Personal trainer

Personal trainer on liikunta-alan ammattinimeke, joka vastaa henkilökohtaista kunto-ohjaajaa. Personal trainer -nimikkeelle synonyymejä ovat muun muassa henkilökohtainen valmentaja, kunto-ohjaaja, omavalmentaja ja yksilöohjaaja.

Yleisimmin personal trainerit työskentelevät liikunta- ja kuntokeskuksen yhteydessä tarjoten palvelujaan keskuksen jäsenille, mutta alunperin henkilökohtainen valmentaja on tarkoittanut nimensä mukaisesti henkilökohtaista valmentajaa joka asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden mukaan ohjaa ja valmentaa asiakasta hänen kotiympäristössään, työpaikalla tai harrastuspaikalla, kuten urheilukentällä tai muulla ulkoliikuntapaikalla. Yhä useammin personal trainerin löytää myös muunlaisista toimintaympäristöistä, kuten osana työterveyshuollon ennakoivaa terveydenhuoltoa. Personal trainer toimii lähtökohtaisesti henkilökohtaisena valmentajana, ohjaten asiakastaan kohti parempia terveystottumuksia. Asiakkaan tavoite määrittää personal trainerin työnkuvaa. Se voikin vaihdella pitkäjännitteisestä elintapojen muutosprosessin tukemisesta lihasmassan kasvattamiseen tähtäävään intensiiviseen kuntosalivalmennukseen. Useimmat personal trainerit ovat erikoistuneet ohjaamaan tietynlaisia asiakasryhmiä, kuten painonpudottajia, kuntourheilijoita tai vaikkapa fitness-lajeissa kilpailemaan tähtääviä asiakkaita.

Koulutus ja sertifikaatit

Personal trainer ei ole suojattu ammattinimike Suomessa. Personal trainer voi olla koulutustaustaltaan esimerkiksi fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja, tai hän on voinut suorittaa personal trainer -koulutuksen. Kuitenkin kuka tahansa voi käyttää itsestään personal trainer -nimikettä.

Eurooppalainen yhteisjärjestö EuropeActive (ennen European Health and Fitness Association EHFA) on laatinut personal trainer -koulutukselle eurooppalaiset laatustandardit. Standardien mukaisen koulutuksen käyneet personal trainerit ovat EREPS-rekisterissä. ^[1]

Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY hallinnoi personal trainereita kouluttavien koulutusorganisaatioiden auktorisointia. Koulutustahon auktorisointiprosessi on kuvattu yhdistyksen internet-sivuilla. SKY hallinnoi myös auktorisoitujen personal trainereiden rekisteriä ja toimii personal trainer -koulutustoiminnan asiantuntijaorganisaationa Suomessa. ^[2]

Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan koulutustausta ja luotettavat sertifikaatit ennustavat personal trainerin tietotaitoa paremmin kuin kokemusvuodet kentällä.^[3] Parhaiten tutkimuksessa menestyivät ne, joilla oli joko National Strength and Conditioning Associationin (NSCA) tai American College of Sports Medicinen (ASCM) sertifioima koulutus. Yhdysvalloissa, personal trainer -koulutusten laatua valvoo ja koulutustahoja akkreditoi National Commission for Certifying Agencies (NCCA), samaan tapaan kuin EHFA valvoo ja akkreditoi koulutustahoja EU:ssa ja SKY:n hallinnoima Auktorisoitu Personal trainer -rekisteri Suomessa.

Personal training Suomessa

Suomessa personal trainer toimintaa ja koulutustaloja auktorisoi Auktorisoitu Personal trainer -rekisteri, jota hallinnoi Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten Yhdistys SKY ry. Auktorisoidun koulutuksen sisältövaatimukset pohjaavat eurooppalaiseen European Quality Frameworkin tason 4 (EQF4 Personal trainer) sisältövaatimuksiin. Suomalaisen Auktorisoidun personal trainer koulutuksen minimisisältövaatimus on yhteensä 640 tunnin suuruinen oppikokonaisuus^[4].

Auktorisointi on rekisteriin kuuluville koulutustaloille jatkuva prosessi, minkä avulla varmistetaan koulutuksen taso. Jokainen koulutustalo on velvollinen todistamaan tämän auditointilautakunnalle, joka toinen vuosi.

Personal training hyödyttää asiakasta

Personal trainingin hyötyä asiakkaalle on tutkittu kahdessa kokeellisessa, satunnaistetussa tutkimuksessa.^[5]^[6]

Ensimmäisessä tutkimuksessa tulos penkkipunnerruksessa parani personal trainerin ohjauksessa 22 %, omatoimisesti 15 %. Jalkakyykyssä parannus oli 33 % ja 25 %, samassa järjestyksessä. Kyykkyhypyssä eroa ryhmien välillä ei ollut (mitattiin 10 toiston sarjana 30 % jalkakyykyn maksimista (1RM)). Voimakestävyys penkkipunnerruksessa (80 % penkkipunnerruksen 1RM) parani molemmissa ryhmissä. Kehon rasvattomassa massassa tai rasvaprosentissa ei ollut eroa ryhmien välillä.^[5]

Toisessa tutkimuksessa personal trainerin ohjaamat miehet lisäsivät lihasmassaa keskimäärin 1,3 kg, verrokkiryhmässä lihasmassa ei lisääntynyt ollenkaan. Kehonkoostumuksen mittaukseen käytettiin kaksienergista röntgensädeabsorptiometriaa eli DXA:a. Personal trainerin ohjauksessa tulos penkkipunnerruksessa parani 44 %:lla, omatoimisesti 19 %:lla. Ponnistusvoima parani personal trainerin ohjauksessa 6 %, omatoimisesti parannus jäi alle yhden prosentin. Personal trainerin avulla maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) parani 7 %, omatoimisesti harjoitelleilla se heikkeni 3 %. Jalkaprässissä tulos parani personal trainerin ohjauksessa 38 %:lla ja omatoimisesti 25 %:lla. Eroa oli myös siinä, kuinka moni yleensäkään onnistui parantamaan tuloksiaan. Siinä missä personal trainerin ohjaamista miehistä kaikki paransivat jossain määrin tulostaan jalkaprässissä, tuli kehitystä omatoimisesti harjoitelleista alle neljällä viidestä. Penkkipunnerruksessa ja ponnistusvoimassa trendi oli sama, mutta ero ryhmien välillä oli suurempi personal trainingin hyväksi.^[6]

Palkkaus

Personal trainerin ansiotulot vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka hän on työllistynyt. Personal trainer voi työllistyä esimerkiksi itsenäisenä ammatinharjoittajana tai työsuhteessa liikunta- tai kuntokeskuksen kanssa. Nykyaikana myös osuuskuntapohjaiset laskutuspalvelut mahdollistavat personal trainerille yrittäjämäisen työskentelymallin. Palkkavertailun mukaan personal trainerin keskipalkka Suomessa on 2 425 euroa.

Lähteet

↑ EuropeActive:n kotisivut ehfa-standards.eu. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
↑ Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n internetisivut apt-personaltrainer.fi. 6.2.2018.
↑ Malek MH, Nalbone DP, Berger DE, Coburn JW. (2002). Importance of health science education for personal fitness trainers. J Strength Cond Res. 2002 Feb;16(1):19-24. PMID: 11834102.
↑ APT Koulutus - APT – Auktorisoitu Personal Trainer apt-personaltrainer.fi. Arkistoitu 4.2.2020. Viitattu 4.2.2020.
↑ ^a ^b Mazzetti SA, Kraemer WJ, Volek JS, Duncan ND, Ratamess NA, Gómez AL, Newton RU, Häkkinen K, Fleck SJ. (2000). The influence of direct supervision of resistance training on strength performance. Med Sci Sports Exerc. 2000 Jun;32(6):1175-84. PMID: 10862549.
↑ ^a ^b Storer TW, Dolezal BA, Berenc M, Timmins JE, Cooper CB. (2014). Effect of Supervised, Periodized Exercise Training versus Self-Directed Training on Lean Body Mass and other Fitness Variables in Health Club Members. J Strength Cond Res. 2014 Jan 3. [Epub ahead of print]. PMID: 24276303.

[1] EuropeActive:n kotisivut ehfa-standards.eu. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.

[2] Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n internetisivut apt-personaltrainer.fi. 6.2.2018.

[3] Malek MH, Nalbone DP, Berger DE, Coburn JW. (2002). Importance of health science education for personal fitness trainers. J Strength Cond Res. 2002 Feb;16(1):19-24. PMID: 11834102.

[4] APT Koulutus - APT – Auktorisoitu Personal Trainer apt-personaltrainer.fi. Arkistoitu 4.2.2020. Viitattu 4.2.2020.

[:0-5] Mazzetti SA, Kraemer WJ, Volek JS, Duncan ND, Ratamess NA, Gómez AL, Newton RU, Häkkinen K, Fleck SJ. (2000). The influence of direct supervision of resistance training on strength performance. Med Sci Sports Exerc. 2000 Jun;32(6):1175-84. PMID: 10862549.

[:1-6] Storer TW, Dolezal BA, Berenc M, Timmins JE, Cooper CB. (2014). Effect of Supervised, Periodized Exercise Training versus Self-Directed Training on Lean Body Mass and other Fitness Variables in Health Club Members. J Strength Cond Res. 2014 Jan 3. [Epub ahead of print]. PMID: 24276303.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]