Shang-dynastia

Shang-dynastia oli Kiinassa noin 1600–1100 eaa. Tällä kaudella loisteliaissa palatseissa asuvat kuninkaat hallitsivat suurta osaa Pohjois-Kiinasta ja kävivät sotia ympäröiviä kansoja vastaan. Perimätiedon mukaan myös pääkaupunki vaihtui tällä kaudella muutaman kerran, mikä viittaa valtataisteluihin eri alueiden aatelissukujen kesken. Shang-kausi tunnetaan parhaiten niin sanotuista oraakkeliluukirjoituksistaan. Shang-kausi päättyi äkkiä Zhou-dynastian nousuun noin 1150–1050 eaa.

Shang-dynastian aikainen kultillinen pronssiastia.

Shang-dynastia

Shang-dynastia hallitsi Kiinaa erään arvion mukaan noin 1766–1066 eaa.. Täsmällisistä vuosiluvuista huolimatta niitä ei tule ottaa kirjaimellisesti. Toiset sanovat Shang-dynastian alkaneen vasta 1300-luvulla eaa. ja päättymisajankohdaksi ilmoitetaan toisinaan 1122 eaa. Shang-dynastia, jonka loppuvaiheista käytetään myös nimeä Yin 殷, oli maanviljelyyn pohjautuva yhteiskunta, joka harjoitti myös metsästystä ja eläinten kasvatusta. Erityisen merkillepantavaa aikakaudella ovat vanhimmat säilyneet kirjoitukset eli nk. oraakkeliluukirjoitukset sekä "teollinen" pronssinvalaminen.

Tuhannet arkeologiset löydöt (pääosin Henanin 河南 laaksosta) kuten myös oraakkeliluukirjoitukset kertovat kauden elämästä. Lisäksi Kiinassa tähän päivään saakka käytössä olevat kuukalenteri ja jiazi-kalenteri olivat käytössä jo Shang-kaudella.

Shang-kaudella asui Kiinassa arviolta noin 13,5 miljoonaa ihmistä. Valtion ala vuonna 1122 ea oli noin 1,25 miljoonaa neliökilometriä.

Shang-dynastian pääkaupungissa Yinissä asui lopulta 50 000–150 000 asukasta, ja paikan ala oli 25 km².

Shang-kauden kuninkaat hallitsivat suurta osaa Pohjois-Kiinasta ja kävivät useita sotia ympäröiviä kansoja vastaan. Pääkaupungit olivat loisteliaan palatsielämän keskuksia. Han-dynastian aikainen historioitsija Sima Qian 司馬遷 (司马迁) kertoo pääkaupungin siirroista Shang-kaudella, mutta tätä ei ole voitu todistaa arkeologisesti. Nämä pääkaupungit olivat: Bo 亳, Ao 隞 tai 囂 (嚣), Xiang 相, Geng 邢 ja Yin 殷.

Kuninkaalliset palvoivat henkiolentoja, joista ylin oli Taivaan keisari 上帝 Shangdi, sekä esi-isiään.

Merkittävät löydöt ovat:

• Erlitou-kulttuuri 二里頭文化 (二里头文化), josta pääosa sijoittuu Xia-kaudelle
• Erligang-kulttuuri 二里岡文化 (二里冈文化) 1500–1300 eaa.
• Anyang-kulttuuri 安陽 (安阳), 1200 eaa. lähtien.

Shang-dynastian aikainen yhteiskunta

Shang-dynastian aikainen Kiina, punaiset pisteet ovat pääkaupunkeja.

Shang-dynastian aikainen yhteiskunta jakautui erilaisia töitä tekevien ryhmiin. Shang-dynastialla oli myös orjia, 奴隸 [nú lì] (奴隶), jotka otettiin sotavangeista. Shang-dynastian kuninkailla oli käytössä klaanijärjestelmä, jossa he antoivat prinsseille ja serkuillensa jonkin arvonimen ja alueen hallittavaksi. Pääkaupungista kauempana vallitsivat virkamiehet, jotka eivät olleet sukua kuninkaalle ja olivat usein itsenäisempiä. Kaukana pääkaupungista asuvista ja vihollisista käytettiin nimitystä 方 [fang]. Myöhemmin näitä alettiin kutsua barbaareiksi.

Eri ammattikunnat (kaivostyöläiset, pronssinvalajat, puusepät, jne.) oli jaettu n. sadan hengen ryhmiin ja kullakin näistä oli virkamiehiä joilla oli erityisiä velvollisuuksia. Jopa ennustusten kirjaaminen vaati byrokratiaa, mistä näkyy perinteisen kiinalaisen valtion alku. Ilmasto Shang-dynastian aikana oli nykyistä lämpimämpi. Pääasiallinen viljakasvi Pohjois-Kiinassa oli hirssi, kuten nykyisinkin. Metsästys oli ylempien luokkien urheilulaji.

Kuninkaiden kanssa haudattiin arvoesineitä ilmeisesti kuolemanjälkeistä käyttöä varten. Anyangin haudoista löytyneet esineet todistavat laajasta kaupankäynnistä joka ulottui sisä-Aasian aroille saakka. Mahdollisesti samasta syystä haudattiin myös elävältä jopa satoja orjia. Esi-isien palvonta oli myös selvästi yleistä.

Shang-dynastia kävi usein sotia naapurikansoja ja arojen paimentolaisia vastaan. Heidän armeijansa koostui jo tuolloin eri aselajeista, kuten ratsuväestä ja jousiampujista.

Merkittävimmät kehitysaskeleet

Tältä kaudelta, noin ajalta 1500 eaa., ovat peräisin varhaisimmat löydetyt varmasti kiinaa olevat kirjoitukset, eli nk. oraakkeliluukirjoitukset. Kirjoituksissa käytetty kirjoitusjärjestelmä on jo niin kehittynyt, että on selvää että kiinaa oli kirjoitettu useita satoja vuosia tätä ennenkin. Koska merkit pohjautuvat kuviin, ei pelkistä merkeistä olisi varmaa, mitä kieltä kirjoitus on. Oraakkeliluukirjoitukset on päätelty kiinankielisiksi, sillä 1) niiden sanajärjestys on lähes sama kuin klassisen kiinan, 2) rebus-prinsiipin mukaisesti kirjoituksessa esiintyy kiinassa samalla tavalla lausuttavia merkkejä / sanoja toisten sanojen tilalla. Näitä varhaisemmat löytyneet kirjoitukset ovat yksittäisiä merkkejä mm. neoliittiseltä kaudelta (ennen 3000 eaa.) peräisin olevissa ruukuissa, eikä ole olemassa varmuutta onko kieli kiinaa ja ovatko merkit ylipäänsä kirjoitusmerkkejä vai kuvia.

Shang-kaudelta tähän päivään asti on käytössä ollut kuujaksoihin perustuva kalenteri, (月曆 - 月历, yueli) sekä jiazi-ajanlaskumenetelmä. Jiazi-kalenterissa ei ole absoluuttisesti numeroituja vuosia, vaan vuodet vaihtuvat 60 vuoden sykleissä. Täten tarkan vuoden määrittämiseen tarvitaan päiväyksen lisäksi myös muuta tietoa, kuten hallitsijan nimi. Suurin osa kiinalaisista juhlapäivistä lasketaan edelleen kuukalenterin mukaan.

Hallitsijat

Nykykäsityksen mukaan Shang-hallitsijat nimettiin sen viikonpäivän taivaallisen rungon mukaan, jolloin he olivat syntyneet, mutta lisäksi heille annettiin myös kunnianimi, kuten wen 文 "hienostunut", wu 武 "sotaisa" tai kang 康 "voimakas". Shang-hallitsijoiden nimissä kang kirjoitetaan joskus geng 庚 (7. taivaallinen runko). Näitä nimityksiä käytettiin aina Qing-dynastiaan saakka.

Shang-dynastian aloitti Xia-dynastian viimeisen kuninkaan korvannut kuningas Xie 契 (temppelinimeltään Shang-jia 上甲 "Ylempi jia"). Toisaalta on arveltu, että kiertokulku taivaallisesti hyväksytystä dynastiasta toiseen, dynastioiden kulkiessa viisaasta ja oikeudenmukaisesta kuninkaasta moraalisesti turmeltuneeseen tyranniin, saattaa olla Zhou-dynastian aikana keksitty malli Zhoun aseman laillisuuden pönkittämiseksi.

5–8 sukupolvea myöhemmin vallassa oli Täydellinen Tang 成湯 [Cheng Tang] (成汤) (temppelinimeltään Da-yi 大乙 "Suuri yi"), myyttinen ensimmäinen hallitsija, jonka ministerinä toimi Yiyin 伊尹. Hänen vanhin poikansa Tai-ding (太丁, "Mahtava ding"), kuoli ennen valtaanastumista. Tätä seuraavat hallitsijat olivat:

• Wai-bing 帝外丙 "Ulompi bing"
• Zhong-ren 帝中壬 "Keskimmäinen ren"
• Tai-jia 帝太甲 "Mahtava jia" (Taizong 太宗 "Mahtava esi-isä")
• Wo-ding 帝沃丁 "Tuottelias ding"
• Tai-geng 帝太庚 "Mahtava geng"
• Xiao-jia 帝小甲 "Pikku-jia"
• Yong-ji 帝雍己 "Sopuisa ji"
• Tai-wu 帝太戊 "Mahtava wu" (Zhongzong 中宗 "Keskimmäinen esi-isä")
• Zhong-ding 帝中丁 "Keskimmäinen ding"
• Wai-ren 帝外壬 "Ulompi ren"
• Hedan-jia 帝河亶甲 "Jokialttari jia"
• Zu-yi 帝祖乙 "Esi-isä yi"
• Zu-xin 帝祖辛 "Esi-isä xin"
• Wo-jia 帝沃甲 "Tuottoisa jia"
• Zu-ding 帝祖丁 "Esi-isä ding"
• Nan-geng 帝南庚 "Eteläinen geng"
• Yang-jia 帝陽甲 "Yang-jia" (帝阳甲)
• Pan-geng 帝盤庚 "Yhteenkietova geng", siirsi pääkaupungin Yin:iin 殷
• Xiao-xin 帝小辛 "Pikku-xin"
• Xiao-yi 帝小乙 "Pikku-yi"
• Wu-ding 帝武丁 "Sotaisa ding" (Gaozong 高宗 "Korkea esi-isä"), ensimmäinen "historiallinen hallitsija" eli hallitsija, joka löytyy oman aikansa kirjoituksista, noin 1150 eaa.
• Zu-geng 帝祖庚 "Esi-isä geng"
• Zu-jia 帝祖甲 "Esi-isä jia"
• Lin-xin 帝廩辛 "Hankkiva xin"
• Geng-ding 帝庚丁 "Voimakas ding"
• Wu-yi 帝武乙 "Sotaisa yi"
• Wen-ding 帝文丁 "Hienostunut ding" (Tai-ding 太丁 "Mahtava ding")
• Di-yi 帝乙 "Hallitsija yi" (hänen vanhin poikansa Weizi Qi 微子啟 ei onnistunut)
• Di-xin 帝辛 "Hallitsija xin" (Zhou 紂, Shou 受), viimeinen turmeltunut hallitsija, noin 1050 eaa.

Huom. Kaikkien nimien ensimmäinen merkki on di (帝), joka tarkoittaa hallitsijaa, mutta käytetään myös jumaluudesta.

Aiheesta muualla

Tällä sivulla nimet on kirjoitettu mandariinikiinan mukaisesti pinyin-latinisaatiota käyttäen. Nimet on esitetty myös kiinalaisin merkein. Nimet ovat ensin pinyinillä kirjoitettuina, sitten perinteisillä merkeillä, ja vielä lopuksi sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä, mikäli ao. merkit poikkeavat perinteisistä. Katso myös Ohje:Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit.