Syyria (alue)

Syyria (m.kreik. Συρία, Syria, lat. Syria, arab. ٱلشَّام‎‎, Ash-Shām) on Lähi-idässä sijaitseva historiallinen alue. Nykyisin sen paikalla sijaitsee pääosin Syyrian arabitasavalta. Muinainen Syyria oli sitä laajempi, ja käsitti muun muassa nykyisen Libanonin sekä osan Turkista, Jordaniasta ja Israelista.

Muinaisen Syyrian alue kartassa vaaleanpunaisella värillä.

Historia

Antiikki

Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista. Syyria oli osa heettiläisten, Assyrian, Babylonin, Israelin, Egyptin, Persian, Kreikan ja foinikialaisten valtakuntia ennen joutumistaan Rooman alaisuuteen.^[1] Rooman osana Syyria muodosti alun perin Syrian provinssin. Myöhemmin se jaettiin useammaksi provinssiksi.^[2] Syyrian alue oli kristinuskon syntysijoja.

Alueen provinsseissa tapahtuivat roomalaisella kaudella seuraavat muutokset:

Rooman valtakunta			Itä-Rooma	Nykyinen alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka		Myöhäisroomalaiset provinssit
		n. vuosina 293–395^{[sel 1]}	n. vuodesta 395^{[sel 2]}
Syria 64 eaa.–193	Syria Coele	Syria Coele	Syria prima	(Syyrian rannikko)
			Syria secunda (Syria salutaris)	(Syyria keskinen)
			Euphratensis (Augusta Euphratensis)	(Syyria Eufrat-joesta länteen)
	Syria Phoenice	Syria Phoenice	Phoenice prima	(Libanon)
	Syria Phoenice	Syria Phoenice	Phoenice secunda (Phoenice Libanensis, Augusta Libanensis)	(Syyria eteläinen)
Selitykset: ↑ Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen. ↑ Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Myöhempi historia

Paimentolaisvalloitukset 600-luvulla johtivat uuden suurvallan syntymiseen, joka 800-luvulle tultaessa oli omaksunut arabialaisen ja islamilaisen identiteetin. Muawija I nousi valtakunnan johtoon ja teki Damaskoksesta pääkaupungin, joka menetti asemansa vasta vuoden 750 abbasidikumouksen jälkeen.

Suurimmillaan umaijadidynastia hallitsi Damaskoksesta käsin Pakistanin ja Atlantin valtameren välistä aluetta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Kreikkaa hallintokielenä käyttänyt Muawija perusti Volker Poppin teorian mukaan Damaskokseen valtansa tueksi Johannes Kastajan kultin.^[3]^[4]

Seldžukkien valtakauden ja ristiretkien jälkeen Syyria oli arabien hallussa vuoteen 1516, kunnes osmanit valloittivat sen.^[5]

Lähteet

↑ Ancient Syria Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.
↑ Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–117, 129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
↑ Umayyad Caliphate Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.
↑ Popp, V.: . The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. Prometheus Books, 2010.
↑ Succeeding Caliphates and Kingdoms Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syyria Wikimedia Commonsissa

[3] Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.

[4] Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

[1] Ancient Syria Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.

[Adkins-2] Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–117, 129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0

[5] Umayyad Caliphate Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.

[6] Popp, V.: . The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. Prometheus Books, 2010.

[7] Succeeding Caliphates and Kingdoms Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.

[1]

[2]

[sel 1]

[sel 2]

[3]

[4]

[5]