Tapio Junno
Tapio Einari Junno (12. tammikuuta 1940 Piippola[1] – 25. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Tapio Junno teki yli 20 julkista teosta eri puolille Suomea. Hänet tunnetaan erityisesti miesaiheisista pronssiveistoksistaan. Espoon Tapiolassa Tapiontorin porrastasanteella on kaksi ja puoli metriä korkea Häikäistynyt.
Tapio Junnon teosten keskiössä on usein kasvoton outoon tilanteeseen joutunut jokamies. Teoksissa on sivullisuuden tematiikkaa ja unenomaisen näyn tuntua.[2] Hahmot ilmentävät niin olemassaolon tuskaa kuin iloakin. Myös pronssin käsittely vahvistaa vastakohtaisuuksia kuten valon ja varjon vuorottelua sekä materiaalisuuden dynamiikkaa veistoksissa.[3] Junno rinnastaa usein sileää kiillotettua metallipintaa kontrastiksi karhean patinoidulle pronssille.[2]
Kirkas valo ja häikäistyminen on usein mukana Tapio Junnon veistoksissa. Aihe, josta hän oli nähnyt unia jo lapsena, kiinnosti Junnoa uran alusta asti. Teokset kuvaavat häikäistyksen hetkeä, jolloin aika pysähtyy. Samalla hahmon liike jähmettyy paikoilleen.[3]
Junno opiskeli ensin 1961 Taideteollisessa oppilaitoksessa, mutta siirtyi sitten Taideakatemian kouluun, josta hän valmistui 1965. Tähän aikaan taide-elämässä oli tapahtumassa informalismin läpimurto, joka merkitsi luonnonläheisyyden, kosmisuuden, mystisyyden ja vapaasti materiaalien ominaisuuksia käyttävien ilmaisutapojen korostamista. Junnon teoksia oli ensi kertaa esillä vuonna 1964.[1] Hänen puolisonsa on myös pronssiveistoksia tekevä kuvanveistäjä Pirkko Nukari.
Junno suunnitteli vuonna 1970 Tampereen elokuvajuhlia varten Suudelma-patsaan. Suudelma on jaettu vuosittain elokuvajuhlien voittajille. Helsingin seurakuntayhtymän taidetoimikunta tilasi Junnolta 1974 teoksen Helsingin Kulosaaren kirkkoon. Junno muotoili pronssiset kynttilänjalat, joiden viillot symboloivat Kristuksen haavoja. Kynttilänjalat kuuluvat osana Junnon alttarikrusifiksiin. Helsingin Pihlajamäen kirkossa on Junnon alttarireliefi Kristuksen kärsimykset. Hän on suunnitellut myös Kaj Franck -muotoilupalkintoon kuuluvan mitalin.
Julkiset teokset
muokkaa- Ruukinpatsas, 1969 Seinäjoki
- Kuuikkuna, 1971, Oy Alko Ab, Salmisaari, Helsinki
- Kulosaaren kirkon alttariveistos, 1973 Helsinki
- Kontakti, 1974, Keravan lukio
- Alttariveistos, 1976, Pihlajamäen kirkko, Helsinki
- Rakkaus ja valppaus, 1976, Myllypuro, Helsinki
- Marssilaulu, 1977, Upseeriopisto, Lappeenranta
- O.W. Kuusisen muistolaatta, 1982, Laukaa
- Ihmiskaari, 1982, Myllyojan kirjasto, Oulu
- Kilpimies, 1982, valtioneuvoston lisärakennus, Helsinki
- Lastaajat, 1983 Suolahti
- Suojelija, 1983, Sanomalehti Kalevan toimitalo, Oulu
- Palava ihminen, 1985, KHO, Helsinki
- Ihmispuu, 1989,Keravan lukio, Kerava
- Auringonkantaja, 1989, Kokkolan virastotalo
- Kirkastus, 1990, Turun hautausmaan muistolehto
- Pallopäät, 1970, puistoveistos, Tukholma 1998
- Helene Schjerfbeckin muistomerkki, Hyvinkää 1996
- Isännät ja isäntien varjot, Kirjailija Pentti Haanpään muistomerkki, Piippola 1993
- Alfons Almi, Suomen Kansallisooppera, Helsinki 1992
- Häikäistynyt, Heikintori, 1991 Espoo
- Peilaaja, Tamron toimitalo Helsinki
- Aurinkoon katsoja, 2001 Kotka
Kuvia julkisista teoksista
muokkaa-
Maan siunaus, 1968, Seinäjoki. -
Kontakti, 1974, Kerava. -
Rakkaus ja valppaus, 1976, Helsinki. -
Kilpimies, 1982, Helsinki. -
Sananvapauden suojelija, 1983, Oulu. -
Auringonkantaja, 1988, Kokkola. -
Ihmispuu, 1989, Kerava. -
Häikäistynyt, 1993, Helsinki. -
Ovi, 1998, Hyvinkää. -
Aurinkoon katsoja, 2001, Kotka.
Palkinnot ja tunnustukset
muokkaa- Kuvataiteen valtionpalkinto 1969
- SCULPTOR 85 -näyttelyn Haka-palkinto 1985
- Vuoden taiteilija 1987
- Pro Finlandia -mitali 1989
- Suomen Taideyhdistys myönsi 2003 Tapio Junnolle tunnustuspalkinnon merkittävästä elämäntyöstä ja ”häikäisevästä” urasta
Kirjallisuutta
muokkaa- Anne Valkonen: Tapio Junno. Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija (1987) - Teoksesta puuttuvat Junnon suunnittelemat hautamuistomerkit.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2, s. 10178, art. Junno, Tapio. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-05125-3
- ↑ a b Ars Fennican ehdokasesittely 1992. Web Archive 2007.
- ↑ a b Kiasma Yöjuna. Web Archive 2007.
Aiheesta muualla
muokkaa- Tapio Junno taiteilijamatrikkelissa
- Timo Valjakka (20.11.2012) "Kirkas valo osui kuin hermoon" (Kirja-arvostelut teoksesta Otso Kantokorpi: Tapio Junno; tilaajille) (hs.fi)
- Marja-Terttu Kivirinta (28.12.2006) Häikäistyneen jokamiehen kuvaaja käytti pronssia (tilaajille) (hs.fi)
- Tapio Junno (Muistot, 25.12.2006; tilaajille) (hs.fi)
- Kuva teoksesta Säde (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuva teoksesta Rakkaus ja valppaus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Junno ateljeessaan + pinnakkaiset
- Kuva teoksesta Kilpimies (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuva teoksesta Suudelma