Piitimensaame
Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset. Sitä puhutaan enää Ruotsissa Arvidsjaurissa ja Arjeplogissa Piitimenjoen varrella.[1] Aikaisemmin puhuma-alue on ulottunut Arjeplogin tunturialueiden kautta aina Norjan puolelle, mutta nykyisin kielellä on enää noin 20 puhujaa[1] ja se on sammumaisillaan. Piitimensaame kuuluu myös Unescon listalle sammumisen vaarassa olevista kielistä.
| Piitimensaame | |
|---|---|
| Oma nimi | bidumsámegiella |
| Muu nimi | arjeploginsaame |
| Tiedot | |
| Alue |
 Ruotsi Norja |
| Virallinen kieli | ei missään |
| Puhujia | 20 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | ei kirjakieltä |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | smi (muut saamen kielet) |
| ISO 639-3 | sje |
| ISO 639-3 | LPB |
Piitimensaamelainen kulttuurikeskus Duoddara Ráffe Norjan Beiarnissa pyrkii kuitenkin elvyttämään kielen. Israel Ruong, saamen kielen ja kulttuurin professori ja piitimensaamen äidinkielinen puhuja väitti 1940-luvulla, että piitimensaamen aidointa muotoa puhuttiin Luokta-Mávasin saamelaiskylässä.[2]
Myös Arjeplogin saamelaisyhdistys tekee töitä kielen elvyttämisen puolesta. Se esimerkiksi keräsi vuosien 2008–2012 välillä piitimensaamelaisia sanoja, sanontoja ja kieliopillisia muotoja vanhemmilta piitimensaamen äidinkielisiltä puhujilta,[3] mikä oli perustana Duoddara Ráffen piitimensaamen sanakirjahankkeelle.[4] Tromssan yliopiston projektin Från kust till kust (suom. "rannikolta rannikolle") aikana lukuisat tutkijat ovat dokumentoineet saamelaiskulttuuria ja kieltä piitimensaamelaisessa ympäristössä.
Freiburgin yliopiston kielentutkija Joshua Wilbur pyrkii hankkeensa Syntatic patterns in Pite Saami: A corpus-based exploration of 130 years of variation and change avulla luomaan kokoelmapohjaisen kuvauksen piitimensaamen lauseopillisista piirteistä. Hanke tähtää kolmeen asiaan:[5]
- Kuvaukseen puhekielisen piitimensaamen lauseopillisista piirteistä monografian muodossa.
- Selityksillä varustettuun, digitaaliseen ja puhuttuun kokoelmaan, joka sisältää tekstejä 130 vuoden ajalta ja josta on hyötyä jatkotutkimuksia varten.
- Malliin kokoelman selityksillä varustavien kieliteknisten työkalujen käytölle.
Fonologia
muokkaaKonsonantit
muokkaa| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | Norm. | p | t | k | ||||
| Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||||
| Preasp. | ʰp | ʰt | ʰk | |||||
| Affrikaatta | Norm. | ts | ʧ | |||||
| Asp. | tsʰ | ʧʰ | ||||||
| Preasp. | ʰts | ʰʧ | ||||||
| Frikatiivi | f | v | s | ʃ | h | ||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||||
| Tremulantti | r | |||||||
| Approksimantti | l | j | ||||||
Lähde:[6]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Puolisuppea | e | o |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ |
| Avoin | a |
Lähde:[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Ethnologue: Saami, Pite (englanniksi) Viitattu 14.11.2013.
- ↑ Israel Ruong: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1943.
- ↑ Insamling av pitesamiska ord - Interreg IVA Nord 2007-2013.interregnord.com. 26.8.2016. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ Sveriges Radio: Kvarts miljon till pitesamisk ordbok - Sameradion & SVT Sápmi sverigesradio.se. Viitattu 4.7.2018. (same du Nord)
- ↑ PSDP Project Description saami.uni-freiburg.de. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ a b Joshua Wilbur: A grammar of Pite Saami, s. 37–63. Language Science Press, 10.10.2014. ISBN 978-3-944675-47-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.11.2022). (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa
- Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926, ISSN 0355-0230.
- Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8.
