Muistomerkki

Muistomerkki on jonkin muistona toimiva objekti. Usein muistomerkin aihe on henkilö, yleisimmin kuollut henkilö tai joku tapahtuma. Yleisiä muistomerkin muotoja ovat maamerkit, kuten patsaat, veistokset, monumentit, suihkulähteet tai jopa kokonaiset puistot tai paikat. Muistomerkki voi syntyä myös spontaanisti ja olla tilapäinen.

Muistomerkkien lajeja

Yleisimpiä muistomerkkejä ovat hautakivet ja muistolaatat. Muistolaatassa voi olla pelkkä teksti, siinä voi olla epitafi tai se voi olla reliefi. Yleisiä muistomerkkejä ovat myös sotamuistomerkit, joita pystytetään sodassa tai sodissa menehtyneiden muistoksi.

Kiistat

Muistomerkkeihin saattaa liittyä ideologisia, poliittisia ja taiteellisia kiistoja. Esimerkiksi Joensuussa sijaitseva Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki paljastettiin vuonna 1879. Siinä Venäjän vaakunan kaksipäinen kotka seisoo maapalloa symboloivan pallon päällä ja graniittijalustaan kiinnitetyssä laatassa lukee: "Alexander II Pielis joen kanava 1874-1879". Muistomerkki tuhottiin räjäyttämällä syksyllä 1917, mutta koottiin löydetyistä jäännöksistä ja pystytettiin uudelleen vuonna 1961.^[1]

Esimerkkejä muistomerkeistä

Armeniassa khatškarit ovat toimineet muistokivinä keskiajalta alkaen.
Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki, 1961(1879), Joensuu.
Taivaskallion ilmatorjuntatykki on Helsingin Käpylän Taivaskalliolla, jossa ilmatorjuntapatteri taisteli vuosina 1939-1944.
Emil Cedercreutz, Pekka-koira, 1934, Kaivopuisto, Helsinki.
Yrjö Lätti, Yrjö Räisäsen (Sasu Punanen) muistomerkki, 1986, Kuopio.
Veteraanikivi paljastettiin Utajärven Veteraanipuistossa vuonna 1991.
Kuoppakaupungin muistolaatta Porissa julkistettiin vuonna 2002.
Herman Joutsen, Raja- ja laatokankarjalaiset sankarivainajat 1990, Joensuu.
Osa Helsingin Alppipuistoa nimettiin Lenininpuistoksi vuonna 1970.
Marja Kanervo, Suomenlinnan vankileirin muistopaikka, 2004.
Tilapäinen muistomerkki. Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyn uhrin muistolle tuotuja kukkia ja kynttilöitä Helsingin rautatieaseman edustalla syksyllä 2016.