Savanni
Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jota luonnehtii ruohikko ja harva puusto. Savannilla on puita yleensä 10–49 prosenttia maa-alasta.
Etymologia
muokkaaSana savanni on alkujaan peräisin Amerikasta, Karibian saariston alkuperäisasukkaiden tainojen sanastosta. Se on merkinnyt lämpimien seutujen puutonta, heinää kasvavaa aluetta, mutta siirtynyt myöhemmin tarkoittamaan myös monenlaista vähäpuustoista maata, joka kuitenkaan ei vielä ole metsää.[1]
Esiintyminen
muokkaaSavanneja esiintyy tropiikissa aavikoiden ja sademetsien välissä. Savannia sanotaan sademetsän ja aron väliseksi siirtymäalueeksi. Päiväntasaajalla on yleensä sademetsää, mutta Itä-Afrikassa savannia on myös päiväntasaajalla, sillä alue on ylänköä, eikä sademetsä siksi menesty.
- Yhdysvallat, Keskilännen tasangot sekä Kalifornian chaparral.
- Länsi-Afrikka, Itä-Afrikka ja eteläinen Keski-Afrikka
- Etelä-Amerikan pohjoisosan eteläinen ja pohjoinen alue: Brasilian sisäosien ylänkö cerrado, sademetsän keskellä olevat savannisaarekkeet campos ja Venezuelan Orinocon seudun llanos[2]
- Intia
- Kaakkois-Aasia
- Australian pohjoisosa 20. leveysasteen pohjoispuolella.
Angola on tyypillinen savannimaa Afrikassa.
Savannityypit
muokkaaSavannia voi olla jopa 2 000 metrin korkeudessa, mutta tavallisempaa se on alle 1 000 metrissä.
- Kostea: 1000–2000 mm, kuivakausi 2,2–5,5 kk, kauden pituuspoikkeama 15–20 %. Tyyppiä esiintyy Länsi-Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja aivan Afrikan sademetsien eteläpuolella[3].
- Puolikostea: 500–1000 mm, 5,0–7,5 kk, 20–25 %. Tyyppiä esiintyy Keski-Amerikan ylängöillä, Länsi-Afrikassa, eteläisessä Keski-Afrikassa, Keski-Intiassa ja Pohjois-Australiassa.
- Puolikuiva: 250–500 mm, 7,5–10 kk, 25–40 %. Tyyppiä esiintyy Sahelin alueella, jossa savannilla kasvaa puiden sijasta pensaita[2]
Kostealla savannilla voi kasvaa ainavihantia puita. Puolikosteilla ja kuivilla savanneilla hallitsee ruohokasvillisuus. Kuiva metsä on harvapuista metsää, jossa kasvaa ruohoa. Kuivaa metsää kasvaa varsinkin savannien ja monsuunialueiden välimaastossa.
Savannin lajit
muokkaa- Kausimetsä: kuivana kautena lehtensä pudottava metsä, jossa korkeintaan lyhyttä ruohoa[3].
- Metsäsavanni: metsä, ruohoa merkittävästi.
- Puusavanni: puita siellä täällä ja ruohoa.
- Pensassavanni: kuivuutta hyvin sietäviä (piikki)pensaita ja ruohoa.
- Ruohosavanni: pelkkää ruohikkoa.
Savannit voidaan jakaa myös seuraavasti:
- monsuunimetsä
- savannimetsä
- heinäsavanni
- kuivasavanni (aromainen)
- puistosavanni
Ilmasto
muokkaaSavannin sademäärä vaihtelee 250–2 000 millimetrin välillä.[3] Savannin ilmastossa vuorottelevat kuiva- ja sadekausi. Eniten sataa kesällä. Sadekaudella on ukkossateita, jotka aiheuttavat monesti tulvia. Savannin kuiva kausi kestää yli kymmenen viikkoa, mutta alle 7,5 kuukautta.[4]
Kasvillisuus
muokkaaSavannin kasvillisuus on kuivakaudelle sopeutuvaa. Tyypillisellä savannilla ruohomaastossa kasvaa harvakseltaan akaasiapuita, mutta on myös metsäsavanneja ja ruohosavanneja sekä kaikkea siltä väliltä. Kuivina kausina puut ja pensaat pudottavat lehtensä ja ruoho kuihtuu.
Eläimistö
muokkaaSavannien eläimistö on erittäin monipuolista. Savannien yleisimmät eläimet ovat suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä.
Eläimistö Afrikassa
muokkaa- afrikannorsuja
- kirahveja
- antilooppeja ja gaselleja, esim. beisoja, impaloita, thomsoningaselleja
- kafferipuhveleita
- gnuita
- seeproja
- sarvikuonoja
- sihteerejä
- korppikotkia
- termiittejä
- mustamamboja
- mangusteja
- leijonia
- gepardeja
- hyeenoita
Lähteet
muokkaa- Kalevi Rikkinen: Maapallon aluemaantiede. Otava 1983.
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savanni Wikimedia Commonsissa