Metodismi (tietoteoria)

Metodismi viittaa tietoteoriassa lähestymistapaan, joka kiinnittää huomion siihen, miten jokin tiedetään, sen sijasta mitä tiedetään. Metodisti kysyy siis ”kuinka tiedämme?” ennen kuin ”mitä tiedämme?”.

Metodismi on eräs vastaus ns. kriteerin ongelmaan. Sen mukaan on mahdollista esittää yleinen kriteeri, jonka perusteella voidaan arvioida yksittäistapauksia. Termi esiintyy Roderick Chisholmin kriteerin ongelmaa käsittelevässä artikkelissa "The Problem of the Criterion" (1973), sekä hänen oppilaallaan Ernest Sosalla ("The Raft and the Pyramid: Coherence versus Foundations in the Theory of Knowledge", 1980).

Koska metodismin lähestymistapa ”kuinka tiedämme?” ei oleta sitä, että tietäisimme mitään, se on yhteensopiva skeptisismin kanssa. Sosan mukaan esimerkiksi David Hume oli tietoteoreettinen metodisti.

Dialektiseen materialismiin liittyviä filosofisia suuntauksia ovat muun muassa strukturalismi, fenomenalismi ja hermeneutiikka. Metodismissa on tieteen tarkoitusperieen ja tavoitteiden suhteen kaksi vastakkaista suhtautumistapaa. Behavioralismi on ajattelutapa, jonka mukaan tärkeintä ei ole itse tieto, vaan tieteelliset toimintamenetelmät. Tieteen ongelmat nähdään tutkimuskäytännöllisinä ongelmina päätöksenteossa. Tämän näkemyksen mukaan tieteilijän on oltava aina joko pääöksentekijä tai hänen neuvonantajansa. Kognitivismi päin vastoin pitää tärkeänä tieteen tavoitteena tutkimuksesta saatua tietoa. Tieteilijää ei nähdä niinkään päätöksentekijänä tai neuvonantajana, vaan pikemminkin tietoa etsivänä henkilönä. Tieteen tarkoitukseksi nähdään olettamien etsiminen, jotta voidaan etsiä tietoa osaksi tieteen maailmankuvaa.