Kylon
Kylon (m.kreik. Κύλων, Kylōn, lat. Cylon; 600-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen ylimys, joka oli kotoisin Ateenasta ja kuului aikansa merkkihenkilöihin kotikaupungissaan. Hän yritti kaapata Ateenassa vallan ja nousta kaupungin tyranniksi.[1][2] Tapaus on Ateenan ensimmäinen historiallisesti tunnettu tapahtuma, joka mainitaan useissa antiikin aikaisissa lähteissä, mutta silti siitä tunnetaan vain vähän varmoja yksityiskohtia.[3]
| Kylon | |
|---|---|
| Κύλων | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 600-luku eaa. Ateena |
| Kuollut | 600-luku eaa.? Ateena? |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | n. 640–632 eaa. |
Elämä
muokkaaKylon oli ylhäistä sukutaustaa. Muutoin hänen taustastaan tiedetään vain, että hän voitti diaulos-juoksun Olympian kisoissa vuonna 640 eaa. ja nai Megaran tyrannin Theageneen tyttären.[1][2]
Näiden onnistumisten rohkaisemana ja vahvan liittosuhteensa vuoksi Kylon suunnitteli nousevansa Ateenan tyranniksi. Hän pyysi neuvoa Delfoin oraakkelilta asiaa koskien, ja sai kehotuksen vallata Akropolis ”Zeuksen suurimman juhlan aikana”. Kylon kuitenkin tulkitsi tämän väärin, ja katsoi, että kehotus viittasi Olympian kisoihin, joissa hän oli itse menestynyt, eikä ateenalaiseen Diasia-juhlaan. Niin hän valtasi Akropoliin lukuisten kannattajiensa ja Theageneeltä saamiensa joukkojen kanssa Olympian kisojen aikana, mutta joutui piiritetyksi.[1][2] Kylonin vallankaappausyrityksen tarkkaa ajoitusta ei tunneta varmuudella. Nykyisin se ajoitetaan yleensä vuoteen 636 tai 632 eaa.[3] Varmuudella se ajoittuu vuosien 636 ja 594 eaa. välille osuviin kisavuosiin, ja eri tutkijat ovat ehdottaneet lähes kaikkia välille osuvia kisavuosia,[4] kuten 620 ja 612 eaa.[1]
Thukydideen mukaan Kylonin vastaisia toimia johtivat yhdeksän arkonttia, ja Herodotoksen mukaan naukrarioiden prytanit.[1][2] Ajan kuluessa piiritetyt joutuivat nälänhädän vuoksi hakemaan turvaa Athenen alttarilta. Arkontti Megakles II, joka kuului alkmaionidien sukuun, houkutteli piiritetyt vetäytymään turvapaikastaan lupaamalla, että heidän henkensä säästettäisiin. Heidän vihollisensa kuitenkin surmasivat heidät heti kun olivat saaneet heidät valtaansa. Osa murhattiin jopa suoraan eumenidien alttarille. Plutarkhos kertoo, että turvananojat yrittivät pitää itsensä Athenen suojeluksessa tämän pyhäköstä poistuttuaankin kiinnittämällä langan jumalattaren patsaaseen ja pitämällä siitä kiinni. Kun he olivat päässeet eumenidien temppelille lanka katkesi, jolloin Megakles ja hänen kumppaninsa katsoivat, että Athene oli hylännyt turvananojat, ja niin heidät voitiin surmata.[1][2]
Kylonin itsensä kohtalosta on ristiriitaisia tietoja. Thukydides ja Aristofaneen skoliasti[5] kertovat, että Kylon ja hänen veljensä olisivat päässeet karkuun ennen hänen kannattajiensa antautumista. Sudan mukaan Kylon taas raahattiin eumenidien alttarilta, josta hän oli hakenut turvaa, ja murhattiin. Myös Herodotos antaa ymmärtää, että hänet surmattiin muiden mukana. Plutarkhos kertoo, että Kylonin puoluekunta elpyi hänen kuolemansa jälkeen, ja jatkoi kamppailua alkmaionideja vastaan aina Solonin aikaan 500-luvulle eaa. saakka.[1][2]
Jälkivaikutus ja tutkimus
muokkaaMyöhemmin alkmaionideja pidettiin Ateenassa kirottuina, koska he olivat surmanneet turvananojat. Esimerkiksi Kleomenes sai Kleistheneen karkotetuksi Ateenasta tällä perusteella 500-luvun eaa. lopulla.[3]
Palaió Fálirosta Ateenan läheltä, antiikin Faleronista, on löydetty teloitettujen joukkohauta, joka ajoittuu noin vuosiin 650–625 eaa. eli Kylonin vallankaappausyrityksen aikoihin. Siksi sitä on ehdotettu teloitettujen kapinallisten haudaksi. Tälle ei ole kuitenkaan juuri muuta varsinaista todistetta kuin ajoitus.[6][7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Cylon”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Herodotos: Historiateos 5.71; Thukydides: Peloponnesolaissota 1.126; Suda, Κυλώνειον ἄγος; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 12; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.28, 1.40, 7.25.
- ↑ a b c Rood, Tim: ”The Cylon Conspiracy: Thucydides and the Uses of the Past”. Teoksessa Tsakmakis, Antonis & Tamiolaki, Melina (eds.): Thucydides Between History and Literature, s. 119–138. (Trends in Classics Supplementary Volume 17) Berlin: De Gruyter, 2013. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Wright, John Henry: The Date of Cylon. Harvard Studies in Classical Philology, 1892, 3. vsk, s. 1–74. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Skolia Aristofaneen Ritareihin 443.
- ↑ Kivimäki, Antti: Miksi Ateenassa kahlittiin ja surmattiin 80 nuorukaista? 2600 vuotta vanhaa joukkosurmaa tutkitaan nyt CSI-henkisillä metodeilla Helsingin Sanomat. 15.7.2017. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Daley, Jason: Shackled Skeletons Unearthed in Greece Could Be Remains of Slaughtered Rebels Smithsonian Magazine. 18.4.2016. Viitattu 4.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Killgrove, Kristina: What Media Stories Got Wrong About The Death Of These Shackled Skeletons 15.4.2016. Forbes. Viitattu 4.9.2023. (englanniksi)