Suurpujottelu
Suurpujottelu on hieman pujottelua nopeavauhtisempi alppilaji. Suurpujottelun kilpailulasku kestää 1.15–1.45 minuuttia. Miesten radan korkeuseron tulee olla 250–450 m ja naisten vastaavasti 250–400 m. Maailmancup-kilpailuissa pienin hyväksytty korkeusero on 300 m. Rata on laajasäteisten käännösten muodostama rytmikäs kokonaisuus. Suurpujotteluportin muodostaa kaksi keppiparia joiden väliin on pingotettu lippu. Portin leveys on 4–8 m ja kahden peräkkäisen portin etäisyys toisistaan on oltava vähintään 10m. Peräkkäisten porttien tulee olla vuorotellen punaisia ja sinisiä. Kilpailussa on kaksi laskua, joiden yhteisaika ratkaisee sijoituksen. Suurpujottelusukset ovat syöksysuksia lyhyemmät, kevyemmät ja kääntyvämmät. Puku on ihonmyötäinen ja sauvat ovat käyrät kääntyen selän taakse ilmanvastuksen minimoimiseksi.
Suurpujottelu ja parisuurpujottelu ovat myös lumilautailulajeja.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ Laura Haro: Talviolympialaisten rinnelajit – Lumilautailu lumipallo.fi. Viitattu 5.3.2017.
Katso myös
muokkaa1952: Stein Eriksen | 1956: Toni Sailer | 1960: Roger Staub | 1964: François Bonlieu | 1968: Jean-Claude Killy | 1972: Gustav Thöni | 1976: Heini Hemmi | 1980: Ingemar Stenmark | 1984: Max Julen | 1988: Alberto Tomba | 1992: Alberto Tomba | 1994: Markus Wasmeier | 1998: Hermann Maier | 2002: Stephan Eberharter | 2006: Benjamin Raich | 2010: Carlo Janka | 2014: Ted Ligety | 2018: Marcel Hirscher | 2022: Marco Odermatt |
1952: Andrea Mead-Lawrence | 1956: Ossi Reichert | 1960: Yvonne Rüegg | 1964: Marielle Goitschel | 1968: Nancy Greene | 1972: Marie-Thérèse Nadig | 1976: Kathy Kreiner | 1980: Hanni Wenzel | 1984: Debbie Armstrong | 1988: Vreni Schneider | 1992: Pernilla Wiberg | 1994: Deborah Compagnoni | 1998: Deborah Compagnoni | 2002: Janica Kostelić | 2006: Julia Mancuso | 2010: Viktoria Rebensburg | 2014: Tina Maze | 2018: Mikaela Shiffrin | 2022: Sara Hector |