudelleen toukokuussa 2010.^[5]

Katso myös

Lähteet

↑ Nicolaus Copernicus University (NCU) – History umk.pl. Arkistoitu 13.5.2013. Viitattu 24.05.2018. (englanniksi) Web archive 2013
↑ Fortier, Edmund A.: Copernicus, King of Craters Spotlight on Space. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 24.05.2018. (englanniksi)
↑ New element named 'copernicium' 16.7.2009. BBC. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
↑ Monika Scislowska: Scientists say Copernicus' remains, grave found San Diego Union-Tribune. 20.11.2008. Viitattu 24.05.2018. (englanniksi)
↑ Warzawa, Adam: Kirkko hautasi Kopernikuksen uudelleen sovinnoneleenä Helsingin Sanomat. 22.5.2010. Arkistoitu 23.7.2010. Viitattu 24.05.2018. Web archive 2010

Aiheesta muualla

Kopernikaaninen vallankumous (Arkistoitu – Internet Archive). Turun yliopisto.
Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 454. ("Nikolaus Kopernikus (1473–1543)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolaus Kopernikus Wikimedia Commonsissa

[1] Nicolaus Copernicus University (NCU) – History umk.pl. Arkistoitu 13.5.2013. Viitattu 24.05.2018. (englanniksi) Web archive 2013

[Spotlight.on.Space-2] Fortier, Edmund A.: Copernicus, King of Craters Spotlight on Space. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 24.05.2018. (englanniksi)

[3] New element named 'copernicium' 16.7.2009. BBC. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)

[San.Diego.Union-Tribune-4] Monika Scislowska: Scientists say Copernicus' remains, grave found San Diego Union-Tribune. 20.11.2008. Viitattu 24.05.2018. (englanniksi)

[Helsingin.Sanomat.Hautasi.Uudelleen-5] Warzawa, Adam: Kirkko hautasi Kopernikuksen uudelleen sovinnoneleenä Helsingin Sanomat. 22.5.2010. Arkistoitu 23.7.2010. Viitattu 24.05.2018. Web archive 2010

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]