Maunu III Särkilahti
Maunu Niilonpoika Särkilahti (Magnus Nicolai Stjärnkors)[1][2] (n. 1435 Taivassalo - k. 2. maaliskuuta 1500, Kuusiston piispanlinna) toimi Turun piispana vuosina 1489–1500. Tätä ennen hän toimi Turun tuomiorovastina vuosina 1465–1489.
| Maunu Särkilahti | |
|---|---|
 Maunu Särkilahti (vasemmalla alhaalla) kuvattuna Missale Aboensen aloitussivulle. |
|
| Turun hiippakunnan tuomiorovasti | |
|
1465–1489
|
|
| Edeltäjä | Henrik Freese |
| Seuraaja | Lauri Suurpää |
| Turun piispa | |
|
1489–1500
|
|
| Edeltäjä | Konrad Bitz |
| Seuraaja | Lauri Suurpää |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | Taivassalo |
| Kuollut | 2. maaliskuuta 1500 Turku |
| Vanhemmat | Nils Olofsson (Särkilahti); Elin Nilsdotter Tavast |
| Tiedot | |
| Koulutus | Maisteri |
| Tutkinnot | Pariisin yliopisto |
| Uskonto | Roomalaiskatolilainen |
Tuomiorovastina hän aloitti vuonna 1474 kansliauudistuksen, jonka seurauksena todennäköisesti syntyi Turun tuomiokirkon Mustakirja. Hänen henkilökohtaisista kopiokirjoistaan tärkein on myös julkaistu näköispainoksena nimellä Codex Särkilahti. Hänen kirjallinen panoksensa suomalaisen historian hyväksi oli kokonaisuudessaan merkittävä. Piispana hän julkaisi hiippakunnalleen vuonna 1492 uudet säännöt, joissa muun muassa määrättiin, että kirkossa tuli lukea rukouksia myös suomen kielellä.
Maunu Nikolainpoika oli molempien vanhempiensa puolelta ylhäisösukua. Hänen isänsä oli Nils Olofsson Stiernkors (Särkilahti), Taivassalon Iso-Särkilän herra ja äitinsä oli Elin Nilsdotter Tavast (1404–1468), piispa Maunu Tavastin veljentytär. Kaksi hänen neljästä sisarestaan meni nunnaksi Naantalin luostariin.
Maunu opiskeli Pariisissa 1450-luvulla ja saavutti sekä baccalaureuksen että maisterin arvon. Vuonna 1462 hän oli kaniikki. Samana vuonna hän palasi Suomeen ja oli tällöin paavin asiamiehen legaatti. Hänen tehtäviinsä kuului esimerkiksi aneiden myynti. Vuonna 1465 hän matkusti Roomaan ja sai siellä Turun tuomiorovastin viran ja siihen kuuluvan maakreivin arvon. Rovastina hän aloitti Suomessa laajan kirkollisen uudistuksen.[1]
Särkilahti toimi myös ulkopolitiikassa, erityisesti vuoden 1495–1497 Venäjää vastaan käydyn sodan (vanha viha) estämiseksi. Hän varoitti idän vaaran olevan kasvamassa. Koska sodan estäminen ei onnistunut, Maunu tuki maanpuolustuksessa linnanisäntä Knut Possea. Hän käytti runsaasti omia varojaan Suomen puolustustuksen hyväksi.[1]
Hänet on haudattu suunnittelemaansa Turun tuomiokirkon Kaikkien Pyhien kappeliin.
Galleria
muokkaa-
Maunu Särkilahden piispansinetti. -
Maunu Särkilahden piispanvaakuna, jossa Turun hiippakunnan vanha ristivaakuna ja Särkilahti-suvun vaakuna.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 183. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0
- ↑ https://www.sastamala.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali/2560.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)