Pariisin maailmannäyttely (1900)

Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely (ransk. l’Exposition universelle) oli Pariisissa 15. huhtikuuta – 12. marraskuuta 1900 järjestetty maailmannäyttely. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli Ranskan hallitukselle tappiollinen.

Vuoden 1900 Maailmannäyttelyn suuri sisääntuloportti.

Näyttelyalueen kartta

Näyttely järjestettiin alueella, jonka muodostavat Esplanade des Invalides -niminen puisto Hôtel des Invalidesin edustalla, Champ-de-Mars Eiffel-tornin ympärillä, niiden välissä olevat ranta­kadut Seinen molemmin puolin sekä muut niihin rajoittuvat puistot. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalka­käytävä, trottoir roulant, joka kiersi ympäri näyttely­aluetta. Kolmiosaisessa jalkakäytävässä oli kaksi eri nopeudella kulkevaa kaistaa ja yksi liikkumaton kaista, jolle saattoi koska tahansa siirtyä. Näyttelyä varten Pariisiin rakennettiin varsinaisen näyttely­alueen ulko­puolellekin useita tunnettuja rakennuksia kuten Orsayn rau­tatie­asema, nykyinen taide­museo Musée d’Orsay. Yksi näyttelyn vetonauloista oli taivaankantta esittävä 40-metrinen valaistu pallo Globe Céleste.

Suomen paviljonki

Vuoden 1900 näyttelyssä oli myös niin sanottu ”Kansakuntien katu”, jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja. Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi Persian ja Luxemburgin paviljonkien välissä, kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, pinta-alaltaan vain 400 m². Toisaalta liikkuvan jalkakäytävän ansiosta suuri osa näyttelyvieraista kulki paviljongin ohitse, mikä varmasti kasvatti kävijämäärää. Suomen osaston pääkomissaarina toimi insinööri Robert Runeberg. Paviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. Esillä oli myös Eemil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Robert Stigellin Haaksirikkoiset palkittiin kultamitalilla. Juho Rissanen palkittiin pronssimitalilla. Kuopiolainen Lignell & Piispanen palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.

Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä pääpaino oli siirtynyt enemmän kulttuurin suuntaan ja teollisuus jäi pienemmälle huomiolle. Suomen paviljongissa ei varsinaista teollisuutta ollut laisinkaan, vaan se oli esillä erillisissä teollisuuspalatseissa. Esimerkiksi Arabian posliinit olivat esillä muualla. Suomen Paviljonki voitti näyttelyssä grand prix'n, mutta palkinto ei tullut Suomelle vaan Venäjän näyttelykomissiolle.

Maailmannäyttelyssä suomalaiset palkittiin 11 grand prix'lla, 26 kultamitalilla, 45 hopeamitalilla, 42 pronssimitalilla ja 32 kunniamaininnalla (Mention Honorable).

Samanaikaisesti maailmannäyttelyn kanssa pidettiin Pariisissa myös toiset nykyaikaiset olympialaiset.

Kuvia

• 
  Le Grand Palais ja Aleksanteri III:n silta rakennettiin vuoden 1900 näyttelyyn
• 
  Petit Palais'n pääsisäänkäynti

• Suomen paviljonki
• 
  Suomen paviljonki
• 
  Väripiirustus Le Petit -lehdessä
• 
  Suomalaista henkilökuntaa katolla, jolla myös Emil Wikströmin karhuja
• 
  Sisäänkäynti
• 
  Sisätila ja Ilmarinen kyntää kyisen pellon -fresko
• 
  Maalauksia seinällä
• 
  Veistoksia
• 
  Iris-huone, Gallen-Kallelan ja muiden suunnittelemia käsityöesineitä
• 
  Kalastusnäyttely ja taideteollisuusesineitä
• 
  Metsänhoitonäyttely
• 
  Palkintodiplomi

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely Wikimedia Commonsissa