Parsifal (ooppera)

Parsifal on Richard Wagnerin säveltämä kolminäytöksinen ooppera.

Parsifal
Hermann Hendrichin maalaus Parsifal
Alkuperäinen nimi	Parsifal
Määritelmä	Bühnenweihfestspiel
Säveltäjä	Richard Wagner
Libretto	Richard Wagner
Pohjautuu	Säveltäjän luoma oma kertomus
Tyylilaji	Draama
Kieli	saksa
Kantaesitys	26. heinäkuuta 1882 Bayreuther Festpielhaus, Bayreuth
Aikajana Richard Wagnerin oopperoista
Jumalten tuho / Götterdämmerung Parsifal 1876 1882
Infobox OK

Parsifalin taustaa

Wagnerin idea Parsifalista ajoittuu pitkäperjantaihin vuonna 1857. Libretto oli valmis 1870-luvun lopulla, ja hän sävelsi teoksen saman tien.

Wagner loi Parsifalista oman kertomuksensa, johon hän yhdisteli aineistoa kolmesta eri teoksesta. Ensimmäinen niistä oli Chrétien de Troyesin Percival le Galois'tai Contes de Grail (vuodelta 1190), toinen Wolfram von Eschenbachin. Kolmas oli 1300-luvulta oleva Mabinogion-niminen käsikirjoitus.

Kristikunnan arvoikkaimmat reliikit, Graalin malja ja Longinuksen keihäs ovat Graalin veljeskunnan hallussa. Longinus puhkaisi keihäällä Jeesuksen kyljen ristillä ja Josef Arimatialainen otti Graalin maljaan Jeesuksen veren.

Kuningas Titurel rakennutti Montsalvatin linnan vuoristoon maurien asuttaman Espanjan rajalle. Linnassa reliikkejä vartioi Graalin veljeskunta. Veljeskunnasta on häädetty pois Klingsor, joka vannoo saavansa keihään ja Graalin maljan itselleen. Klingsor rakentaa lähistölle oman linnansa maagisine puutarhoineen turmellakseen veljeskunnan ritareita.

Kundry viettelee Titurelin pojan Amfortasin maagisessa puutarhassa. Pyhä keihäs putoaa Amfortasin kädestä, haavoittaa häntä ja siirtyy Klingsorille.

Amfortasin haava ei parannu ja veljeskunnan toiminta lamaantuu. Graalin mystinen ääni ilmoittaa Amfortasille, että vain keihään kosketus voi parantaa haavan, ja että keihään saa takaisin vain ”myötätunnon avulla ymmärtävä puhdas houkka”.

Parsifalin hahmoissa on paljon symboliikkaa: Parsifal henkilöityy kristinuskoon ja Klingsor pakanuuteen. Kundry on naispuolinen Ahasverus – vaeltava juutalainen tai julma Herodias. Kundryn rooli on kaksijakoinen: hän etsii anteeksiantoa palvelemalla Graalin ritareita, mutta toisaalta Klingsor pystyy kirouksen avulla palauttamaan hänet koska tahansa maagiseen puutarhaan viettelijättäreksi. Edda-saagassa esiintyy Gundryggja-niminen valkyria, jonka nimeen Kundryn nimi viittaa.

Parsifal-teoksen historiaa

Parsifal on kolminäytöksinen Bühnenweihfestspiel, eli juhlanäyttämöesitys (voidaan kääntää myös näyttämön vihkimisjuhlanäytökseksi). Richard Wagner sävelsi Parsifalin Bayreuth Festspielhausia varten, ottaen tarkasti huomioon sen erinomaisen akustiikan. Alun perin Parsifalia oli lupa esittää vain Bayreuthissa; teoksella oli 30 vuoden esityskielto muualla. Muutamia yksityisesityksiä lukuun ottamatta ensimmäinen Bayreuthin ulkopuolinen esitys oli 24. joulukuuta 1903 Metropolitan Opera Housessa. Winifred Wagner yritti vaikuttaa Adolf Hitlerin kautta, jotta Bayreuther Festpielhaus saisi Parsifalin yksinoikeuden takaisin.

Hahmot

Pääroolit

• Parsifal – tenori
• Kundry – sopraano
• Gurnemanz, Graalin vanha ritari – basso
• Klingsor, Velho – basso
• Amfortas, "Titurelin poika ja Graalin kuningaskunnan hallitsija – baritoni

Sivuroolit

• Titurel, entinen hallitsija – basso
• Ensimmäinen ritari – tenori
• Toinen ritari – basso
• Neljä seuralaista – kaksi sopraanoa, kaksi tenoria
• Kuusi Klingsorin kukkaisneitoa – viisi sopraanoa, yksi altto
• Ääni taivaasta – altto

Ensi-iltamiehitys

Kapellimestari – Hermann Levi

• Parsifal – Hermann Winkelmann
• Kundry – Amalia Materna
• Gurnemanz – Emil Scaria
• Klingsor – Karl Hill
• Amfortas – Theodor Reichman
• Titurel – August Kindermann
• Ensimmäinen ritari – Anton Fuch
• Toinen ritari – Eugen Stumpf
• Neljä seuralaista – kaksi sopraanoa Hermine Galfy ja Mathilde Keil, kaksi tenoria

Max Mikorey ja Adolf von Hübbenet

• Kuusi Klingsorin kukkaisneitoa – Pauline Horson, Johanna Meta, Carrie Pringle, Johanna André, Hermine Galfy, Luise Belce
• Ääni taivaasta – Sophie Dompierre

Tapahtumapaikka ja -aika ja oopperan kesto

• Aika: 1000-luku
• Paikka: Pyhän Graalin linnassa Montsalvatissa ja läheisessä Klingsorin lumotussa linnassa ja puutarhassa
• Kesto I Näytös 110 min, II Näytös 65 min, III Näytös 75 min. Yht. n. 4h 15min.

Lyhyt juoniseloste

VORSPIEL

Parsifalin alkusoitto perustuu kolmeen koko teoksen läpi kuultavaan motiiviin: Ehtoollisen, Graalin ja Uskon Motiivit. Motiivien kautta Wagner peilaa Graalin veljeskunnan uskonnollisia velvollisuuksia ja Amfortaksen aiheuttamaa onnettomuutta.

I Näytös

Gurnemanz istuu suuren puun juurella kaksi nuorta ritaria mukanaan. Linnasta kuuluu ehtoollismusiikki, ja kaikki kolme polvistuvat. Riivattu nainen, Kundry, saapuu villisti ratsastaen ja ojentaa pienen kristallipullon Gurnemanzille annettavaksi Amfortakselle. Ritarit epäilevät Kundryn olevan ilkeä ja veljeskuntaa vastaan, mutta Gurnemaz kertoo tämän auttaneen heitä suuresti – minkä Kundry itse kuitenkin kiistää.

Gurnemanz kertoo Pyhästä keihäästä O wunden-wundervoller heiliger Speer! (Ihmehaavan pyhä keihäs) ja siihen liittyvästä historiasta. Amfortas tuodaan kylpemään. Gurnemanz kertoo Durch mitleid wissend, der reine Tor; harre sein' den ich erkor (myötätunnon avulla ymmärtävä puhdas houkka, odota sitä, jonka olen valinnut).

Lammelta kuuluu hälinää, jonka syyksi paljastuu ammuttu joutsen. Veljeskunnan pyhä eläin tuodaan nuolen lävistämänä Gurnemanzille, ja Parsifal seuraa ritarien ympäröimänä. Nuhtelujen jälkeen, Gurnemanzin vakuututtua Parsifalin viattomuudesta ja tietämättömyydestä hän kyselee kuka nuorukainen on. Parsifal ei tiedä nimeään eikä omaisiaan. Gurnemanz toivoo Parsifalin olevan kauan odotettu "puhdas houkka". Kundry kertoo Parsifalin isän Gamuretin kuolleen taistelussa ja hänen äitinsä Herzeleiden (Sydänsuru) kuolleen suruun. Parsifal on hyökätä Kundryn kimppuun kuultuaan äitinsä kuolemasta ja Gurnemaz joutuu torumaan häntä jälleen. Gurnemanz kutsuu Parsifalin seuraamaan Graalin paljastuksen pyhää toimitusta linnaan Wer ist der Gral? (Kuka on Graal?) kysyy tietämätön Parsifal.

Näyttämökuva vaihtuu välisoiton aikana temppeliksi. Saliin saapuu ritareita puoliympyrään. Amfortas kannetaan sisälle, ja palvelijat tuovat peitetyn Graalin temppelin keskelle.

Titurel pyytää Amfortasta suorittamaan pyhän tehtävän – paljastamaan Graalin. Amfortasta kiduttaa hänen syntinsä, ja hän kieltäytyy ensin, mutta lopulta hän paljastaa Graalin. Kirkas valonsäde osuu pyhään astiaan. Rituaali on ohi, kuningas kannettu pois ja ritarit poistuneet temppelistä. Gurnemanz kysyy: Weisst du, was du sahst? (Tiedätkö mitä näit?), Parsifal pudistaa päätään. Gurnemanz on pettynyt, koska Parsifal ei ollutkaan ' puhdas houkka' ja avaa oven ajaakseen Parsifalin tiehensä. Taivaallinen ääni toistaa Durch mitleid wissend, der reine Tor.

II Näytös

Näytös alkaa Klingsorin, Lumouksen ja Katumuksen Motiiveilla. Klingsor tarkkailee ympäristöä ja kaikkea mikä lähestyy linnaa. Hän kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. Kundry tietää tehtävänsä: hänen on tuhottava Parsifal. Klingsor seuraa Parsifalin ja omien ritariensa taistelua. Parsifal selviää voittajana. Seuraavaksi ansaksi Klingsor lähettää Kukkaistytöt. Hekään eivät onnistu, ja pian kuuluu Kundryn ääni: Parsifal! Weile! (Parsifal, odota). Vaellusvuosinaan kukaan ei ollut kutsunut häntä tällä unohtuneella nimellä. Kundry kertoo tarinan sekä Gamuretin että Herzeleiden kuolemista ja lopuksi painaa suudelman Parsifalin huulille. Suudelman vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuo Parsifalille muistot Graalin linnasta, Amfortaksen haavan ja kärsimykset. Parsifal tuntee Amfortaksen kivun itsessään ja muistelee Graalia. Amfortas! – Die Wunde! – Die Wunde! (Amforta! – Haava! – Haava!)

Parsifal työntää Kundryn luotaan. Kundry yrittää saada Parsifalia pelastamaan itsensä omilla ehdoillaan ja kertoo kirouksensa syyn: hän nauroi nähdessään Kristuksen ristillä. Parsifal sanoo pystyvänsä pelastamaan, muttei sillä tavalla kuin Kundry haluaisi. Kundry pyytää viettämään hetken sylissään, mutta Parsifal torjuu yhä Kundryn.

Kundry raivoissaan kutsuu Klingsoria apuun. Klingsor ilmestyy linnan muurille Pyhä Keihäs kädessään ja sinkoaa sen Parsifaliin. Keihäs jää ilmaan Parsifalin yläpuolelle ja Parsifalin tehtyä ristinmerkin linna ja puutarha raunioituvat. Parsifal kutsuu Kundrya ja sanoo, mistä hänet löytää ja lähtee etsimään tietä Graalin linnaan. Nyt Parsifal tietää tehtävänsä ja velvollisuutensa.

III Näytös

Muutamia vuosia myöhemmin pitkäperjantaina Gurnemanz on edelleen vartiossa Graalin mailla. Kundry makaa maassa hänen vieressään ja näkee ensin lähestyvän mustan ritarin. Gurnemanzille tulija on pyhään paikkaan pyhänä päivänä tuleva aseellinen tunkeutuja. Ritari on hiljaa ja nyökkää vain Gurnemanzin kyselyihin ja istuutuu.

Ritari nousee, iskee kantamansa Pyhän Keihään maahan Gurnemanzin eteen ja riisuu varusteensa. Gurnemanz tunnistaa tulijan, ja hänen kasvoilleen tulee hämmästys ja liikutus tunnistaessaan myös aseen.

Gurnemanz kertoo Titurelin kuolleen ja sanoo, että Parsifalin täytyisi virkistäytyä pyhässä lähteessä. Kundry pesee Parsifalin jalat, voitelee ne ja lopuksi kuivattaa ne omilla hiuksillaan. Gurnemanz tyhjentää voidepullon sisällön Parsifalin päähän ja voitelee hänet Graalin ritareiden kuninkaaksi. Ensimmäisenä tehtävänään Parsifal ottaa lähteestä vettä ja kastaa sillä Kundryn sekä suutelee tätä kevyesti otsalle. Koko luomakunta on kauneimmillaan ja orkesterista soi Wagnerin kaunein säveltunnelataus, Pitkäperjantain Lumous.

Linnassa Titurelin paarit ovat katafalkilla Amfortaksen istuimen lähellä. Parsifal lähestyy Amfortasta hiljaa ja koskettaa haavaa Keihään terällä, ja haava parantuu. Parsifal paljastaa Graalin, ja se säteilee valoa kaikkialle. Parsifal siunaa ritarit Graalilla ja valkoisen kyyhkysen leijuessa hänen päänsä päällä. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja kuolee anteeksiannettuna.

Kirjallisuutta

• Asikainen, Pekka: Tilaksi avartuu aika. Wagnerin Parsifal. Helsinki: Pekka Asikainen, 2006. ISBN 952-92-0317-9
• Kuuskoski, Martti-Tapio: Parsifal ja Richard Wagnerin rakkauden filosofia. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2005. ISBN 952-91-8496-4 Google Books.

Aiheesta muualla

• Parsifal partituuri
• Parsifal libretto (Arkistoitu – Internet Archive)