Wikipedia

Säynätsalo (saari)

Pohjois-Päijänteen saari ja kaupunginosa Jyväskylän Säynätsalossa
Tämä artikkeli kertoo Jyväskylän Säynätsalon saaresta. Myös Kuhmoisissa on Säynätsalon saari.

Säynätsalo [2] on Päijänteen saari Keski-Suomessa Jyväskylässä ja joka sijaitsee Pohjois-Päijänteen Hauhonselän länsiosassa.

Säynätsalo

Säynätsalo kuvattuna etelästä päin Muuratsalon Satasarviselta

Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
117,5 m [2]
Pinta-ala
1,41 km² [a]
Väestö
Asukasluku
1 381 (2018 [3])
Asutuskeskukset
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Oikealla Säynätsalon saari, keskellä Louhunsalmen silta ja vasemmalla Lehtisaari. Kuvattu kaakosta, Haikalta päin

Saaressa sijaitsee Säynätsalon kirkonkylä, joka on entisen Säynätsalon kunnan keskustaajama.[2] Säynätsalon yhdistyttyä Jyväskylään saaresta tuli Jyväskylän kaupunginosa. Säynätsalon kaupunginosa muodostaa yhdessä Kinkovuoren, Lehtisaaren ja Muuratsalon kaupunginosien alueiden kanssa Säynätsalon suuralueen.

Maantietoa

muokkaa

Saari on 1,7 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1,41 neliökilometriä [a]. Se sijaitsee Hauhonselän länsipuolella [4] ja sen erottaa mantereesta yli 300 metriä leveä Kinkosalmi [5]. Saari on muodoltaan melko pyöreä, joskin sen länsirannalla sijaitsevat Kilkitniemi ja Sisälmyslahti, jota pieni karttanimetön saari suojaa, ja Sisälmyslahden eteläpuolinen niemi. Saaren pohjoispäässä on venesataman suojana kaareva niemi, jossa Juurikkasaari on penkereellä yhdistetty emäsaareen. Säynätsalon kaakkoispuolella sijaitsee kallioinen Kaakkosaari ja pohjoispuolella pienet Kalliosaari, Iso Mäntysaari ja Vähä Mäntysaari. Eteläisillä saarilla sijaitsevat Lehtissaaren asuinalue ja Muuratsalossa Haikka ja Kortepelto.[2]

Säynätsalon maaperä on hiekkaa ja savea. Saaren keskellä on männikkörinteinen ja useampilakinen mäki. Saaren korkein huippu sijaitsee saaren keskivaiheilla. Se on noin 117,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kohoaa 39 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta, joka on 78,3 metriä mpy. Saaren pohjoispuolella on toinen mäki, joka kohoaa 37 metrin ja länsipäässä kolmas mäki, joka kohoaa 21 metrin korkeuteen.[2][6]

Saari on lähes kokonaan asuinaluetta tai tehdasaluetta. Sen keskellä on piniä metsäsaarekkeita. Saarella asuu kiinteästi noin 1 380 asukasta (vuonna 2018 [3]). Se on yhteydessä mantereeseen pengertiellä, joka jatkuu länteen Muurameen johtavana yhdystienä 6090 ja pohjoiseen Kinkomaalle yhdystienä 6110. Toinen on Louhunsalmen riippusiltaa pitkin Louhunsalmen ylittävä tieyhteys Lehtissaareen.[2][7]

Historia

muokkaa

Säynätsalossa ei ollut ihmisasutusta ennen kuin Johan Parviainen siirsi tehtaansa sinne vuonna 1897 [8]. Parviaisen ostaessa Korpilahden kuntaan kuuluneen Säynätsalon saaren, ei saaressa ollut vielä pysyvää ihmisasutusta.[9]

Ennen Säynätsalon ja mantereen välisen tieyhteyden rakentamista salmen yli kuljettiin lossilla. Lossiranta sijaitsi saarella sen läntisimmässä päässä olevassa niemessä, minne tule vielä tie luoteisrantaan asti. Mantereella on jäljellä lossiranta ja siihen mahdollisesti liittyvä keinotekoinen niemennokka.[2][10][11]

Tieyhteys tehtiin yhdistämällä emäsaari Teerisaareen pengertiellä, jossa oli pieni silta-aukko. Tie johti rantaa pitkin Kinkomaalle. Tämän jälkeen Teerisaari, Koivusaari ja Karkaussaaren niemi yhdistettiin toisiinsa täyttömaalla ja täältä linjattiin uusi, nykyisenä yhdystienä 6090 tunnettu, tieyhteys Muuramen keskustaajamaan. Tienrakennuksen alkuvaiheet näkyvät vuoden 1963 peruskartassa.[12][13][14]

Huomautukset

muokkaa
  1. ↑ a b Saaren pinta-ala on otettu saaren ruotsinkielisen Wikipedian artikkelista, jossa sillä on ollut oma lähde.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Paikkatieto: Säynätsalo, paikkatietoalusta.fi, viitattu 8.9.2019
  2. ↑ a b c d e f g Säynätsalo, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.9.2019.
  3. ↑ a b Jyväskylä: Aluekohtaista tietoa Jyväskylästä (Arkistoitu – Internet Archive) (vuoden 2018 tietoa), viitattu 8.9.2019
  4. ↑ Suomenmaa-kirjasarja, osa 7 (1978), s. 204
  5. ↑ Tapsukan kuvat: Valokuvia Säynätsalosta (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Säynätsalo, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.9.2019.
  7. ↑ Säynätsalo, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.9.2019.
  8. ↑ Säynätsalon lyhyt historia jyvaskyla.fi. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 12.2.2017. ”Säynätsalon teollisuusyhdyskunta sai alkunsa vuonna 1897, kun kauppaneuvos Johan Parviainen osti Säynätsalon asumattoman saaren.” Viitattu 28.8.2016.
  9. ↑ Särkijärvi, Mika: Kesäkoulu lähtee Säynätsaloon jkl.fi. 1.6.2005. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 10.7.2015. ”Kun kauppias Johan Parviainen ryhtyi 1897 rakentamaan Säynätsaloon sahaa, oli koko saaressa vain yksi lato.” Viitattu 28.8.2016.
  10. ↑ Maanmittaushallitus: Jyväskylän seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1944, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 8.9.2019
  11. ↑ Maanmittaushallitus: Korpilahden seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1940, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 8.9.2019
  12. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 8.9.2019)
  13. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 8.9.2019)
  14. ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 04 Säynätsalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 8.9.2019)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Säynätsalo_(saari)&oldid=22730976”