Perustuslakivaliokunta
Perustuslakivaliokunta (PeV) on Suomen eduskunnan pysyvä erikoisvaliokunta, jonka arvioi sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuutta ja suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Kaikki perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat kansanedustajia.[2][3]
 | |
| Rooli | Valiokunta |
|---|---|
| Valiokunta | |
| Puheenjohtaja | Heikki Vestman[1] |
| Valiokunnan sihteeri | Mikael Koillinen |
| Puolueet | |
| Hallinto | |
| Sijainti |
Perustuslakivaliokunta 00102 Eduskunta |
| Verkkosivusto | |
| Valiokunnan sivut | |
Tehtävät ja toiminta
muokkaaPerustuslakivaliokunnasta tuli pysyvä lakimääräinen valiokunta vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.[4]
Suomalaisessa järjestelmässä kansanedustajista koostuvalla perustuslakivaliokunnalla on ensisijainen tehtävä valvoa lakien perustuslainmukaisuutta.[5] Valiokunnan valvontatehtävästä säädetään Suomen perustuslain 74 §:ssä: "Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin."[6] Perustuslakivaliokunta toteuttaa siis perustuslain ennakkovalvontaa. Jälkikäteinen tuomioistuinvalvonta (PL 106 §) on perustuslakivaliokunnan tehtävään nähden toissijaista ja täydentävää.[5]
Toimialue
muokkaaPerustuslakivaliokunta valmistelee perustuslakeja tai niiden kanssa läheisessä yhteydessä olevien lakien säätämistä tai muuttamista koskevat lainsäädäntöasiat.[2][3] Se valmistelee myös Ahvenanmaan itsehallintoa ja saamelaisia koskevat asiat.[3]
Jos eduskunnassa tehdään ministerisyytealoite, perustuslakivaliokunta tekee alustavan harkinnan siitä, onko asianomainen ministeri menetellyt lainvastaisesti. Perustuslakivaliokunta valmistelee myös kysymyksen kansanedustajan syytteeseenpanosta ja välikysymyksestä, jos se tarvitsee valmistelua ennen eduskuntakäsittelyä.[2] Lisäksi perustuslakivaliokunta käsittelee esimerkiksi oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset sekä hallituksen toimenpidekertomuksen.[3]
Perustuslakivaliokunta valmistelee ja hyväksyy mietintöjä eduskunnan täysistuntoa varten. Mietintöjä annetaan hallituksen lakiehdotuksista, kansanedustajien ja kansalaisten lakialoitteista sekä hallituksen eduskunnalle antamista kertomuksista.[2]
Perustuslakivaliokunnan tulee myös antaa toisen valiokunnan tai eduskunnan täysistunnon pyynnöstä lausuntoja, jotka ovat kirjallisia kannanottoja valmisteltavasta asiasta. Lausuntoja pyydetään enimmäkseen lakihankkeista, joiden suhde perustuslakiin ei ole kiistaton.[2]
Päätöksenteon käytännöt
muokkaaPerustuslakivaliokunnan toiminta nojaa vahvasti kirjoittamattomiin käytäntöihin, joista kaikkein keskeisimpänä on pidetty sitä, että valiokunnan päätöksenteko perustuu oikeudelliseen harkintaan puoluepoliittisen harkinnan sijaan. Erityisesti hallituksen ja opposition vastakkainasettelu on haluttu jättää perustuslakivaliokunnan päätöksenteon ulkopuolelle.[5]
Muista valiokunnista poiketen perustuslakivaliokunnan toiminta perustuu yksimieliseen päätöksentekoon. Yksimielisyyteen perustuva toiminta poikkeaa myös tuomioistuimista, joissa kukin jäsen esittää oman tulkintansa ratkaistavasta asiasta.[5]
Perustuslakivaliokunta kuulee valmistelutyönsä aikana lähes poikkeuksetta valtiosääntöoikeuden ja asiasta riippuen myös muiden oikeudenalojen asiantuntijoita.[2]
Keskustelu valiokunnan roolista
muokkaaSuomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakikontrolli tapahtuu suurimmaksi osaksi parlamentaarisen perustuslakivaliokunnan harjoittamalla ennakkovalvonnalla. Kansainvälisesti yleisin järjestely perustuslakikontrollin osalta on perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta perustuslakituomioistuimen tai maan ylimmän oikeuden taholta. Sen sijaan esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Alankomaissa tai Ruotsissa ei ole lainkaan perustuslakikontrollia parlamentaarisen itsemääräämisoikeuden myötä. Alankomaissa Raad van State ja Ruotsissa Lagrådet harjoittavat perustuslain ennakkovalvontaa, mutta niiden lausunnot eivät sido maiden parlamentteja samalla tavalla kuin perustuslakivaliokunta eduskuntaa.[7][8][9]
Politiikan rooli päätöksenteossa ja valiokunnan mahdollinen politisoituminen
muokkaaPerustuslakivaliokunnan toimintaa ohjaava periaate puoluepoliittisen harkinnan poissulkemisesta on herättänyt jatkuvaa keskustelua siitä, missä määrin periaate toteutuu ja missä määrin politiikka tosiasiallisesti vaikuttaa valiokunnan toimintaan. Perustuslakivaliokunnan mahdollista politisoitumista on pidetty keskeisenä uhkana nykyisen järjestelmän uskottavuudelle.[5]
Oikeustieteen tohtori Maija Dahlbergin mukaan politiikan vaikutusta perustuslain tulkintaan on turha kiistää. Dahlbergin mukaan perustuslainmukaisuuden arvioinnissa ratkaistaan tosiasiallisesti poliittinen kiista: voiko lainsäätäjä säätää tietyntyyppisen lain vai ei. Mikäli valiokunta päättää esityksen olevan perustuslain vastainen, on se usein tosiasiallinen este lakihankkeen etenemiselle, koska poikkeuslain säätäminen tai perustuslain muuttaminen vaatii suurta määräenemmistöä eduskunnan äänistä.[5]
Valiokunnan korvaaminen perustuslakituomioistuimella
muokkaaValtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on pitänyt kansanedustajien roolia säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tulkitsijoina ongelmallisena ja peräänkuuluttanut sen tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuinta. Myös Eero Heinäluoma näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.[10] Perustuslakiasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti esitykseen erityisestä perustuslakituomioistuimesta.[11]
Vuoden 2018 kaikille kansanedustajille tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia kansanedustajista säilyttäisi perustuslakivaliokunnan ja vain 9 prosenttia haluaisi perustuslakituomioistuimen Suomeen. Perustuslakivaliokuntaa tukivat yksimielisesti keskustan, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat. Lännen Median kyselyyn vastasi 108 kansanedustajaa.[12]
Vuonna 2018 presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta.[13] Oikeusministeriö tilasi selvityksen perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista marraskuussa 2018[14] ja se valmistui toukokuussa 2019.[15] Selvityksen mukaan ei ole nähtävissä aihetta muuttaa perustuslain säännöksiä eduskuntaa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa, vaalijärjestelmää, perusoikeuksia tai perustuslain noudattamisen valvontaa koskevilta osin. Myöskään perustuslain yksittäisten säännösten muutoksille ei selvityksen mukaan näyttäisi olevan painavaa syytä. Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén.[16]
Korkeimpien oikeuksien konsultointi
muokkaaNiinistö sanoi vuonna 2020 kannattavansa KKO:n ja KHO:n entisten presidenttien ajatusta korkeimpien oikeuksien yhteisestä erityisjaostosta, jolta perustuslakivaliokunta voisi halutessaan saada arvion laista. Esitystä edelsi kohu valiokunnan politisoitumisesta.[17] Professori Jukka Kekkonen katsoi ehdotuksen tuovan juridisesti vahvan ja tasapainoisen arvion, joka voisi auttaa hankalimmissa tilanteissa.[18]
Perustuslain 77. pykälä antaa presidentille mahdollisuuden hankkia laista lausunto korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta ennen lain vahvistamista.[19]
Valiokunnan kuulemat asiantuntijat
muokkaaOikeudellisessa harkinnassa poliitikkoja auttavat sekä valiokuntaneuvokset että valiokunnassa kuultavat oikeudelliset asiantuntijat. Vakiintunutta asiantuntijainstituutiota voi pitää perustuslakivaliokunnan tosiasiallisesti kiinteänä apuvälineenä, vaikkei se sitä muodollisesti ole.[2]
Perustuslakivaliokunta muodostaa lausuntonsa asiantuntijakuulemistensa perusteella, ja valtiosääntöasiantuntijoiden rooli on tulkinnoissa merkittävä. Viimeisin perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa ei ole käytetty asiantuntijoita, on vuodelta 1961.[20] Asiantuntijoiden tehtävänä on paikallistaa mahdolliset perustuslakiongelmat, varmistaa valiokunnan kannanottojen valtiosääntöoikeudellinen vakuuttavuus, osoittaa oikeudelliset rajat lainsäätäjän harkinnalle sekä antaa tietoa valiokunnan tulkintakäytännöstä ja muusta oikeudellisesti relevantista materiaalista.[21]
Perustuslakivaliokunta käyttää neljänlaisia asiantuntijoita: käsitellyn lakiehdotuksen valmistelusta vastaavia virkamiehiä, valtiosääntöongelmiin erikoistuneita asiantuntijoita (tyypillisesti yliopiston professoreita tai muita tutkijoita), sekä harvemmin intressiasiantuntijoita eli edunvalvontatahojen edustajia. Lisäksi valiokunta voi joissakin tapauksissa kuulla myös muiden alojen erityisasiantuntijoita sen ollessa tarpeen mahdollisten valtiosääntöongelmien tarkastelun kannalta; esimerkiksi maakunta- ja soteuudistuksen osalta valiokunta kuuli sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita.lähde?
Professori Matti Wibergin vuosien 1945–2002 valtiopäiviä koskevan tarkastelun mukaan asiantuntijuudet ovat vahvasti kasautuneet muutamille asiantuntijoille. Tarkasteltujen valtiopäivien aikana valiokunta antoi 824 lausuntoa, joita varten sai 5 233 asiantuntijalausuntoa 1 223 eri henkilöltä. Kolme eniten käytettyä asiantuntijaa olivat valtiosääntöoikeuden professorit Mikael Hidén, Ilkka Saraviita ja Antero Jyränki, jotka antoivat 1 218 asiantuntijalausuntoa eli 23,3 % kaikista valiokunnan asiantuntijalausunnoista.[20] Eduskunnassa kolmikolle annettiin lempinimet Tupu, Hupu ja Lupu.[22][23]
Vuoden 2015 alkaneen eduskuntakauden osalta (kesään 2018 saakka) valiokunnan eniten käytetyimmät asiantuntijat olivat professorit Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, Olli Mäenpää, Veli-Pekka Viljanen ja Mikael Hidén.[24]
Perustuslakivaliokunta poikkeaa harvoin kuultujen valtiosääntöasiantuntijoiden esittämistä lausunnoista, mikäli he ovat asiasta kaikki keskenään samanmielisiä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1987 valiokunta kannatti presidentin suoraan kansanvaaliin siirtymistä vastoin asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä kantaa.[25]
Arvostelua valiokunnan päätöksiä kohtaan
muokkaaHelsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukan mukaan perustuslakivaliokunta näyttää kieltävän terveydenhoitokulujen kasvun rajoittamisen tasolle 0,9 %/vuosi, kutsuen sitä riittämättömäksi perustuslakiin vedoten. Luukka ihmettelee, miksi juuri tuo taso on riittämätön ja voitaisiinko samaan päätyä, jos terveysmenoihin käytettäisiinkin jo nyt 10 miljardia euroa enemmän tai vähemmän, ja miksi perustuslakiasiantuntijat olisivat oikein taho päättämään julkisten varojen käytöstä.[26]
Koronaviruspandemian aikana jotkut arvostelivat perustuslakivaliokuntaan nojaavan järjestelmän hidastavan tarpeellisten koronatoimien käyttöönottoa Suomessa. Valiokunta arvioi tuolloin viikosta toiseen, olivatko hallituksen esittämät rajoitukset oikeasuhtaisia ja välttämättömiä.[27]
Valiokunnan jäsenet
muokkaaPerustuslakivaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa.
Jäsenet vaalikaudella 2023-2027
muokkaaValiokunnan puheenjohtajat ja sihteerit
muokkaaPerustuslakivaliokunnan puheenjohtajatmuokkaaValiokunnan puheenjohtajuus oli perinteisesti kokoomuksen mandaattia[20]: eduskuntaryhmällä on ollut valiokunnan puheenjohtajuus yhteensä 85 vuoden osalta, joista yli 70 vuotta peräkkäin (1940–2011). |
Perustuslakivaliokunnan sihteeritmuokkaaPerustuslakivaliokunnan roolin vuoksi sihteerinä työskentelevä valiokuntaneuvos on yksi eduskunnan tärkeimpiä virkoja.[2] Perustuslakivaliokunnan sihteerinä on yleensä ollut sitoutumaton porvari tai keskustan mandaatilla tehtävään valittu henkilö.[20]
|
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Perustuslakivaliokunta www.eduskunta.fi. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Oikeustiede:eduskunnan perustuslakivaliokunta – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 22.9.2024. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”:1” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ a b c d Perustuslakivaliokunta www.eduskunta.fi. Viitattu 22.9.2024.
- ↑ Hidén, Mikael & Honka-Hallila, Helena: Miten eduskunta toimii, s. 166. Helsinki: Suomen eduskunta, 2006. ISBN 951-37-4546-5
- ↑ a b c d e f Maija Dahlberg: Politiikan vaikutus perustuslain tulkintaan – esimerkkinä lakien ennakollinen perustuslainmukaisuuden valvonta perustuslakivaliokunnassa. Lakimies, 13.6.2024, 122. vsk, nro 3-4, s. 364–387. ISSN 2953-9919 Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 12.11.2022. Viitattu 5.7.2019.
- ↑ [1] (Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen pohti perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja. Tutkijoiden ja kansanedustajien Tutkas-seuran seminaari 1.12.2015.): ”Perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja”. 2015-12-02.
- ↑ Jurgen de Poorter: Constitutional Review in the Netherlands: A Joint Responsibility. Utrecht Law Review, 25.3.2013, nro 2, s. 89–105. doi:10.18352/ulr.229 ISSN 1871-515X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Andrea Iossa: Constitutional Law – Introduction to Swedish Law[vanhentunut linkki], s. 27
- ↑ Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita Yle 5.2.2014.
- ↑ Perustuslakiasiantuntijat karsastavat perustuslakituomioistuimen perustamista Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2019.
- ↑ Orpon ehdottama perustuslakituomioistuin ei saa kannatusta kansanedustajilta satakunnankansa.fi. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ KSML: Perustuslakituomioistuin saa tukea Niinistöltä Yle Uutiset. 14.1.2018.
- ↑ Perustuslain toimivuudesta tehdään selvitys, jonka laatii emeritusprofessori Mikael Hidén LS24. 28.11.2018. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Selvitys: Perustuslain muuttamiseen ei ole tarvetta Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Mikael Hidén: Selvitys perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista julkaisut.valtioneuvosto.fi. 15.5.2019. Viitattu 30.6.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Presidentti Niinistö HS:lle: Toivon ja kannustan, että perustuslakivaliokuntaan palautetaan ”asiallinen ja kunnioittava” henki Helsingin Sanomat. 9.12.2020.
- ↑ Suomen perustuslakikontrolli on luotu muutosten jarruksi, mutta se ei ole syy korona-ajan lainsäädäntösotkuihin, sanoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
- ↑ Lain vahvistaminen finlex.fi. Arkistoitu 12.11.2022. Viitattu 5.11.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Matti Wiberg: Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana. Lakimies 101 (2003) : 6, 3. artikkeli, 2003. Helsinki : Suomalainen lakimiesyhdistys. ISSN 0023-7353 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Veli-Pekka Viljanen: Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017
- ↑ Asiantuntijapuolue. Suomen Kuvalehti, 21.4.1995, s. 36. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Jukka Tarkka: Jukka Tarkka: Kolumni: Perustuslakituomioistuin Jukka Tarkka. keskiviikko 20. maaliskuuta 2019. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa LS24. 14.2.2019. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Näkökulma: Suomenkin parlamentilla on ylähuoneensa Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Onko sote-menojen karsiminen todella perustuslain vastaista? Jos näin on, voi koulutuksen tulevaisuus olla synkkä Helsingin Sanomat. 29.5.2018.
- ↑ HS-haastattelu | Tehtäväni ei ole auttaa hallitusta, sanoo perustuslakivaliokuntaa johtava kokoomuslainen Helsingin Sanomat. 4.11.2023. Viitattu 22.9.2024.
- ↑ Valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 5.5.2015. Eduskunta. Viitattu 5.5.2015.
- ↑ Jarmo Vuorinen eduskunnan apulais- pääsihteeriksi Helsingin Sanomat. 2.4.2004.
- ↑ Timo Tuovinen eduskunnan apulaispääsihteeriksi Helsingin Sanomat. 25.9.2014.
- ↑ KHO:n jäsenet: Petri Helander kho.fi.
- ↑ Perustuslakivaliokunta, Pöytäkirja PeVP 81/2017 vp Eduskunta. 27.9.2017.