Mýrinan linna
Mýrinan linna (kreik. Κάστρο Μύρινας, Kástro Mýrinas) on linna Mýrinan kaupungissa Límnoksen saarella Kreikassa.[1][2]
Mýrinan linna | |
---|---|
Κάστρο Μύρινας | |
Mýrinan linna. |
|
Sijainti | Mýrina, Límnos, Pohjois-Egean saaret, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | linna |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Historia
muokkaaMýrinan linnan kukkula oli alun perin antiikin ajan Myrinan kaupungin akropolis eli linnavuori. Varhaisimmat tunnetut rakennelmat paikalla ovat olleet kyklooppimuuria mykeneläiseltä kaudelta noin 1200-luvulta eaa. Nykyinen linna on rakennettu ensimmäisen kerran bysanttilaisella kaudella 1100-luvulla. Sen linnoitteita vahvistettiin vuonna 1185 keisari Andronikos I Komnenoksen aikana. Tuohon aikaan se tunnettiin vain nimellä Kástro, ”Linna”.[1]
Vuonna 1207 Mýrinan linnan saivat haltuunsa venetsialaiset. Sen hallitsijaksi tuli Filocalo Navigajoso, joka kunnostutti linnan. Se toimi koko saaren hallinnon keskuksena. Hänen jälkeensä sieltä hallitsivat hänen poikansa Leonardo Navigajoso ja tämän poika Paolo Navigajoso. Venetsialaisella kaudella linna tunnettiin nimellä Palaiókastro(n) (Paleocastro), ”Vanha linna", erotuksena saaren muista, uudemmista linnoista. Bysanttilaiset valtasivat linnan vuonna 1278 Likarioksen (myös Ikarios) johdolla. Vuonna 1361 linna kunnostettiin keisari Johannes V Palaiologoksen käskystä.[1]
Genovalaiset valtasivat Mýrinan linnan vuonna 1453, ja se tuli Gattilusion suvun haltuun. Osmaniturkkilaiset valtasivat linnan vuonna 1462. Se palasi venetsialaisille vuonna 1464. Turkkilaiset yrittivät vallata linnan takaisin vuonna 1476. Venetsialaiset luovuttivat sen heille vuonna 1479. Mýrinan linna oli venetsialaisilla lyhyesti myös vuosina 1656–1657, ja he piirittivät sitä vielä vuonna 1770. Turkkilaiset kunnostivat linnoitteita ainakin vielä vuonna 1780.[1]
Rakennelma
muokkaaLinna sijaitsee kukkulalla Mýrinan kaupungin länsipuolella olevassa niemessä, ja se on rakennettu noin 120 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Linnan pinta-ala on 14,4 hehtaaria, ja se on kooltaan Egeanmeren saarten suurin linna. Linnassa on kolminkertainen muuri, jonka korkeus on noin kahdeksan metriä ja paksuus noin 1,5 metriä, ja 14 tornia. Linnan itäpuolella linnoituskukkulan erotti muusta Límnoksen saaresta suuri vallihauta, joka ei ole säilynyt. Pääportti oli idän puolelta ja toinen portti pohjoispuolella. Turkkilaisajalla linnassa kerrotaan olleen 150 tykkiä.[1][2]
Linnan sisäosissa on muun muassa turkkilaisaikaisen moskeijan rauniot, maanalaista holvattua tilaa sekä sadevesisäiliöitä. Kukkulan keskiaikaa edeltäneistä rakennusvaiheista ei ole säilynyt mitään, sillä niiden kivet on käytetty myöhempiin rakennelmiin.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Κάστρο Μύρινας Καστρολόγος. Viitattu 1.9.2022.
- ↑ a b Κάστρο Μύρινας Terrabook. Viitattu 1.9.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mýrinan linna Wikimedia Commonsissa