Väli-Amerikka

alue Amerikassa

Väli-Amerikka on Yhdysvaltain eteläpuolinen osa Pohjois-Amerikkaa. Se käsittää Meksikon, Keski-Amerikan sekä Karibian. Rajaus perustuu erityisesti Pohjois-Amerikan merkittävimpään kieli- ja kulttuurieroon: Väli-Amerikka kuuluu Latinalaiseen Amerikkaan, kun taas muu Pohjois-Amerikka Grönlantia lukuun ottamatta muodostaa Anglo-Amerikan.

Väli-Amerikan sijainti.

Itsenäiset valtiot ja itsehallintoalueet

muokkaa
Valtio / Itsehallintoalue Väkiluku Pinta-ala (km2) asukastiheys (km2) Pääkaupunki
  Meksiko 127 575 529 1 943 945 65,6 México
  Guatemala 17 581 472 107 158 164,1 Guatemala
  Kuuba 11 333 483 109 883 103,1 Havanna
  Haiti 11 263 770 27 557 408,7 Port-au-Prince
  Dominikaaninen tasavalta 10 738 958 48 329 222,2 Santo Domingo
  Honduras 9 746 117 111 888 87,1 Tegucigalpa
  Nicaragua 6 545 502 119 994 54,5 Managua
  El Salvador 6 453 553 20 720 311,5 San Salvador
  Costa Rica 5 047 561 51 049 98,9 San José
  Panama 4 246 439 74 333 57,1 Panamá
  Jamaika 2 948 279 10 831 272,2 Kingston
  Puerto Rico 2 933 408 9 104 322,2 San Juan
  Belize 390 353 22 805 17,1 Belmopan
  Bahama 389 482 9 997 39,0 Nassau
Yhteensä 217 193 906 2 667 593 81,4

Luonto ja ilmasto

muokkaa

Väli-Amerikan pinnanmuodoille tyypillisiä ovat terävähuippuiset vuoret ja tulivuoret. Myös monet saarista ovat tuliperäisiä. Ilmasto vaihtelee maanpinnan korkeuden mukaan trooppisesta lähes lauhkeaan. Väli-Amerikan pohjoisimmassa osassa, Meksikossa, esiintyy aavikkoa ja puoliaavikkoa, etelämpänä Keski-Amerikassa trooppista sademetsää.[1] Väli-Amerikkaa koettelevat usein hurrikaanit ja El Niño -ilmiö.[2]

Väestö

muokkaa

Mantereella asuu yhteensä noin 130 miljoonaa asukasta ja saarilla lähes 37 miljoonaa (luvut vuodelta 1998). Mantereella elinajanodote miehillä on 68,8 vuotta ja naisilla 74,6 vuotta, saarilla miehillä 67 vuotta ja naisilla 71,4 vuotta. Väli-Amerikassa sijaitsee myös maailman yksi väkirikkaimmista kaupungeista, Ciudad de México.[2]

Talous

muokkaa

Väli-Amerikan maiden talous rakentuu pitkälti maatalouden varaan, suurimpana asiakkaana on Yhdysvallat. Tärkeimpiä viljakasveja ovat maissi, vehnä, riisi. Plantaaseilla tuotetaan sokeriruokoa, kahvia, kaakaota ja banaaneja. Alueella on paljon naudanlihan tuotantoa, ja lisäksi kalateollisuus on runsasta.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Anttila-Muilu, Sirpa et al.: GEOS 1 – Sininen planeetta, s. 89. Helsinki: Sanoma Pro, 2013. ISBN 978-952-63-0852-4
  2. a b c Martin, Penny (päätoimittaja): Geographica: Suuri maailmankartasto, s. 378–379. Könemann, 2000 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-2481-9

Aiheesta muualla

muokkaa