Monacon Grand Prix 1984
Monacon Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 3. kesäkuuta 1984 Monacon katuradalla. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Alain Prost, jolle voitto oli kauden kolmas.
Aika-ajo
muokkaaAika-ajo ajettiin lämpimässä ja osittain aurinkoisessa säässä. Paalupaikan sai Alain Prost ajalla 1.22,661. Aika-ajon näyttävin tapahtuma oli Martin Brundlen auton kaatuminen: Hän ajoi sivuttain kaiteeseen, ja auto menetti molemmat kaiteen puoleiset pyöränsä. Loppumatkan auto kulki kyljellään. Tapauksen vuoksi aika-ajo keskeytettiin 20 minuutiksi, kun rataa siivottiin romuista.[1]
Kilpailu
muokkaaAamusta alkaen Monacossa satoi kaatamalla. Märällä radalla oli vaikea ajaa, ja autot pyörähtelivät pienenkin ajovirheen takia. Kilpailuun lähti 20 autoa, joista 11 keskeytti. Pahiten kävi Patrick Tambaylle, joka mursi jalkansa ajettuaan päin ensimmäisessä startin jälkeisessä kaarteessa pyörähdelleen Derek Warwickin auton takaosaa. Kilpailu keskeytettiin tunnin, yhden minuutin ja seitsemän sekunnin kuluttua lähdöstä, Alain Prost pysäytti 31 kierroksen jälkeen kaikessa rauhassa maalisuoralle. Koska kilpailusta oli ajettu alle 75 prosenttia, pisteet puolitettiin.[2]
Kisan kovimmasta näytöstä vastasi nuori Ayrton Senna. Urallaan sadekelin spesialistina tunnettu Senna lähti vasta 13. lähtöruudusta, mutta nousi rauhallisella ajollaan kilpailussa toiseksi kierroksella 19. Tuolloin hän oli jo puoli minuuttia kilpailua johtaneen Prostin perässä, mutta kuroi 12 kierroksessa eron enää 7,4 sekuntiin.
Tulokset
muokkaaMuuta
muokkaa- Paalupaikka: Alain Prost – 1.22,661
- Nopein kierros: Ayrton Senna – 1.54,334 (kierroksella 24)
- Alain Prostin keskimääräinen nopeus oli vain noin 100 km/h[5]
- Kilpailu keskeytettiin sateen takia, minkä seurauksena pisteet puolitettiin.[6]
- Nigel Mansellin 50:s Grand Prix, ensimmäinen eturivin lähtöruutu (2.) ja ensimmäinen kilpailun johtokierros
- Ayrton Sennan ensimmäinen palkintosija (2.) ja kilpailun nopein kierros
- Tolemanin ja Hartin ensimmäinen palkintosija
- Michelinin 50:s voitto
- Monacon kilpailu näytettiin TV1:ssä selostajana Juha Jokinen. Televisiolähetyksen lisäksi Tänään Sunnuntaina-ohjelmassa oli 40 minuutin mittainen koostelähetys kilpailusta selostajana Raimo Häyrinen.
- Helsingin Sanomat 3.6.1984
Tilanne kuljettajien MM-sarjassa
muokkaaSija | Kuljettaja | Pisteet |
---|---|---|
1 | Alain Prost | 28,5 |
2 | Niki Lauda | 18 |
3 | René Arnoux | 14,5 |
4 | Derek Warwick | 13 |
5 | Elio de Angelis | 12,5 |
6 | Keijo Rosberg | 11 |
7 | Michele Alboreto | 9 |
8 | Patrick Tambay | 7 |
9 | Stefan Bellof | 5 |
10 | Nigel Mansell | 4 |
Ayrton Senna | 4 | |
12 | Eddie Cheever | 3 |
Riccardo Patrese | 3 | |
14 | Martin Brundle | 2 |
Andrea de Cesaris | 2 | |
16 | Thierry Boutsen | 1 |
Lähteet
muokkaa- ↑ Helsingin Sanomat 3.6.1984
- ↑ Ilta-Sanomat 4.6.1984
- ↑ The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
- ↑ Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 29.10.2007.
- ↑ Bridgestone - Wins • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 28.9.2021.
- ↑ Humalaisten häiriköintiä ja traagisia päätöksiä – 13 F1-kisaa, joita ei koskaan ajettu loppuun MTV Uutiset. 12.4.2019. Viitattu 14.4.2019.
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |||||
Radat | Circuit de Monaco (1950, 1955–2019, 2021–) |